Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hirveä vauvakuume

Vierailija
13.05.2020 |

Otsikossapa se jo tulikin, pakko päästä purkamaan!

Olen 24-vuotias. Ajatus lapsista on tuntunut aina jotenkin vastenmieliseltä, myös aikaisempien (3v & 5v kestäneiden) parisuhteiden aikana, kunnes tapasin nykyisen mieheni viime syksynä. Olin jo varma etten todennäköisesti halua koskaan lapsia, mutta tämä aivan sietämätön kuume paukahti päälle jo tapailuvaiheessa tämän miehen kanssa... En tiedä osaako kukaan samaistua vai kuulostanko aivan hullulta, mutta tämä tunne on ennenkaikkea fyysinen. Vaikea selittää, mutta jotenkin ikävöin ja kaipaan sitä vauvaa tuonne vatsaan? Haha voi apua miltä kuulostaa! Olin ja olen edelleen ihan hämilläni, eritoten kun tämä kuume alkoi noilla fyysisillä oloilla. Tuntui niin typerältä ja omituiselta kun pää sanoi että jestas ei mitään kakaroita kiitos, mutta kroppa haikailee muuta. Nyt niitä fyysisiä "oireita" ovat seuranneet sitten muutkin tuntemukset ja ajatukset. Olen haaveillut kuukausia vauvasta ja raskaudesta aivan päivittäin. Katson aiheeseen liittyviä ohjelmia, luen artikkeleja, uutisia... Olen kuin riivattu, aivan hulluksi tullut. Haluaisin vain niiiin olla raskaana enkä tajua mistä tämä oikein lähti. Ihan järjetöntä, pakkomielteistä, ikinä ei ole tällaista oloa ja paloa ollut mitään asiaa kohtaan! Kun näen jossain vauvan niin minusta tuntuu siltä että halkean. Ne ovat niin ihania pieniä ihmisolentoja, oikeita ihmeitä! Myös kateudesta. Minäkin haluan! Ajatukset harhautuvat jatkuvasti kaikesta järkevästä vauvoihin ja raskauteen. Voi kun minulla olisi suuri raskausvatsa, voi kun saisin säteillä raskauden onnea, voi että millaistahan se on kun teen positiivisen raskaustestin ja kerron miehelle, millaistahan se on saada oma lapsi ensimmäistä kertaa syliin, millaisia kesälomareissuja teemme pikkulasten kanssa...

Helpotustahan tähän ei ole tulossa aikoihin. :( Elämäntilanne ei mahdollista lasta ja tämä suhdekin on niin tuore. Vertaistukea? Kuulostaako tutulta? Mitenhän tätä oloa saisi suitsittua, häiritsee jo normaalia elämää... Miehelle en ole kertonut mitään. Tiedän, että hänkin haluaa lapsia. Hän on minua reilusti vanhempi ja todennäköisesti ei halua viivytellä asian kanssa hirmuisen pitkälle, mutta en halua säikytellä tässä vaiheessa paljastamalla millä tasolla tämä asia minua riivaa...

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
13.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

en itse nuorempana halunnut lapsia ja ajattelin että jos joskus haluan niin adoptoin jos pystyn.

No toisin kävi, tapasin ihanan miehen ja minulla tuli tuo aivan sama tunne.

Nyt olen 24, minulla mies (ollaan oltu tänä vuonna 5 vuotta yhdessä) ja 2 ihanaa lasta 3-vuotias ja juuri 1-vuotta täyttänyt. Enkä koskaan haluaisi palata lapsettomaan aikaan (vaikka tietty omaa aikaa välillä kaipaa! 😂 Varsinkin näin korona aikaan myös huolehtii enemmän lapsista kuin itsestään)

Mutta tosiaan ymmärrän tuon tunteen, pelkäsin myös raskaus-aikana että kun en välittänyt lapsista tai pitänyt niitä söpöinä että en kokisi rakkautta lapsiani kohtaan mutta olin niin väärässä kun olla ja voi! Omat lapset on jotain maailman ihaninta. ❤️

Vierailija
2/2 |
13.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kuule, mulla on tuo kuume kestänyt jo 8 vuotta xD Vasta vuosi sitten tapasin varteenotettavan miehen, joten joudun vielä odottelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi kolme