Suomalaisuus on epäonnistumisen pelkoa

Suomessa tehdään aina perässä mitä muutkin. Mennään koulun penkille. Insinööri opiskelee rakennustekniikkaa. Hänelle opetetaan sen aikainen tieto miten asunto pitää rakentaa että se on kestävä, välttyy homeongelmilta jne. Viisitoistavuotta tehdään töissä sutta ja sekundaa, kaikki on homeessa. Mitä tekee yritys joka on täynnä oman aikansa insinöörejä? Jatkaa samaa rataa koska he eivät voi olla väärässä, näin heille opetettiin koulussa aikanaan.

Sama ravitsemusterapeuteilla. Vuosikymmenet on koulutettu opiskelijoita yhteen ja ainoaan totuuteen. Vaikka vuosikymmenien kuluessa havahdutaan uusien tutkimusten myötä, että aikaisemmat opit ovat olleet väärässä, niihin uskotaan kuin ukko jumalaan ja opin jakaminen jatkuu muille samalla vanhalla kaavalla työelämässä.

Epäonnistumisen pelko on suomalaisten pahin pelko. He ottavat itsensä niin vakavasti, etteivät voi myöntää olevansa väärässä edes itselleen saati sitten muille. Sen takia meidät on tuomittu epäonnistumaan. Hallitus ei uskalla tehdä asioita mitä pitää, koska he pelkäävät epäonnistumista. On helppoa turvautua tekemään asioita niin kuin muutkin tai niinkuin ennenkin on tehty. Tämä toimii jokaisella virkamies tasolla. Siksi viesti ei kulje viranomaisilta toisille ja sieltä hallitukselle semmoisena, kuin se olisi viisasta. Tämä on jo nähty erinäisinä toimintoina kriisin aikana. Suojakaupat Kiinaan, Business Finlandin tuet jne. Ratkaisut muutenkin kriisin hoidossa on kopioitu suoraan muilta mailta. Ihan jokainen, jos tarkkaan asiaa on seurattu.

Miksi Suomalaiset ei koskaan osoita mieltä. Oli kyse sitten rikostuomoista maassamme tai muusta törkeästä väärinkäytöksestä. Siksi että suomalainen pelkää munaavansa oman egonsa. Hän ei luota itseensä vaan miettii mitä muut hänestä miettii. Siihen pohjautuu kansamme yliedustus masennus ja itsemurha tilastoissa. Toki siihen vaikuttaa muutkin seikat,kuten ympäristö, työttömyys jne. Suomessa työttämyys on yksilölle musertavaa.

Kaikki nivoutuu yhteen asiaan. Epäonnistumisen pelkoon!