Aikuinen lapseni ei muista mua äitienpäivinä :(

20-vuotias poikani on asunut nyt 1,5 vuotta omillaan. Emme ole superläheisiä, hän ei ole koskaan kertonut asioistaan paljonkaan minulle, enkä itse taas ole mikään halailijatyyppi joka tuputtaisi fyysistä läheisyyttä. Viimeksi taidettiin halata juurikin tuolloin 1,5 v sitten kun hän muutti kotoa opiskelemaan.

Olemme kyllä muuten yhteyksissä viikoittain. Hän kysyy jotain neuvoa kodinhoitoon, tai tarvitsee jotain.. Ja jos mitään ei kuulu, laitan hänelle viestiä tai soitan mitä kuuluu. Yleensä vastaus on ”hyvää” ja siinäpä se keskustelu melkein onkin. Silloin tällöin hän käy kotona syömässä. Matkaa opiskelupaikkakunnalta on n. tunti, joten ihan alvariinsa hän ei tänne ajele.

Sanoisin siis, että meillä on ihan hyvä vaikkakin vähän etäinen suhde.

Siksi sattuu ja ihmetyttää, että tämä taitaa olla nyt toinen äitienpäivä peräkkäin kun hän ei aio ilmeisesti mitenkään muistaa. Eilen laitoin hänelle viestiä, ja kysyin tulisiko hän tänään syömään. ”Emmä varmaan”, oli vastaus. En toki erikseen mainostanut että kyseessä olisi äitienpäiväateria. Olisi varmaan pitänyt.

Yli 80-vuotiaasta isoisästään hän huolehtii, käy kaupassa hänelle yms. Ei siis ole aivan tunteeton.

Surettaa. Minulla on kaksi nuorempaa lasta jotka asuvat vielä kotona ja ovat kumpikin muistaneet. 14v teki mulle aamupalan, 18v oli tehnyt kortin. Yritän nauttia ja iloita tästä, mutta silti itkettää esikoisen käytös. Itsepä olen hänet kasvattanut, mutta en ihan tiedä mikä meni pieleen.

Kohtalotovereita? Lohduttavia ajatuksia?