Pienten lasten kanssa selviäminen...

Ei kannata koittaa sit selvitä, koittaa pysyä juovuksissa vaan.

Siis avaatko vähän, mihin tämä nyt liittyy? Onko joku kehdannut sanoa, että lasten hoitaminen uuvuttaa?

Äläpä yleistä. En ole koskaan kokenut lstenhoidon olevan rankkaa, en ole koskaan saanut mistään sekuntiakaan apua, en ole saanut mitään tukiaisia ja hienosti hoidamme lapsemme itse. Olet tehnyt päätelmäsi varmaan kolmen ihmisen otannalla, naapurin sossulokit Ritu, Pera ja Rane.

Eli siis, jos suomalaiset ovat huolissaan enemmän, niin siitä seuraisi, että vain juovat?

Outoa, jos olen itse huolissani, niin teen kaiken mahdollisen, että se helpottaisi huoltani. Tässä koronatapauksessa on huolehtinut, että testamenttini ja hoitotahtoni on esillä, vakuutukseni helposti löydettävissä, sähköpostini yms, salasanat pankkiholvissa, ja nämä tiedot ovat tuossa vakuutus- ja testamenttikansiossa. Pieni sairaalakassi pakattuna, jossa on pientä evästä, tiedot sairauksista ja käytettävistä lääkkeistä sekä lähimmistä omaisista, kotona on kotivara, kotona on käteistä ja lisäksi on vielä lapsille kirjoitettu kirjeet, joissa kerron, että kuinka paljon heitä rakastan olen lisännyt vakuutuskansioon.

Vierailija kirjoitti:

Äläpä yleistä. En ole koskaan kokenut lstenhoidon olevan rankkaa, en ole koskaan saanut mistään sekuntiakaan apua, en ole saanut mitään tukiaisia ja hienosti hoidamme lapsemme itse. Olet tehnyt päätelmäsi varmaan kolmen ihmisen otannalla, naapurin sossulokit Ritu, Pera ja Rane.

Ja tämä ei ole mitenkään se malli jota ihmisten pitäisi noudattaa. Apua saa ja kannattaa pyytää. Myös hyvät verkostot ovat tärkeitä.

Joku ihminen on sellainen, että yksityisyys ja yksinäisyys on tärkeää, monelle taas on tärkeää saada ainakin henkistä tukea jostain. ilman niitä voi olla tilanne se, että luemme uutisia Iltasanomista.

Lapset on voitu ulkoistaa yhteiskunnalle ja isovanhemmille niin ettei niiden kanssa ole tarvinnut kamalasti aikaa kuluttaa. Ja parisuhteita vaihdetaan kuin kalsareita kun alkuhuuma on mennyt niin ei mitään yhteistä olekkaan. lapsia kun on monelle eri kumppanille niin ihminen on kuin tuuliviiri eikä ole itseään koskaan löytänyt muuta kuin hakee onneaan vain toisten kautta. 

Osallistuin johonkin kyselyyn, jossa valehtelin että mulla on pieniä lapsia, ja olen erittäin huolissani miten pärjään eristyksissä. Oikeasti olen lapseton sinkku, eikä elämäni ole muuttunut oikeastaan mitenkään. Käyn töissä normaalisti, ja vapaa-aikana lenkkeilen, katson tv:tä ja pelailen, kuten normaalisti.