Harmittaa kun rajoitukset poistuu.
Minulla ei ole ystäviä, eikä paljon mitään sosiaalista meininkiä, paitsi työ.
On ollut upeaa aikaa kun kaikki muutkin on kököttäneet kotonaan.
Kommentit (4)
Kannattaisi sinunkin joskus käydä siellä kotisi ulkopuolella, niin voisit yllättyä, mitä kaikkea siellä onkaan ja mitä kaikkea sieltä löytyykään. Siellä on jokaiselle jotain, vaikka olisi yksinkin.
Niinpä. Kohta joutuu taas alkaa potemaan huonoa omatuntoa siitä, ettei vapaapäivinä saa mitään tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Kohta joutuu taas alkaa potemaan huonoa omatuntoa siitä, ettei vapaapäivinä saa mitään tehtyä.
Miksi? Itse en ole potenut tuollaisen vuoksi huonoa omaatuntoa koskaan, oli poikkeustila rajoituksineen tai ei.
Se on täysin itsestä kiinni, miten tuon mainitsemasi asian ottaa.
Samoin. Stressitasot varmasti alempana kuin ns. normaalisti. Ahdistaa vaan kaikki "turha" kanssakäyminen, kun lisäksi olen luultavasti aika aistiherkkä ja mietin kaikkea jälkikäteen. Menee aikaa ja vaivaa, kun raahautuu joihinkin tapaamisiin ja kokouksiin, kun yhtä hyvin näköjään ne onnistuisivat tietokoneen välitykselläkin. Näiden tapaamisten jälkeen on vaan niin puhki, ettei jaksa tehdä enää mitään.