Tunnen olevani arvoton ja häpeän olemassaoloani
Minulla on jatkuvasti olo, että olen arvoton, turha ja mitätön ihminen. En osaa mitään, en ole hyvä missään. En ansaitse mitään hyvää ja kaikki kärsimys on ihan oikein minulle. Minusta tuntuu, että kaikki puhuvat minusta pahaa. Arvosteleva ja moittiva ääni puhuu pääni sisällä koko ajan. En enää tiedä, kuulenko harhoja vai onko se huonoa itsetuntoa.
En pärjää missään asiassa. Olen ihan umpisurkea työssäni. En ansaitse työpaikkaani ja pomot haluaisivat minusta eroon. Saan pitää työpaikkani, kunnes he löytävät jonkun paremman ihmisen tilalle.
Olen turha ja ruma. Olen päättänyt pysyä vapaaehtoisesti sinkkuna koko elämäni, koska kukaan ei ansaitse tällaista ihmistä puolisokseen tai edes ystäväkseen.
Kommentit (5)
En tiedä, miten näistä tunteista pääsisi eroon.
Same girl, same. Hävettää edes katsoa ihmisiä silmiin kun näkevät kuinka ruma olen.
Tunsin noin vuosia koulukiusaamiseni seurauksena.
Parisuhteen ja työn saaminen auttoi.
Kärsin ajoittain edelleen masennuksesta ja tuo kuvailtu fiilis iskee silloin.
Muistatko ajatelleesi joskus toisin? Edes osittain?