Yläkoulun opettajien kokemuksia inkluusiosta ja eriyttämisestä äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla

https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20200488/

sivu 90/110 Inkluusiossa on hienoa tavoite: tasa-arvo ja yhdenvertainen oikeus nauttia ammattitaitoisen aineenopettajan opetuksesta. Mielestäni se ei toteudu, sillä heikkojen ja hyvien oppilaiden osaamisen ero on niin suuri, ettei heitä oikeastaan pysty opettamaan samassa luokassa. Joku kärsii aina tilanteesta. Inkluusioajattelussa on ohitettu oppiminen sosiaalisen tasa-arvoisuuden takia. Pitäisi kuitenkin muistaa, että opettajan pitää opettaa opetussuunnitelmassa vaadittavat asiat. Hän ei voi toimia samaan aikaan erityisopettajana. Ongelma ratkeaa vain, jos erityisopettajia palkataan reilusti lisää. Inkluusio on osoitus siitä, että koulua kehitetään koko ajan enemmän lastenhuollon haarakonttorin suuntaan. Oppiminen alkaa olla sivuasia, tärkeintä ovat tunnetaidot, arjesta selviäminen jne. eli kaikki sellainen, joka pitäisi oppia kotona.