Lue keskustelun säännöt.
Taloudesta tietävät: jos euro olisi tällä hetkellä sidottu kultakantaan, mitä siitä käytännössä seuraisi?
23.04.2020 |
Olen nyt opiskellut talouden perusteita. Jos jollakulla olisi konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kultakantaan sidotusta valuutasta seuraa, olisi kiva niin näkisin, olenko ymmärtänyt oikein.
Kiitos!
Kommentit (17)
Teoriassa on selvä ero (koska teoriassa tälläistä valuuttaa ei voi printata lisää noin vain).
Käytännössä ei ole mitään eroa. Mikäänhän ei estä kultakantaan sidottua valuuttaa hetken mielijohteesta siirtymään pois kultakannasta; niin kauan kun se kultavaranto on keskuspankin holveissa, keskuspankki kontrolloi valuuttaa aivan samalla tavalla kuin miten se kontrolloi kelluvaa valuuttaa.
Asia olisi eri vasta jos valuutta itsessään olisi kullasta tehtyä; esim. kultakolikkoja. Tällöin valuutan arvo ei perustuisi ihmisten keskinäiseen luottamukseen, vaan konkreettiseen jalometalliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kultakannan myötä siihen sitoutuneilla valtioilla olisi sellainen makroekonominen stabiliteetti mitä nykyjärjestelmä ei voi taata parhaimpana päivänäänkään.
Vierailija kirjoitti:
Kultakannan myötä siihen sitoutuneilla valtioilla olisi sellainen makroekonominen stabiliteetti mitä nykyjärjestelmä ei voi taata parhaimpana päivänäänkään.
Antaisitko tästä esimerkkejä kiitos :)
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa on selvä ero (koska teoriassa tälläistä valuuttaa ei voi printata lisää noin vain).
Käytännössä ei ole mitään eroa. Mikäänhän ei estä kultakantaan sidottua valuuttaa hetken mielijohteesta siirtymään pois kultakannasta; niin kauan kun se kultavaranto on keskuspankin holveissa, keskuspankki kontrolloi valuuttaa aivan samalla tavalla kuin miten se kontrolloi kelluvaa valuuttaa.
Asia olisi eri vasta jos valuutta itsessään olisi kullasta tehtyä; esim. kultakolikkoja. Tällöin valuutan arvo ei perustuisi ihmisten keskinäiseen luottamukseen, vaan konkreettiseen jalometalliin.
Tämä on mielenkiintoinen vastaus ottaen huomioon, että oli ymmärtääkseni syitä, miksi siirryttiin pois tuosta järjestelmästä. Liittyikö kultakantasysteemin toimimattomuus siis kuitenkin enemmän siihen, että kullakin valtiolla oli oma valuuttansa? ap
Jos euro olisi alunperin sidottu kultakantaan, niin tässä vaiheessa niin moni euro olisi jo vaihdettu siihen kultaan, että koko kultakanta olisi syöty tai vaihtoehtoisesti sidos purettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos euro olisi alunperin sidottu kultakantaan, niin tässä vaiheessa niin moni euro olisi jo vaihdettu siihen kultaan, että koko kultakanta olisi syöty tai vaihtoehtoisesti sidos purettu.
Ymmärrän, mutta kaipaisin silti konkreettisia esimerkkejä. ap
Ok, kertokaapa taloudesta tietävät, miten futuurien hinta määräytyy? Ei tunnu seuraavan Brentiä eikä WTI:tä. Onko sidottuna johonkin lainaan, korkoihin ??? On kyllä sellainen uhkapeli-instrumentti, ettei paremmasta väliä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kultakaivokset mylläisivät lapin luonnon pilalle.
Mikään maa ei ole sitonut valuuttaansa kultakantaan. George Bush nuorempi irrotti sen USA:ssa ja sen jälkeen on ollut petrodollari.
Eli dollari on sidottu öljyn hintaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että dollari putoaa verrattuna muihin valuuttoihin. Koska öljyn hinta on nyt nolla, jopa miinusmerkkinen.
Mutta tilanne muuttuu.
Maailmassa on kaksi maata, jotka ovat lisänneet kultavarantojaan viime vuosina.
Kiina ja Venäjä.
Ihan kuin olisivat aavistaneet tämän talouskriisin.
Nyt heillä on tonneittain kultaa ja voi olla, että heidän valuuttansa arvo pysyy hyvinkin vakaana, verrattuna euroon, dollariin ja puntaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis öljyfutuureista kysymys tietenkin, kuten fiksut heti ymmärsivät...
Vierailija kirjoitti:
Ok, kertokaapa taloudesta tietävät, miten futuurien hinta määräytyy? Ei tunnu seuraavan Brentiä eikä WTI:tä. Onko sidottuna johonkin lainaan, korkoihin ??? On kyllä sellainen uhkapeli-instrumentti, ettei paremmasta väliä..
Määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ei ole sidottu mihinkään.
Tämä vastaus pätee muuten aika moneen muuhunkin hinnan määräytymiseen markkinataloudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa on selvä ero (koska teoriassa tälläistä valuuttaa ei voi printata lisää noin vain).
Käytännössä ei ole mitään eroa. Mikäänhän ei estä kultakantaan sidottua valuuttaa hetken mielijohteesta siirtymään pois kultakannasta; niin kauan kun se kultavaranto on keskuspankin holveissa, keskuspankki kontrolloi valuuttaa aivan samalla tavalla kuin miten se kontrolloi kelluvaa valuuttaa.
Asia olisi eri vasta jos valuutta itsessään olisi kullasta tehtyä; esim. kultakolikkoja. Tällöin valuutan arvo ei perustuisi ihmisten keskinäiseen luottamukseen, vaan konkreettiseen jalometalliin.
Tämä on mielenkiintoinen vastaus ottaen huomioon, että oli ymmärtääkseni syitä, miksi siirryttiin pois tuosta järjestelmästä. Liittyikö kultakantasysteemin toimimattomuus siis kuitenkin enemmän siihen, että kullakin valtiolla oli oma valuuttansa? ap
Valuuttakurssit toimivat myös kahden kultakantavaluutan välillä.
Kultakannasta lähdettiin aikanaan siksi, että keinotekoisen (= tyhjästä luodun) rahan injektoiminen talouteen on yksi parhaista työkaluista lisätä taloudellista aktiviteettia.
Se, miksi näin on, on sitten keittiöpsykologiaan liittyvä kysymys. Kaikki kuitenkin rationaalisesti tiedämme, että tyhjästä on paha nyhjäistä, mutta kansantalous ei toisaalta ole rationaalinen konstruktio.
Vierailija kirjoitti:
Mikään maa ei ole sitonut valuuttaansa kultakantaan. George Bush nuorempi irrotti sen USA:ssa ja sen jälkeen on ollut petrodollari.
Ei niin enää olekaan, se on historiaa. Sen vuoksi aloitus, jossa tarkoitus käsitellä sitä, miksi se ei toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikään maa ei ole sitonut valuuttaansa kultakantaan. George Bush nuorempi irrotti sen USA:ssa ja sen jälkeen on ollut petrodollari.
Eli dollari on sidottu öljyn hintaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että dollari putoaa verrattuna muihin valuuttoihin. Koska öljyn hinta on nyt nolla, jopa miinusmerkkinen.Mutta tilanne muuttuu.
Maailmassa on kaksi maata, jotka ovat lisänneet kultavarantojaan viime vuosina.
Kiina ja Venäjä.
Ihan kuin olisivat aavistaneet tämän talouskriisin.
Nyt heillä on tonneittain kultaa ja voi olla, että heidän valuuttansa arvo pysyy hyvinkin vakaana, verrattuna euroon, dollariin ja puntaan
Hieno vitsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa on selvä ero (koska teoriassa tälläistä valuuttaa ei voi printata lisää noin vain).
Käytännössä ei ole mitään eroa. Mikäänhän ei estä kultakantaan sidottua valuuttaa hetken mielijohteesta siirtymään pois kultakannasta; niin kauan kun se kultavaranto on keskuspankin holveissa, keskuspankki kontrolloi valuuttaa aivan samalla tavalla kuin miten se kontrolloi kelluvaa valuuttaa.
Asia olisi eri vasta jos valuutta itsessään olisi kullasta tehtyä; esim. kultakolikkoja. Tällöin valuutan arvo ei perustuisi ihmisten keskinäiseen luottamukseen, vaan konkreettiseen jalometalliin.
Tämä on mielenkiintoinen vastaus ottaen huomioon, että oli ymmärtääkseni syitä, miksi siirryttiin pois tuosta järjestelmästä. Liittyikö kultakantasysteemin toimimattomuus siis kuitenkin enemmän siihen, että kullakin valtiolla oli oma valuuttansa? ap
Valuuttakurssit toimivat myös kahden kultakantavaluutan välillä.
Kultakannasta lähdettiin aikanaan siksi, että keinotekoisen (= tyhjästä luodun) rahan injektoiminen talouteen on yksi parhaista työkaluista lisätä taloudellista aktiviteettia.
Se, miksi näin on, on sitten keittiöpsykologiaan liittyvä kysymys. Kaikki kuitenkin rationaalisesti tiedämme, että tyhjästä on paha nyhjäistä, mutta kansantalous ei toisaalta ole rationaalinen konstruktio.
Minä sanoisin, että suurin syy, että lähdettiin kultakannasta, oli se, että voitiin.
Pari sataa vuotta sitten ihmiset olisivat pitäneet täysin mielipuolisena sellaista järjestelmää, että numerot paperinpaloilla tai jossain bittiavaruudessa (jota eivät silloin olisi edes käsittäneet) olisivat yhtään minkään arvoisia. Jos 1800-luvun lopun ihmiselle menisi selittämään nykyistä rahajärjestelmää, niin hän kysyisi, että miksi kukaan tekisi töitä tai myisi mitään tavaraa, jos saisi vastineeksi nykyisenkaltaista "rahaa". Ei se olisi hänen mielestä yhtään mitään.
Kun rahalle saatiin kuitenkin luotua illuusio arvosta ilman mitään konkreettista vastinetta, oli tietenkin valtioille, poliittisille päättäjille ja keskuspankeille helpointa luopua siitä rahan konkreettisesta vastineesta. Se, mikä 1800-luvun ihmisestä kuulostaa mielipuoliselta, toimii sittenkin, jos kaikki ovat samassa "hulluudessa" mukana.
Kiitos kommenteista, olisko vielä lisättävää :)
up