Ryhmätyöt yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

Mun mielestä yliopiston ryhmätyöt olivat ihan parhaita. Saatiin todella hedelmäisiä keskusteluja eikä homma tuntunut yksinäiseltä puurtamiselta

Amkin ryhmätöistä aikuisopiskelija kokemusta parin vuoden takaa. Jos ryhmän jäsenten tavoitteet ovat yhteneväiset, kukin tekee osansa ja homma etenee, niin homma on ihan kivaa. Näitäkin osui.

Mutta sitten oli hommia, joissa toiset ovat tyytyväisiä hätinä läpipääsyyn, eivät yritä itse mitään, heidän tietotekniset taitonsa ovat pakkasella ja ovat muutenkin nuivia. Siinä saa yksin tehdä neljän hengen ryhmätyön, kun tavoitteena on saada aikaan jotain, johon oman nimensä kehtaa laittaa... Kyllä välillä potutti. Sekin vähä, mitä yksi toinen jäsen raapi kasaan, oli niin väärin (vaati matemaattista ymmärrystä,jota ei kai hänelle ollut osunut), että piti tehdä aasta alkaen uusiksi. Ne kaksi muuta vain raapivat perperiään (kai?). Joo, yksin olisi ollut paljon kevyempi nakki sekin 4 hengen homma.

Vihaan ryhmätöitä koska työskentelen mieluiten yksin. Kuitenkin jossain yliopistossa voi tosiaan ryhmätöissä saada aikaan hedelmällisiä keskusteluja, koska saman alan opiskelijat on oikeasti älykkäitä ja aiheesta kiinnostuneita.

90% ryhmätoissä vähintään puolet lusmuaa, 25% teke mitä käsketään mutta sinnepäin, ja 25% tekee kaiken varsinaisen tyon. Niiden lusmujen mielestä tietty ryhmätyot on ihan parasta, koska muut tekevät hommat ja he ovat vapaamatkustajia.

Yhdenkään tunnollisen, fiksun opiskelijan en ole koskaan kuullut ryhmätoistä pitävän, koska käytännossä teet 4-5 henkilon hommat yksin, ja stressaat kuinka muut paskovat sisällon ja aikataulut. Ensin pitää odottaa että muut alkaisivat tehdä, tsempata tekemään, tarkistella muiden tekosia jne, ja sitten viimetingassa kun on selvää ettei siitä tule lasta eikä paskaa, korjata muiden tekosia yotä myoten. 

Kokemusta on kahdesta eri yliopistotutkinnosta, eli ihan tarpeeksi.

Ryhmätyöt on keksitty sitä varten, että myös kaikki tyhmät ja lusmut pääsevät kursseistä läpi... Ei noissa ole mitään järkeä. Hidastavat ja hankaloittavat opiskelua.

Vierailija kirjoitti:

90% ryhmätoissä vähintään puolet lusmuaa, 25% teke mitä käsketään mutta sinnepäin, ja 25% tekee kaiken varsinaisen tyon. Niiden lusmujen mielestä tietty ryhmätyot on ihan parasta, koska muut tekevät hommat ja he ovat vapaamatkustajia.

Yhdenkään tunnollisen, fiksun opiskelijan en ole koskaan kuullut ryhmätoistä pitävän, koska käytännossä teet 4-5 henkilon hommat yksin, ja stressaat kuinka muut paskovat sisällon ja aikataulut. Ensin pitää odottaa että muut alkaisivat tehdä, tsempata tekemään, tarkistella muiden tekosia jne, ja sitten viimetingassa kun on selvää ettei siitä tule lasta eikä paskaa, korjata muiden tekosia yotä myoten. 

Kokemusta on kahdesta eri yliopistotutkinnosta, eli ihan tarpeeksi.

Kuulostat jotenkin hankalalta. Meillä jos joku ei päässyt ryhmätapaamiseen hyvästä/yllättävästä syystä, ehdotti hän itselleen korvaavaa lisähommaa. Kukaan ei lusmunnut ja kaikki hoitivat osansa kuten aikuiset ihmiset.

1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90% ryhmätoissä vähintään puolet lusmuaa, 25% teke mitä käsketään mutta sinnepäin, ja 25% tekee kaiken varsinaisen tyon. Niiden lusmujen mielestä tietty ryhmätyot on ihan parasta, koska muut tekevät hommat ja he ovat vapaamatkustajia.

Yhdenkään tunnollisen, fiksun opiskelijan en ole koskaan kuullut ryhmätoistä pitävän, koska käytännossä teet 4-5 henkilon hommat yksin, ja stressaat kuinka muut paskovat sisällon ja aikataulut. Ensin pitää odottaa että muut alkaisivat tehdä, tsempata tekemään, tarkistella muiden tekosia jne, ja sitten viimetingassa kun on selvää ettei siitä tule lasta eikä paskaa, korjata muiden tekosia yotä myoten. 

Kokemusta on kahdesta eri yliopistotutkinnosta, eli ihan tarpeeksi.

Kuulostat jotenkin hankalalta. Meillä jos joku ei päässyt ryhmätapaamiseen hyvästä/yllättävästä syystä, ehdotti hän itselleen korvaavaa lisähommaa. Kukaan ei lusmunnut ja kaikki hoitivat osansa kuten aikuiset ihmiset.

1

Sulla on ollut aivan käsittämäton tuuri. Alkaisi varmaan itseäsikin harmittaa, jos suurin osa ryhmästä lupaisi tehdä jotain, ei tekisi sitä, lupaisi tehdä sen myohemmin, ei tekisi sitä, lupaisi tehdä, tekisi viime tingassa jotain joka ei ollenkaan toimi, ja sinä stressaisit kun koko ryhmä saa saman arvosanan. Kuulostaako enää niin kivalta, ja miten sinä epähankalana ihmisenä tämän ratkaisisit?

Ei se rajoitu tuonne vaan kyse on pari vuotta sitten tulleesta opetussuunnitelmasta kaikilla asteilla, joka painottuu ryhmätöihin. Kannattaa vain totutella, et pääse siitä eroon vaikka menisitkin yliopistoon.

Vaikken pidä lusmuistakaan, niin kaikkein eniten inhosin ryhmätöitä, koska tapaamisten sopiminen oli niin vaikeaa. Oli muita kursseja, töitä ja harrastuksia, joiden lomaan piti vielä sovittaa tapaamiset. 

Tosin omat kokemukseni ovat jo vuosien takaa ja ehkä nykyopiskelijat tekevät kaiken netin ja chattien kautta, en tiedä. 

On asioita, joiden kohdalla voin avoimesti ja vilpittömäsi sanoa tuntevani pientä ennakkoluuloisuutta. Yksi niistä on ryhmätyöt. Parhaimmillaan ne ovat sitä, että koko ryhmä ("joukkue") pelaa kohti yhteistä päämärää ja tavoitetta ja saavuttaa sen hyvässä yhteisymmärryksessä ilman isompaa kitkaa, jossa jokainen ryhmäläinen osallisuu suunnilleen yhtä paljon koko urakkaan. - Oma merkittävä vastuu on myös työn teettävällä, jonka tulisi varmistuo siitä, että kaikki ryhmässä olevat osallistuvat (tai ovat osallstuneet) työn tekemiseen.   

Ikävimpiä ovat tilanteita ovat olleet ne kerrat, jolloin jotta edes jotain saataisiin aikaan, niin ryhdyt itse työstämään hommaa. Saatat yrittää jakaa tai ainakin esittää kaikille ryhmälaisille miten tai kuinka sinusta asia voitaisiin hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

Hetken saatat kuvitella, että osa viiden hengenryhmästä, ainakin kaksi muuta on samaa mieltä kanssasi,  Ja ehkä myös loputkin  kun eivät esitä parempaa esitystä. Ei silloinkaan kun sitä heiltä erikseen kysyt ja pyydät 

Menee aikaa ja työn pitäsi olla parin päivän päästä valmis. Edelleen työstä puuttuu huomattava osa.  - Kaikista ryhmälaisistä ei kuulu mitään. He eivät vastaa saati laita itse viesiä, että ova heittäneet pyyhkeen kehään. Yrität itse miltei kaikkesi ja saat jollain lailla koko homman ns. paketiin jja esitys kuntoon.

Tulee työn esitys päivä. On aamu ja  saavut luokkaa, jossa on määrä esitellä ryhmätyö. (Se sama, jonka kirjallisen osan olit jo aiemmin toimittanut vastaavalle proffalle) 

Unihiekkaa vielä hieman silmäkumissa. Paikalle saapuu muutama muu ryhmään kuuluva. Tervehdit. paljon muuta et ehdi, kun koittaa jo vuoronne esiintyä.

Huomaat seuravaas hetkessö olevasi luokan edessä se, joka esittelee työnne. - Tämä rooli sinulle lannkeaa kuin luonnostaan, koska olethan ehny siiä huomattavan osan. Et jaksa alkaa väitämään vasaankaan, kun koet pian kaikki on kuitenkin ohi. Muut ottavat osan yrittämällä sulautua tapettiin. Tilaisuutta ja ryhmtöiden vastaavaa proffaa asia ei tunnu häiritsevän. - Enemmän hän tuntuu nauttivan siitä, että voi tentata asiaa vain sinulta kysymällä vielä esiyksen yheydessä muutaman tarkentavan kysymyksen.

Menee tovi ja saatte työstänne arvosanan. Kaikki saatte ryhmätyöstänne saman arvosanan. - Saman vaikka sinä ja yksi muu ryhmään kuuluvisa olette tehneet työn oikeastaan kaksin. Arvosana ei ole erinomaisen kiittävää ja hyvä.

Ryhmäläisistänne kaksi muuta, jotka eivät ole oikeastaan tehnee mitään työn loppuun viemiseksi   tulevat luoksesi ja haukkuvat sinut koska eivät ole olleet työn arvosanaan tyytyväisiä. Ja samalla alleviivaat, että enkö oikeasti muka tajunnu, että heillä on oli tärkeämpääkin tekemsitä kuin tämä ryhmätyö. Mutta kuinka siitä nyt kuitenkin olisi pitänyt saada kiitettävä arvosana, 

Niin minullahan ei varmaankaan mitään muuta tehtävää ollutkaan kuin tämä ryhmätyö. - Ei ollut kaikkea muuta, kun osan muista töistäni ja askareistani jouduin jättämään toiseen kertaan, koska arvotin tämän kurssin tärkeämmäks.i, sen ollessa  pakollien ja osa tutkintooni liityvistä kursseista.  Toki se olisi ollut taas mahd. suorittaa "taas" yli puolen vuoden päästä. Olisiko minun siis alun alkaen pitänyt lykätä kurssille menoa?  - Mitä se olisi hyödyttänyt?         

Sinkkumies

Ihan ok olivat, jos ryhmässä vastuunsa kantavia jäseniä. Parhaimmillaan eri vahvuudet, jolloin homma hoitui joutuisaan kun yksi oli haka väsäämään pp-esityksen, toinen esiintymään luontevasti, kolmas kirjoittamaan esseemuotoista tekstiä jne. Jos vielä pystyi luottamaan jokaisen työpanokseen tietäen, että tekevät oman osuutensa aikataulussa, oli ryhmässä pelkkiä kultakimpaleita.

Tuohon kun tottui ja johonkin toiseen ryhmätyöhön osuikin sitten pelkkiä jäniksiä ja myöhästelijöitä, niin olihan se palautus maan pinnalle.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä yliopiston ryhmätyöt olivat ihan parhaita. Saatiin todella hedelmäisiä keskusteluja eikä homma tuntunut yksinäiseltä puurtamiselta

hedelmäisiä 😂

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätyöt on keksitty sitä varten, että myös kaikki tyhmät ja lusmut pääsevät kursseistä läpi... Ei noissa ole mitään järkeä. Hidastavat ja hankaloittavat opiskelua.

No. Kai niillä voi olla se tarkoitus, että ne valmsitavat "kylmään maailmaan". - Eli vaikka kaikki osallistujat ja he joiden tulisi osallistua ryhmätyöhön olisivat valmistuneita yliopistosta tee auomaattisesti heistä kenestäkään yhtään parempia "tiimi pelaajaa" joka toimisi ryhmätyön parhaaksi työelämässä ja osana projekia, jossa on erinomaisen merkittävää, jokaisen panos. - Aina välillä kohtaa edelleen pöllöjä, jotka kuvittelevat kai, että työ tulee kyllä muiden toimesta tehdyksisillä aikaa kun he voivat veäytyä ja hautautua omaan kammioonsa...

Sinkkumies 

Kaikista parhain opiskelutapa itselleni olisi ollut etäyliopisto netin kautta, jonka kurssien materiaalit olisi voinut katsoa milloin vain netin kautta ja kysymyksiin opettajalla olisi ollut velvollisuus vastata pari kertaa viikossa. Kysymykset ja vastaukset olisivat kaikille julkista keskustelua.

 

Ne AMK:n pakkoryhmätyöt oli aivan helvettiä aikuiselle ihmiselle. Leikittiin jotain yrityksen perustamista jne. Tai väännettiin jotain muuta täysin turhanaikaista paperia. Jaksoin sitä  leikkimistä tasan puoli vuotta ja lopetin siihen. Totesin ettei tämä nykyajan koulunkäynti mulle sovi. Onneksi sain töitä.

AMK on yksi typerimpiä ja turhimpia keksintöjä mitä tässä maassa aikanaan on ajettu läpi. Mihinkään niitä ei olis tarvittu. Ainoa minkä ne aiheutti oli inflaatio muulle koulutukselle. Mihin ennen kelpasi merkonomi, nyt tarvitaan tradenomi. Sitten ihmetellään kun Suomalaiset on niin kauan koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä yliopiston ryhmätyöt olivat ihan parhaita. Saatiin todella hedelmäisiä keskusteluja eikä homma tuntunut yksinäiseltä puurtamiselta

hedelmäisiä 😂

Haha :D nyt vasta huomasin. Onneksi en kirjoittanut organismeista.

1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90% ryhmätoissä vähintään puolet lusmuaa, 25% teke mitä käsketään mutta sinnepäin, ja 25% tekee kaiken varsinaisen tyon. Niiden lusmujen mielestä tietty ryhmätyot on ihan parasta, koska muut tekevät hommat ja he ovat vapaamatkustajia.

Yhdenkään tunnollisen, fiksun opiskelijan en ole koskaan kuullut ryhmätoistä pitävän, koska käytännossä teet 4-5 henkilon hommat yksin, ja stressaat kuinka muut paskovat sisällon ja aikataulut. Ensin pitää odottaa että muut alkaisivat tehdä, tsempata tekemään, tarkistella muiden tekosia jne, ja sitten viimetingassa kun on selvää ettei siitä tule lasta eikä paskaa, korjata muiden tekosia yotä myoten. 

Kokemusta on kahdesta eri yliopistotutkinnosta, eli ihan tarpeeksi.

Kuulostat jotenkin hankalalta. Meillä jos joku ei päässyt ryhmätapaamiseen hyvästä/yllättävästä syystä, ehdotti hän itselleen korvaavaa lisähommaa. Kukaan ei lusmunnut ja kaikki hoitivat osansa kuten aikuiset ihmiset.

1

Sulla on ollut aivan käsittämäton tuuri. Alkaisi varmaan itseäsikin harmittaa, jos suurin osa ryhmästä lupaisi tehdä jotain, ei tekisi sitä, lupaisi tehdä sen myohemmin, ei tekisi sitä, lupaisi tehdä, tekisi viime tingassa jotain joka ei ollenkaan toimi, ja sinä stressaisit kun koko ryhmä saa saman arvosanan. Kuulostaako enää niin kivalta, ja miten sinä epähankalana ihmisenä tämän ratkaisisit?

Vaikuttaa todella oudolta. Ovatko lusmuilijat jotain böndeyliopiston helppopääsyisen tutkinto-ohjelman 19v päivähoitolaisia vai ihan aikuisia ihmisiä? Kysyin vielä lääkiksessä opiskelevalta kaverilta eikä hän ole tunnistanut ilmiötä, vaikka case-toimintaa on tosi paljon. Kuulemma kukaan ei kehtaa tulla paikalle huonosti valmistautuneena

Mä olen kanssa ihan stressissä noiden ryhmätöiden takia. Yksi tyyppi inhoaa mua niin paljon ettei suostu kommunikoimaan mun kanssa, toinen kirjoittaa yhden kappaleen ja odottaa mun kirjoittavan osuutensa loppuun. Kolmas kirjoittaa kielellisesti aivan kamalaa tasoa olevaa tekstiä juuri sen aineen kohdalla jossa oikeinkirjoituksella on väliä. Lisäksi joudun stressaamaan että mitä tuo mua inhoava tyyppi antaa mulle arvosanaksi kun arvioimme tiimimme jäseniä.

Onneksi niitäkin ryhmätöitä on joissa kaikki toimii tosi hyvin ja kaikki tekee oman osansa tunnollisesti. Jaksan sillä että enää max. vuosi ja sitten loppuu ryhmätyöt.

Omista AMK-opinnoista (tradenomi) jo 15-20v, mutta silloinkin piti joka kurssille vääntää jotain ryhmätyötä. Onneksi löysin pari hyvää ja ahkeraa tyyppiä kavereiksi, niin tehtiin aina ryhmätyöt yhdessä, kun käytiin pitkälti samoilla kursseilla. Meillä oli kaikilla korkea motivaatio ja samat tavoitteet. Kieltäydyttiin kohteliaasti, jos meidän ryhmään yritettiin tuputtaa lisäjäseniä - tehtiin mieluummin enemmän parina/kolmistaan kuin että otettaisiin joku hangaround-tyyppi häiritsemään.

Vierailija kirjoitti:

On asioita, joiden kohdalla voin avoimesti ja vilpittömäsi sanoa tuntevani pientä ennakkoluuloisuutta. Yksi niistä on ryhmätyöt. Parhaimmillaan ne ovat sitä, että koko ryhmä ("joukkue") pelaa kohti yhteistä päämärää ja tavoitetta ja saavuttaa sen hyvässä yhteisymmärryksessä ilman isompaa kitkaa, jossa jokainen ryhmäläinen osallisuu suunnilleen yhtä paljon koko urakkaan. - Oma merkittävä vastuu on myös työn teettävällä, jonka tulisi varmistuo siitä, että kaikki ryhmässä olevat osallistuvat (tai ovat osallstuneet) työn tekemiseen.   

Ikävimpiä ovat tilanteita ovat olleet ne kerrat, jolloin jotta edes jotain saataisiin aikaan, niin ryhdyt itse työstämään hommaa. Saatat yrittää jakaa tai ainakin esittää kaikille ryhmälaisille miten tai kuinka sinusta asia voitaisiin hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

Hetken saatat kuvitella, että osa viiden hengenryhmästä, ainakin kaksi muuta on samaa mieltä kanssasi,  Ja ehkä myös loputkin  kun eivät esitä parempaa esitystä. Ei silloinkaan kun sitä heiltä erikseen kysyt ja pyydät 

Menee aikaa ja työn pitäsi olla parin päivän päästä valmis. Edelleen työstä puuttuu huomattava osa.  - Kaikista ryhmälaisistä ei kuulu mitään. He eivät vastaa saati laita itse viesiä, että ova heittäneet pyyhkeen kehään. Yrität itse miltei kaikkesi ja saat jollain lailla koko homman ns. paketiin jja esitys kuntoon.

Tulee työn esitys päivä. On aamu ja  saavut luokkaa, jossa on määrä esitellä ryhmätyö. (Se sama, jonka kirjallisen osan olit jo aiemmin toimittanut vastaavalle proffalle) 

Unihiekkaa vielä hieman silmäkumissa. Paikalle saapuu muutama muu ryhmään kuuluva. Tervehdit. paljon muuta et ehdi, kun koittaa jo vuoronne esiintyä.

Huomaat seuravaas hetkessö olevasi luokan edessä se, joka esittelee työnne. - Tämä rooli sinulle lannkeaa kuin luonnostaan, koska olethan ehny siiä huomattavan osan. Et jaksa alkaa väitämään vasaankaan, kun koet pian kaikki on kuitenkin ohi. Muut ottavat osan yrittämällä sulautua tapettiin. Tilaisuutta ja ryhmtöiden vastaavaa proffaa asia ei tunnu häiritsevän. - Enemmän hän tuntuu nauttivan siitä, että voi tentata asiaa vain sinulta kysymällä vielä esiyksen yheydessä muutaman tarkentavan kysymyksen.

Menee tovi ja saatte työstänne arvosanan. Kaikki saatte ryhmätyöstänne saman arvosanan. - Saman vaikka sinä ja yksi muu ryhmään kuuluvisa olette tehneet työn oikeastaan kaksin. Arvosana ei ole erinomaisen kiittävää ja hyvä.

Ryhmäläisistänne kaksi muuta, jotka eivät ole oikeastaan tehnee mitään työn loppuun viemiseksi   tulevat luoksesi ja haukkuvat sinut koska eivät ole olleet työn arvosanaan tyytyväisiä. Ja samalla alleviivaat, että enkö oikeasti muka tajunnu, että heillä on oli tärkeämpääkin tekemsitä kuin tämä ryhmätyö. Mutta kuinka siitä nyt kuitenkin olisi pitänyt saada kiitettävä arvosana, 

Niin minullahan ei varmaankaan mitään muuta tehtävää ollutkaan kuin tämä ryhmätyö. - Ei ollut kaikkea muuta, kun osan muista töistäni ja askareistani jouduin jättämään toiseen kertaan, koska arvotin tämän kurssin tärkeämmäks.i, sen ollessa  pakollien ja osa tutkintooni liityvistä kursseista.  Toki se olisi ollut taas mahd. suorittaa "taas" yli puolen vuoden päästä. Olisiko minun siis alun alkaen pitänyt lykätä kurssille menoa?  - Mitä se olisi hyödyttänyt?         

Sinkkumies

           

Näin juuri. Tätä on ryhmätyö.