Ryhmätyöt yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90% ryhmätoissä vähintään puolet lusmuaa, 25% teke mitä käsketään mutta sinnepäin, ja 25% tekee kaiken varsinaisen tyon. Niiden lusmujen mielestä tietty ryhmätyot on ihan parasta, koska muut tekevät hommat ja he ovat vapaamatkustajia.

Yhdenkään tunnollisen, fiksun opiskelijan en ole koskaan kuullut ryhmätoistä pitävän, koska käytännossä teet 4-5 henkilon hommat yksin, ja stressaat kuinka muut paskovat sisällon ja aikataulut. Ensin pitää odottaa että muut alkaisivat tehdä, tsempata tekemään, tarkistella muiden tekosia jne, ja sitten viimetingassa kun on selvää ettei siitä tule lasta eikä paskaa, korjata muiden tekosia yotä myoten. 

Kokemusta on kahdesta eri yliopistotutkinnosta, eli ihan tarpeeksi.

Kuulostat jotenkin hankalalta. Meillä jos joku ei päässyt ryhmätapaamiseen hyvästä/yllättävästä syystä, ehdotti hän itselleen korvaavaa lisähommaa. Kukaan ei lusmunnut ja kaikki hoitivat osansa kuten aikuiset ihmiset.

1

Sulla on ollut aivan käsittämäton tuuri. Alkaisi varmaan itseäsikin harmittaa, jos suurin osa ryhmästä lupaisi tehdä jotain, ei tekisi sitä, lupaisi tehdä sen myohemmin, ei tekisi sitä, lupaisi tehdä, tekisi viime tingassa jotain joka ei ollenkaan toimi, ja sinä stressaisit kun koko ryhmä saa saman arvosanan. Kuulostaako enää niin kivalta, ja miten sinä epähankalana ihmisenä tämän ratkaisisit?

Vaikuttaa todella oudolta. Ovatko lusmuilijat jotain böndeyliopiston helppopääsyisen tutkinto-ohjelman 19v päivähoitolaisia vai ihan aikuisia ihmisiä? Kysyin vielä lääkiksessä opiskelevalta kaverilta eikä hän ole tunnistanut ilmiötä, vaikka case-toimintaa on tosi paljon. Kuulemma kukaan ei kehtaa tulla paikalle huonosti valmistautuneena

Olen melkein kade kaverillesi. Ilmeisesti opiskelemme eri vuosikursseilla... Tuli mieleeni ystäväsni joka on usein ihmetellyt toisinaan, että miksi niin moni suomalainen puhuu usein paljon paremaa englantia kuin ruotsia, vaikka ruotsinkieli on sentään toinen Suomen vrallinen kieli! Samoin hän ihmettelee miksi niin moni ihminen on ylipainoinen, vaikka kaikkien luulisi tietävän ylipainon olevan monesti vaaraksi terveydelle.

Ai että vihaan yliopiston pakollisia ryhmätöitä. Ensin vakuutellaan, että ollaan motivoituneita ja tavoitteena täydet pisteet, sitten kun koittaa se päivämäärä, jolloin ensimmäinen työosuus pitäisi olla valmis, alkaa se "joo teen sen huomenna".

Tapaamisia on mahdotonta sopia, päivämääriä lykätään ja yleisesti ottaen ollaan vaan todella passiivisia.

Lopulta oma osuus on valmis palautusta edeltävänä iltana, jolloin ryhmän työmyyrä saa huomata, ettei aineistoja olla luettu eikä tehtävänantoakaan noudatettu ja koko "työ" on tehty kiireessä samaisena päivänä ja se on täysin käyttökelvotonta materiaalia.

Pistää niin vihaksi, AINA ryhmässä on ainakin yksi tällainen henkilö, silloin vielä homma pelittää jotenkin kun valtaosa on tunnollisia ja hoitaa oman osuutensa, mutts pari kertaa on käynyt niin huono tuuri, että kaikki muut on ollut lusmuja ja työn joutuu käytännössä tekemään yksin ja muut sitten tyytyväisinä kaapii kermat päältä.

En koskaan osallistu ryhmätyöhän jos sen voi korvata ylimääräisellä kysymyksellä tentissä, saan paljon vähemmällä työllä saman arvosanan ja säilytän mielenterveyteni.

ryhmätöille on yksi iso syy taustalla ja se on RESURSSIPULA. Ei ole aikaa opettaa tai tarkistaa 50 ihmisen töitä, laitetaan opiskelijat opiskelemaan itse ja tarkastetaan kerralla 5-6 henkilön ryhmätyöt.

Jotkut perustelee sitä opiskeluna tiimityöhön. Yöllä ja päivällä on paljon enemmän yhteistä kuin työelämän tiimityöllä ja koulujen ryhmätöillä.

Vaikka kaikki ryhmästä tekisi oman osuutensa, niin jäljelle jää se ongelma että kurssin sisältö on viipaloitu pieniin osiin ja opit varsinaisesti vain sen oman osuutesi.

Vierailija kirjoitti:

Ne AMK:n pakkoryhmätyöt oli aivan helvettiä aikuiselle ihmiselle. Leikittiin jotain yrityksen perustamista jne. Tai väännettiin jotain muuta täysin turhanaikaista paperia. Jaksoin sitä  leikkimistä tasan puoli vuotta ja lopetin siihen. Totesin ettei tämä nykyajan koulunkäynti mulle sovi. Onneksi sain töitä.

AMK on yksi typerimpiä ja turhimpia keksintöjä mitä tässä maassa aikanaan on ajettu läpi. Mihinkään niitä ei olis tarvittu. Ainoa minkä ne aiheutti oli inflaatio muulle koulutukselle. Mihin ennen kelpasi merkonomi, nyt tarvitaan tradenomi. Sitten ihmetellään kun Suomalaiset on niin kauan koulussa.

Samanlainen kokemus. Opiskelin varmaan jotain 10 vuotta sitten laureassa tietojenkäsittelyä, kestin yhden vuoden tuota jatkuvaa ryhmätyöskentelyä..

En uskalla enää aloittaa koulua jos se on tuota samaa scheissea.

Kyllä nuo ryhmätyöt on usein yhtä painajaista. Ja sitten pitäisi vielä olla ystävällinen kaikille, ja olla hyvää pataa kaikkien kanssa.

Joissain asioissa ne voivat olla ihan siedettäviä. Esim. yliopistolla kursseilla, joille kaikki tulivat vapaaehtoisesti ja joissa syvennettiin aiemmin käsiteltyä perusosaamista, saattoi olla hyvääkin keskustelua ja kaikki ryhmän jäsenet olivat kiinnostuneita tekemään hyvää työtä.

Ja sitten toinen ääripää on ollut pakollinen kurssi, jossa pitäisi oppia alan perusasioita. Pitkään alalla työskennellyt ja koulutettu opettaja on itse hiljaa ja laittaa opiskelijat opettamaan asiat toisilleen jonkin uuden opetusmenetelmän nimissä. On tuurista kiinni, mitä yksityiskohtia ryhmät edes poimivat esityksiin, tai onko lähdemateriaalia tulkittu oikein. Ja siihen päälle kiireellä tehdyt esitykset ja oharit tehneiden ryhmän jäsenten puuttuvat osiot. Näinkö se asia tulee opetettua? Ja miksei opettaja, joka käytännössä hallitsee asian, halua kertoa siitä omasta käytännön kokemuksestaan, kun nimenomaan sitä ei opi kirjoista lukemalla.

Ei ihme, miksi Suomessa opiskellaan pitkään. Opetusmetodit ovat niin työläitä.

Kummasti täällä valitetaan lusmuilusta, mutta kukaan ei nosta esiin henkilökemioita. Itse olen opiskellut parissakin eri tutkinnossa ja korkeakoulussa, ja oma kokemukseni ryhmätöistä on se, että toki joo lusmuiluakin esiintyy, mutta pahin ongelma on se, että usein ryhmässä on parin-kolmen ihmisen klikki (yleensä naisia ja naisten suosimia miehiä), jotka itsevaltaisesti rupeavat jakelemaan tehtäviä ja päättävät asiat lopun ryhmän seläntakana. Kiva myös tehdä tällaisten ihmisten kanssa ryhmätyötä, jossa ryhmäläiset arvostelevat toisensa. Klikki antaa tietenkin toisilleen kaikesta vitoset, ja ryhmän lopuille jäsenille kaikesta kolmoset.

Opiskellessani toista tutkintoa aikuisena, pidin myös erittäin rasittavana ilmiönä, että luokan/ opiskeluryhmän arvio esityksestä vaikutti kurssin koko arvosanaan. Tämähän nimittäin näkyi epäilemättä niin, että opiskeluryhmän suositut "coolit" ihmiset saivat kaikesta vitosen, missä arvostelijoina oli opiskeluryhmä kokonaisuudessaan. Noin yleisestikin aikuisopiskelijana olin äärimmäisen pettynyt siihen, kuinka lapsellisia parikymppiset opiskelijat ovat, niin AMK:ssa kuin yliopistossakin. Meininki oli usein kuin jostain huonosta amerikkalaisesta high school -leffasta.

Näihin edellämainittuihin seikkoihin verrattuna se oli mielestäni melko pieni kauneusvirhe ryhmätöissä, että joskus jouduin itse tekemään enemmän kuin muut, jos esiintyi lusmuilua.

Siitä olen kuitenkin iloinen että näin 5 vuotta jälkeenpäin, itse olen varsin hyvissä hommissa verrattuna siihen mitä moni niistä "suosituista" tekee nykyään. Kerrankin niinpäin.

M/39

Yksi asia ihmetyttää kovasti aina näissä ryhmätöissä, että miksi ne pitää jättää aina viimeiseen iltaan. Jos palautus on kello 10 illalla, vasta kello 8 aletaan hyvässä lykyssä tutustua tehtävänantoon. Kuvitellaan päästävän helpolla, vaikka ylivoimaisesti helpoimmalla pääsee aloittamalla ajoissa.

Toinen on se, kun aina vähintään joku katoaa maan nielemänä. Kerran oli tällainen sankari, joka katosi yhtäkkiä eikä vastannut enää ryhmäläisten eikä edes vastuuopettajan viesteihin. Tuli kuitenkin yliopiston käytävillä vastaan ja vaikutti ulospäin olevan täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Vaatii suunnatonta röyhkeyttä, että ei viitsi edes lyhyttä sähköpostia kirjoittaa. Siihen kun saattaisi tärväytyä minuutti omasta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut perustelee sitä opiskeluna tiimityöhön. Yöllä ja päivällä on paljon enemmän yhteistä kuin työelämän tiimityöllä ja koulujen ryhmätöillä.

Totta. Työelämässä jäädään jauhamaan kaikkea epäoleellista, jotta tiimityöhön varattu aika saataisiin täyteen. Koulussa tehtiin hommat ripeästi mutta huolellisesti ja jatkettiin eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Ne AMK:n pakkoryhmätyöt oli aivan helvettiä aikuiselle ihmiselle. Leikittiin jotain yrityksen perustamista jne. Tai väännettiin jotain muuta täysin turhanaikaista paperia. Jaksoin sitä  leikkimistä tasan puoli vuotta ja lopetin siihen. Totesin ettei tämä nykyajan koulunkäynti mulle sovi. Onneksi sain töitä.

AMK on yksi typerimpiä ja turhimpia keksintöjä mitä tässä maassa aikanaan on ajettu läpi. Mihinkään niitä ei olis tarvittu. Ainoa minkä ne aiheutti oli inflaatio muulle koulutukselle. Mihin ennen kelpasi merkonomi, nyt tarvitaan tradenomi. Sitten ihmetellään kun Suomalaiset on niin kauan koulussa.

Olen kuullut tradenomeiltakin, että oli turha koulutus. Käytännön työskentelyssä vain merkonomin koulutuksella on hyöty.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä yliopiston ryhmätyöt olivat ihan parhaita. Saatiin todella hedelmäisiä keskusteluja eikä homma tuntunut yksinäiseltä puurtamiselta

Hei sinne Porvoon yliopiston peikkotieteiden laitokselle!

Ryhmätyöt on yksi turhimmista keksinnöistä. Kukaan ei opi mitään, kaikki vihaavat niitä ja aikatauluja on tympeää sovitella toisten joogatuntien ja työvuorojen mukaan kun olisi omakin elämä. Jokainen oppii kurssin sisällöstä korkeintaan oman ryhmänsä asiat ja niistäkin vain oman osuutensa. Kukaan ei ole kiinnostunut toisten esityksistä. Pelkkää olemattomien resurssien pakottamaa turhuutta koko homma.