Olisiko tässä tilanteessa parempi pistää välit poikki vai jatkaa ystävyyttä miehen kanssa?

sinusta kuin seksiseurana? Oli miten oli, unohtaisin koko ihmisen, ei minusta ole hyvä alku suhteelle, että on niin iso ero siinä, kuinka paljon toinen kiinnostaa.

Eli ei liikaa tunteita peliin. Tuntuu, että mies ei tosissaan halua sitoutua ja itse haluaisit? Minä en lähtisi seikkailemaan, en pystyisi pitämään tunteitani kurissa.

Miksei miehen mielestä ole tulevaisuutta?

Säännöt ovat sikäli selvillä, että minä olen kertonut hänestä tykkääväni, hän on sanonut, että meillä ei ole tulevaisuutta. Kuulostaa itsellleen valehtelulta, mutta kyllä hän minusta muutakin tahtoo kuin seksiseuraa, mutta se on ystävyyttä, hengailua, bilettämistä. Olen tosi ylpeä ja iloinen, että olemme ystäviä, en ole varma, olisiko hän paras aviomieskandidaatti ollenkaan. Silti jään häntä aina kaipaamaan, jos saisin päättää, niin olisimme yhdessä.



Siksi mietin toisinaan, että parempi olisi pistää välit poikki, jollain lailla itseäni tuhoan tässä, vaikka tätä haluankin. Näemme aika harvoin ja silloin aina annan vain mennä, tunnen itseni prinsessaksi hänen kanssaan, mutta toisaalta haavat aukeavat. En kyllä tiedä, uskonko enää lainkaan parisuhteeseen, rikkovaa sekin on. Enkä tiedä sitäkään, että voiko kukaan enää koskaan tehdä minuun vaikutusta.



ap

että pelkäät sitoutunutta parisuhdetta ja tuon miehen kanssa sitä uhkaa ei ole.

Mutta voin arvella joitakin seikkoja ja olen kyllä yhtä mieltä siitä, että parisuhde olisi aika vaikea juttu, ellei mahdotonkaan. Mutta lisäki ja luultavasti hänellä ei ole vain yksinkertaisesti niin paljon tunteita minua kohtaan. Tykkää muttei rakasta. Ja tuntuuhan tuo pahaltakin. Mutta tämä juttu on saattanut itsellä mennä siihen, että olen hänet tahtonut voittaa itselleni, nyt viime yönä ympyrä sulkeutui, sain mitä tahdoin. Ja siitä ja hänen sanoistaan (pitää minua hyvänä tyyppinä) kumpuaa tuo, että hän valaa minuun valtavasti itseluottamusta.



ap

tuossa on totuuden siemen, sitä olen juuri ajatellut. En tiedä, haluanko enää sitoutua, haluanko enää alkaa tutustua kehenkään ja luomaan parisuhdetta.



Mutta sitten kaikki muuttuu, kun hän jonain päivänä alkaa seurustella tai sitten jos minuun kuitenkin joku tekee vaikutuksen. Uskon kyllä, että näissäkin tilanteissa pystymme olemaan ystäviä, olemme tunteneet kuitenkin jo kymmenen vuotta erilaisissa elämäntilanteissa, nyt olemme kumpikin vapaita ja siksi luisuimme lähemmäksi toisiamme. Mutta kuten sanottu, jos ja kun hän alkaa seurustella, niin kyllä se minua satuttaa.



ap

kyllä yksi syy varmasti on lapseni.



ap

Itselläni oli vähän samantapainen tilanne ja huomasin jossain vaiheessa, että hän esti minua luomasta vakavaa ihmissuhdetta. Ei omilla toimillaan vaan siksi, että minun tunteet oli varattu.



Pakotin itseni ottamaan etäisyyttä häneen... ja kas kummaa tapasin nykyisen avomieheni.

Nyt olisi todella hyvä juttu jos löytäisit uuden ihastuksen kohteen. Se on paras tapa päästä eroon tuollaisista yksipuolisista tunteista, joihin ei saa vastakaikua. Etäisyyden ottaminen olisi vähän surullista, jos kerran ystäviä olette ja teillä on kivaa yhdessä. Olisi vähän sääli pilata hyvä ystävyys tällaisen takia...



Olen aika vastaavanlaisessa tilanteessa, sillä erotuksella että tunne on molemminpuolinen. Ainoa este on se, että minä olen tahollani naimisissa, mies sinkku. Ja virallisesti siis olemme vain ystäviä.



Nyt ap pistät töpinäksi ja etsit itsellesi uuden kesäheilan. :)

Roikun hänessä varmasti tunteillani, ehkä siksi en voi edes kuvitella, että joku voisi minuun tehdä vaikutuksen. Tämä on todella kinkkinen juttu. Itse asiassa puhuimme avoimesti myös siitä, että olisiko meidän parempi olla koskaan näkemättä, jotta voisin jatkaa elämääni. Hän oli sitä mieltä, että " haluaa tuntea minut hautaan saakka" . Olen siis myös tärkeä hänelle, mutta en niin tärkeä, että hän haluaisi olla yhdessä. Luulen, että meidän vahvuutemme on nimenomaan tuossa avoimuudessa ja vahvassa yhteydessä ystävinä.



ap

kesäheila olisi ihan tervetullut :) Ja on minulla hakukin päällä koko ajan.



Lisääkin otan mielipiteitä, kiitos kun olette keskustelleet kanssani! :)



ap

Mulla vaan kaksi lasta, mies sinkku ja lapseton. Mua vielä pari vuotta nuorempikin. Olimme ensin ystäviä, sitten ajauduimme seksisuhteeseen jonka seurauksena mulle tuli voimakkaita tunteita miestä kohtaan. Kerroin hänelle niistä ja halustani alkaa ihan oikeaan kunnon suhteeseen, mutta hän ei halunnut. Tyhmänä otin sen minkä sain ja kyllä siinä matkan varrella mun sydän särkyi pariin kertaan kunnolla.



Sitten tapasin nykyisen ihanan mieheni ja lopetin seksin tämän toisen kanssa. Edelleen olemme ystäviä, mutta emme juuri tapaa toisiamme. Nyt kun olen jo naimisissa uuden mieheni kanssa ja raskaanakin, niin tämä toinen on alkanut katua sitä, että heitti aikanaan tilaisuuden mun kanssa pois. Lähettelee halipusi-viestejä ja kutsuu rakkaaksi... Heh, nyt oli mun vuoro kertoa, ettei tuu mitään. Mä olen onnellinen nyt enkä siitä luovu :-)



Mieti tarkkaan, kannattaako sun tota jatkaa. Omaan kokemukseeni nojaten sanoisin ettei. Pysykää ystävinä, mutta älä suostu muuhun.

Nyt kun olet ihastunut, sinusta tuntuu siltä ettet voi koskaan enää tuntea ketään kohtaan samalla tavalla. Mutta mies ei ole sinulle tarkoitettu, sillä kyllä suhteessa molempien tulee tuntea vahvoja tunteita. Mies on ollut rehellinen ja kertonut ettei vahvoja tunteita tule koskaan olemaankaan. Minusta oli virhe mennä sänkyyn miehen kanssa. Mies sai seksiä, mutta koska sinulla on tunteet pelissä, seksi oli sinulle muutakin kuin vain seksiä. Älä enää mene miehen kanssa sänkyyn, satutat vain itseäsi.



Olen aivan varma, että kohtaat vielä sen miehen, jonka kanssa palaset loksahtelee paikoilleen ja olette yhtä ihastuneita toisiinsa. Silloin sinua naurattaa tämä tilanne, koska edes mietit " roikkumista" miehessä. Toista ei voi pakottaa rakastamaan, se on aina hyvä suhteissa muistaa. Vaikutat mukavalta ja fiksulta naiselta, kohtaat varmasti vielä sen kenen kanssa asiat sujuvat luonnostaan ilman miettimisiä.

Todennäköisesti mies on vain pelimies viimeiseen asti ja haluaa testata kuinka pitkälle sinä olet valmis menemään. Jotkut miehet saavat itsetunnon kohotusta siitä, että pokaavat varattuja naisia. Hän tavallaan testaa, että onko sinusta hänen charminsa torjujaksi vaikka oletkin naimisissa. Olen aivan varma, että jos olisitte molemmat sinkkuja, ette siltikään olisi oikeassa suhteessa eikä mies seurustelisi sinun kanssasi.



Eikä tämä ole millään pahalla sinua kohtaan, olet varmasti mukava nainen, mutta näitä miehiä on nähty.

Mies vaan moneen kertaan on sanonut katuvansa, mua se lähinnä huvittaa enkä ikinä nykyistäni pettäisi/jättäisi. -15-

Minulla oli samantapainen tilanne, tosin tämä mies oli varattu. Olin kovasti ihastunut, päädyimme kerran sänkyyn ja sen jälkeen päätin irtautua suhteesta lopullisesti. Mies olisi kaiketi ollut valmis salaiseen panosuhteeseen, mutta minä tajusin että rikon siinä vain itseni.

Mutta hienoa ettet lähde leikkiin mukaan ja pysyt uskollisena miehellesi! Minulla on ollut sama juttu erään entisen rakastajan kanssa ja vielä silloinkin kun odotin miehelleni vauvaa, entinen lähetteli viestejä öisin. Tosin lopetti heti kun ilmoitin että meille on tulossa vauva. Mutta vielä joskus minulle hiipii joku ihme ajatus mieleen että pyytäisinkö miestä kahvilaan kahville kuulumisten merkeissä. Mutta onneksi järki voittaa enkä myöskään ikinä pettäisi ja rikkoisi perhettämme.



17