Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle Pähkinäsaaren rauha
Karanteenihulluus
17.04.2020 |
Nukuin ilmeisesti peruskoulun historian tunneilla. Miksi se vuosiluku oli niin tärkeä, että sitä piti päntätä otsa hiessä niin hyvin, että sen muistaisi unissaankin? Miksi sitä aina kysytään tietovisoissa?
Kyllä, löysin Wikipedian itsekin, mutta mikä merkitys tällä rauhalla oli suuremmassa mittakaavassa myöhemmin Suomelle, jota tuossa vaiheessa ei ollut oikein olemassakaan? Miten olisi elämä sujunut paremmin, jos olisin muistanut vuosiluvun 1323?
Kommentit (20)
Koska oli ensimmäinen rajanveto, siis jonkinlainen vertailukohta myöhemmälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän yleissivistävän tarkoituksen, mutta ehkä mulla oli hauki on kala -tyyppiseen opetukseen mieltynyt opettaja. Mistään yleiskuvasta ei jäänyt mitään mieleen, vain vuosiluvut merkitsi historiankokeissa. Joku vuosisata ja yleismerkityksen ymmärtäminen olisi ollut huomattavasti hyödyllisempää.
ap
Vuosilukujen muistaminenkin voi olla arvokasta, koska sitten ymmärtää paremmin tapahtumaketjuja.
Inhosin koulussa historiaa, sain siitä kerran ehdotkin. Historianopettaja oli höyrypäinen vanha ukko ja opiskelu vuosilukujen, rajojen ja hallitsijoiden ulkoa pänttäämistä. Lähdin sitten kuitenkin yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä, kirjallisuutta ja folkloristiikkaa. Ja kuinka ollakaan, opinnoissa tuli juuri tuo Pähkinäsaaren rauhan raja hyvin usein esiin. Se jakoi suomalaisen kulttuurin pitkäksi aikaa Ruotsin ja Venäjän vaikutusalueeseen niin, että jako näkyy vielä tänäkin päivänä: murteissa, ruokaperinteessä, rakennustyyleissä... Tarkka vuosiluku ei mielestäni ole tärkeä, vaan se, miten raja vaikutti ihmisten elämään ja tapoihin.
Tärkeää siinä on ainakin se, että se raja tavallaan vielä nykyäänkin jakaa suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuosilukujen muistaminenkin voi olla arvokasta, koska sitten ymmärtää paremmin tapahtumaketjuja.
Tai jos haluaa miljonääriksi.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeää siinä on ainakin se, että se raja tavallaan vielä nykyäänkin jakaa suomalaisia.
No kyllä se tavallaan on myös tärkeää että milloin se raja tuli jakamaan suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska oli ensimmäinen rajanveto, siis jonkinlainen vertailukohta myöhemmälle?
Vierailija kirjoitti:
Vuosilukujen muistaminenkin voi olla arvokasta, koska sitten ymmärtää paremmin tapahtumaketjuja.
Tässä mun mielestä kaksi hyvää selitystä. Eihän se tietenkään tunnu tärkeältä, jos historia ei kiinnosta ja jos ei tarvitse järjestellä mielessään menneisyyden tapahtumia aikajanalle. Mä en itse muista vuosilukuja kauhean hyvin, mutta kyllä mulla jonkinlainen aikajana on mielessä asioista.
Pähkinäsaaren rauhaa ennen "Suomen" aluetta ei oltu määritelty millään tavalla. Siksi se on tärkeä.
Miksi opiskella historiaa? No vaikka siksi, että ymmärtäisit mille nykyaika on rakentunut. Ennen nykyaikaa ei ollut mitään harhaa "kaikki-vakuutuksesta", joka tälläkin palstalla läpäisee kaiken argumentoinnin. Sata vuotta sitten uraania testattiin esim. hammastahnassa, mutta ei kukaan huudellut että nyt päättäjät tilille tästä. Oli vain normaalia todeta, että tämä ei ollutkaan hyvä juttu mutta kukaan ei vielä tiennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se pitäisi sinulle nyt selittää kun ei sinua koulussakaan kiinnostanut?
Oikeasti Pähkinäsaaren rauha ei sinänsä ole kovin tärkeä juttu, eikä ainakaan se vuosiluku. Tavallaan se on vain sattumalta ensimmäinen rajanveto Ruotsin ja Idän välillä. Mitään ”Suomea” tai Suomen aluetta se ei muodostanut eikä määritellyt, rajahan menee Suomenlahden pohjukasta Oulun tienoille, eikä Suomi sijoitu sen kummallekaan puolelle. Vuosiluku on vain triviaa, jota kysellään tietovisoisa kuten valkovuokon latinankielistä nimeä tai Pohjoismaiden kolmanneksi suurinta sisämaakaupunkia.
Mutta pähkinäsaaren rajaan liittyy kyllä Mielenkiintoisia pointteja. Rajanvedon ajankohta kertoo siitä, milloin täällä on ensimmäistä kertaa asunut niin tiiviisti ihmisiä, että ne kuuluvat kahteen joukkoon joiden välille tarvii vetää raja. Ja on vielä niin tiivistä hallintoa, että niiden välille kannattaa vetää raja. Toisenakin se kertoo siitä, että se alue, jota nyt nimitämme Suomeksi, on aina kuulunut sekä itäiseen että läntiseen kulttuurialueeseen. Ja näiden kulttuurien maantieteellinen raja menee jotakuinkin samalla kohtaa edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti Pähkinäsaaren rauha ei sinänsä ole kovin tärkeä juttu, eikä ainakaan se vuosiluku. Tavallaan se on vain sattumalta ensimmäinen rajanveto Ruotsin ja Idän välillä. Mitään ”Suomea” tai Suomen aluetta se ei muodostanut eikä määritellyt, rajahan menee Suomenlahden pohjukasta Oulun tienoille, eikä Suomi sijoitu sen kummallekaan puolelle. Vuosiluku on vain triviaa, jota kysellään tietovisoisa kuten valkovuokon latinankielistä nimeä tai Pohjoismaiden kolmanneksi suurinta sisämaakaupunkia.
Mutta pähkinäsaaren rajaan liittyy kyllä Mielenkiintoisia pointteja. Rajanvedon ajankohta kertoo siitä, milloin täällä on ensimmäistä kertaa asunut niin tiiviisti ihmisiä, että ne kuuluvat kahteen joukkoon joiden välille tarvii vetää raja. Ja on vielä niin tiivistä hallintoa, että niiden välille kannattaa vetää raja. Toisenakin se kertoo siitä, että se alue, jota nyt nimitämme Suomeksi, on aina kuulunut sekä itäiseen että läntiseen kulttuurialueeseen. Ja näiden kulttuurien maantieteellinen raja menee jotakuinkin samalla kohtaa edelleen.
Ainakin silloin, kun minä kävin peruskoulua, Pähkinäsaaren sopimus tulee siinä heti vitosella, kun historia oppi-aineena alkaa. Luulen, että se vuosiluvun tärkeys on se, että jostain aloitetaan aikajanan muodostaminen. Siis että alkaa syntyä käsitys siitä, onko tapahtuneesta sata vai tuhat vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti Pähkinäsaaren rauha ei sinänsä ole kovin tärkeä juttu, eikä ainakaan se vuosiluku. Tavallaan se on vain sattumalta ensimmäinen rajanveto Ruotsin ja Idän välillä. Mitään ”Suomea” tai Suomen aluetta se ei muodostanut eikä määritellyt, rajahan menee Suomenlahden pohjukasta Oulun tienoille, eikä Suomi sijoitu sen kummallekaan puolelle. Vuosiluku on vain triviaa, jota kysellään tietovisoisa kuten valkovuokon latinankielistä nimeä tai Pohjoismaiden kolmanneksi suurinta sisämaakaupunkia.
Mutta pähkinäsaaren rajaan liittyy kyllä Mielenkiintoisia pointteja. Rajanvedon ajankohta kertoo siitä, milloin täällä on ensimmäistä kertaa asunut niin tiiviisti ihmisiä, että ne kuuluvat kahteen joukkoon joiden välille tarvii vetää raja. Ja on vielä niin tiivistä hallintoa, että niiden välille kannattaa vetää raja. Toisenakin se kertoo siitä, että se alue, jota nyt nimitämme Suomeksi, on aina kuulunut sekä itäiseen että läntiseen kulttuurialueeseen. Ja näiden kulttuurien maantieteellinen raja menee jotakuinkin samalla kohtaa edelleen.
Ainakin silloin, kun minä kävin peruskoulua, Pähkinäsaaren sopimus tulee siinä heti vitosella, kun historia oppi-aineena alkaa. Luulen, että se vuosiluvun tärkeys on se, että jostain aloitetaan aikajanan muodostaminen. Siis että alkaa syntyä käsitys siitä, onko tapahtuneesta sata vai tuhat vuotta.
Tämä on niin seksikäs vastaus etten ole ennen palstalla nähnyt. Muistat minä vuonna tämä asia tuli hissan opetuksessa? Olet ihana ja ihailen.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti Pähkinäsaaren rauha ei sinänsä ole kovin tärkeä juttu, eikä ainakaan se vuosiluku. Tavallaan se on vain sattumalta ensimmäinen rajanveto Ruotsin ja Idän välillä. Mitään ”Suomea” tai Suomen aluetta se ei muodostanut eikä määritellyt, rajahan menee Suomenlahden pohjukasta Oulun tienoille, eikä Suomi sijoitu sen kummallekaan puolelle. Vuosiluku on vain triviaa, jota kysellään tietovisoisa kuten valkovuokon latinankielistä nimeä tai Pohjoismaiden kolmanneksi suurinta sisämaakaupunkia.
Mutta pähkinäsaaren rajaan liittyy kyllä Mielenkiintoisia pointteja. Rajanvedon ajankohta kertoo siitä, milloin täällä on ensimmäistä kertaa asunut niin tiiviisti ihmisiä, että ne kuuluvat kahteen joukkoon joiden välille tarvii vetää raja. Ja on vielä niin tiivistä hallintoa, että niiden välille kannattaa vetää raja. Toisenakin se kertoo siitä, että se alue, jota nyt nimitämme Suomeksi, on aina kuulunut sekä itäiseen että läntiseen kulttuurialueeseen. Ja näiden kulttuurien maantieteellinen raja menee jotakuinkin samalla kohtaa edelleen.
Ainakin silloin, kun minä kävin peruskoulua, Pähkinäsaaren sopimus tulee siinä heti vitosella, kun historia oppi-aineena alkaa. Luulen, että se vuosiluvun tärkeys on se, että jostain aloitetaan aikajanan muodostaminen. Siis että alkaa syntyä käsitys siitä, onko tapahtuneesta sata vai tuhat vuotta.
Voi olla, ja todennäköisesti onkin, mutta tällähän ei ole mitään tekemistä sen itse tapahtuman kanssa, vaan vain sen kanssa, miten historiaa opiskellaan. Tärkeys ei siis synny historiallisesta tapahtumasta itsestään, vaan peruskoulun opetussuunnitelmasta. Toisaalta tärkeyttä se tietysti silti on, johtui se mistä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti Pähkinäsaaren rauha ei sinänsä ole kovin tärkeä juttu, eikä ainakaan se vuosiluku. Tavallaan se on vain sattumalta ensimmäinen rajanveto Ruotsin ja Idän välillä. Mitään ”Suomea” tai Suomen aluetta se ei muodostanut eikä määritellyt, rajahan menee Suomenlahden pohjukasta Oulun tienoille, eikä Suomi sijoitu sen kummallekaan puolelle. Vuosiluku on vain triviaa, jota kysellään tietovisoisa kuten valkovuokon latinankielistä nimeä tai Pohjoismaiden kolmanneksi suurinta sisämaakaupunkia.
Mutta pähkinäsaaren rajaan liittyy kyllä Mielenkiintoisia pointteja. Rajanvedon ajankohta kertoo siitä, milloin täällä on ensimmäistä kertaa asunut niin tiiviisti ihmisiä, että ne kuuluvat kahteen joukkoon joiden välille tarvii vetää raja. Ja on vielä niin tiivistä hallintoa, että niiden välille kannattaa vetää raja. Toisenakin se kertoo siitä, että se alue, jota nyt nimitämme Suomeksi, on aina kuulunut sekä itäiseen että läntiseen kulttuurialueeseen. Ja näiden kulttuurien maantieteellinen raja menee jotakuinkin samalla kohtaa edelleen.
Ainakin silloin, kun minä kävin peruskoulua, Pähkinäsaaren sopimus tulee siinä heti vitosella, kun historia oppi-aineena alkaa. Luulen, että se vuosiluvun tärkeys on se, että jostain aloitetaan aikajanan muodostaminen. Siis että alkaa syntyä käsitys siitä, onko tapahtuneesta sata vai tuhat vuotta.
Voi olla, ja todennäköisesti onkin, mutta tällähän ei ole mitään tekemistä sen itse tapahtuman kanssa, vaan vain sen kanssa, miten historiaa opiskellaan. Tärkeys ei siis synny historiallisesta tapahtumasta itsestään, vaan peruskoulun opetussuunnitelmasta. Toisaalta tärkeyttä se tietysti silti on, johtui se mistä tahansa.
No minusta tässä ketjussa on mainittu syitä sille, miksi se rajanveto oli tärkeä, ja minä olen samaa mieltä niiden kanssa. Suomen historia on ennen tuota paljolti esihistoriaa, ei siis kauheasti kirjoitettuja lähteitä.
1323 tehtiin ensimmäinen rajanveto Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välillä. Siihen mennessä ei rajoja juurikaan ollut, vaan ihmiset liikkuivan vapaasti,sikäli mikäli kykenivät liikkumaan, aika usein parempien riistamaiden ja kaskimaiden perässä.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeys ei siis synny historiallisesta tapahtumasta itsestään, vaan peruskoulun opetussuunnitelmasta.
Tuskin sinnekään on aiheita täysin satunnaisesti valittu.
Tämä raja jakaa suomalaisia edelleen ihan geneettisestikin.
Yleissivistys. Ei se ole tärkeämpi tai vähemmän tärkeämpi kuin talvisota.