Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Venlafaxin lääkkeen vaihto ja kamalat vieroitusoireet..mikä lääke teille ollut paras??

Vierailija
16.04.2020 |

Hei!

Tarvitsisin nyt kipeästi vertaistukea ja kokemuksia teiltä, jotka olette lopettaneet venlafaxinin onko tullut pitkiä vieroirusoireita?? Olo on todella epätodellinen ja on ollut lihasnykäyksiä, vapinaa,kylmiä väreitä,huimausta ja pahoinvointi,migreeniä ja mieliala on laskenut selvästi ja maailma tuntuu tällä hetkellä aivan synkältä. Ahdistaa ja stressaa kokoajan ja päivät tuntuu todella pitkältä että kestääkö nämä olot pitkääkin?? Yli viikon kärvistellyt tässä ja olen vähentänyt annosta asteittain hitaasti lääkärin ohjeiden mukaan ja edessä vaihto sitten toiseen lääkkeeseen koska energia ja toimintakyky ei riitä edes kotitöihin enkä taas pääse sängystä ylös.
Vaikeaa masennusta 8 vuotta takana ja ahdistukset ja todella monia eri valmisteita on tullut kokeiltua vuosien varrella ja näissä raskainta on se että aina menee todella kauan ennen kuin tietää miten lääke sopii. En kuitenkaan mistään muusta lääkkeestä ole saanut näin voimakkaita oireita. Testattu on mm.sepram,ecitalopram,sertralin,voxra,lamictal,
fluanxol,

Kertokaa mikä lääke teillä on ollut paras masennukseen ?? Tämän kirjoittaminenkin tuntui raskaalta

Kommentit (32)

Vierailija
1/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mut ecitalopram sai ihan zombieksi ja teki kahvinkeitosta maratonin että ei sopinut mulle. Mullakin hakusessa sellanen joka antas toimintakykyä niin että jaksais muutakin kuin nukkua

Vierailija
2/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä sain hirveitä sähköiskun tapaisia oireita kun koitin päästä tuosta myrkystä eroon, vähitellen pientä annosta joka toinen päivä ja sitten vaihto eri myrkkyyn. Vaikeeta on ei meinaa mikään sopia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voxraa olitkin jo kokeillut. Minulla se on toiminut hyvin, ei sivuvaikutuksia niin kuin venlassa. Venlafaxinin pahimmat vieroitusoireet kesti muistaakseni pari viikkoa lopetuksen jälkeen, vähentäminen oli aika kevyttä siihen verrattuna. Huimausta, huonovointisuutta, päänsärkyä, vapinaa... Pahempaa kuin kamalinkaan krapula.

Vierailija
4/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voxraa olitkin jo kokeillut. Minulla se on toiminut hyvin, ei sivuvaikutuksia niin kuin venlassa. Venlafaxinin pahimmat vieroitusoireet kesti muistaakseni pari viikkoa lopetuksen jälkeen, vähentäminen oli aika kevyttä siihen verrattuna. Huimausta, huonovointisuutta, päänsärkyä, vapinaa... Pahempaa kuin kamalinkaan krapula.

Voxra muuten oli hyvä siltä osin että se nosti energiaa pirusri ja toimintakykyä ja usein olo oli sellainen että voisi siivota monta kämppää putkeen. Siinä kuitenkin lisäoireena ne ahdistukset tuntui PALJON pahemmin ja voimakkaammin mitä koskaan silloin kun se ahdistus iski ja usein en voinut mm poistua kaupasta paniikin takia. Voxra on noradrealiini ja siksi voimistaa myös ikäviä tuntemuksia. Ei se olo kuitenkaan näin paha ollut kuin tämän kanssa. Kertokaa lisää kokemuksia vaan mitä ootte kokeilleet

Ap

Vierailija
5/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä sain hirveitä sähköiskun tapaisia oireita kun koitin päästä tuosta myrkystä eroon, vähitellen pientä annosta joka toinen päivä ja sitten vaihto eri myrkkyyn. Vaikeeta on ei meinaa mikään sopia.

Mulla oli kans venla aikanaan 150 mg annoksella ja ne lopetusoireet aivan kamalia että ihmettelin vaan miten jotkut voi syödä 300 mg tuota koska itse olisin ollut osastolla sellaista lopettaessa

Vierailija
6/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmeellistä kuinka erilailla nämä vaikuttavat eri ihmisiin. Minulla keskivaikea/vaikea masennus -diagnoosi vuodesta 2005 alkaen. Yli 10 vuotta käytin Venlaflaxinia, joka aluksi tuntui muiden epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen tehoavan. (En muista, mitä kaikkia tuolloin kokeiltiin. Kuitenkin osa lääkkeistä pahensi ahdistusta, yksi taas teki minusta mistään välittämättömän zombien, joka mm. saattoi keskitalvella lähteä kauppaan ilman takkia). Venlaflaxinia oli käytössä pahimmillaan 375mg/vrk annos. 

Mutta sitten teho vain hiipui ja vaihdon myös lääkäriä. Päätettiin kokeilla muita, uudempia lääkkeitä tai sitten sellaisia, joita ei ollut ennen Venlaflaxinia kokeiltu. Minulle ei tullut sitten minkäänlaisia vieroitusoireita, kun lopetin Venlaflaxinin. Ei minkäänlaisia. Tämä jaksaa ihmetyttää. 

Kokeilimme Voxraa, mutta se teki minusta levottoman sähköjäniksen. Nyt on käytössä Duloxetin + Brintellix -yhdistelmä, olen näitä käyttänyt nyt noin puoli vuotta. Tällä hetkellä tuntuu sopivan minulle. 

Paljon tsemppiä sinulle ap ja kaikille muille, jotka tästä kärsivät.

Kyllä ne vierotusoireet ohi menevät. Täytyy vain jotenkin yrittää sinnitellä. Jos liian vaikeaksi menee niin yritä saada joku yhteys lääkäriin. 

PS. Olen itse kärsinyt vieroitusoireista leikkauksen jälkeen, kun kehoni jäi koukkuun Panacodiin. Joten tiedän, että ei TODELLAKAAN ole hauskaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikenlaisia tuli kokeiltua, mutta Venlafaxin oli viimeinen niitti. Jossain vaiheessa mielenterveystoimisto lopetti hoitosuhteen minuun ja samana päivänä lopetin Venlafaxiinit (150 mg) seinään. Kahden viikon krapula, laadultaan sellainen etten ole sellaista saanut edes rajulla ryypiskellykään. Paras hoitovaste on tullut päivän - parin ryypiskelyllä kun on liikaa alkanut ahdistaa.

PS. Vuoden söin Venloja.

Vierailija
8/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kuinka erilailla nämä vaikuttavat eri ihmisiin. Minulla keskivaikea/vaikea masennus -diagnoosi vuodesta 2005 alkaen. Yli 10 vuotta käytin Venlaflaxinia, joka aluksi tuntui muiden epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen tehoavan. (En muista, mitä kaikkia tuolloin kokeiltiin. Kuitenkin osa lääkkeistä pahensi ahdistusta, yksi taas teki minusta mistään välittämättömän zombien, joka mm. saattoi keskitalvella lähteä kauppaan ilman takkia). Venlaflaxinia oli käytössä pahimmillaan 375mg/vrk annos. 

Mutta sitten teho vain hiipui ja vaihdon myös lääkäriä. Päätettiin kokeilla muita, uudempia lääkkeitä tai sitten sellaisia, joita ei ollut ennen Venlaflaxinia kokeiltu. Minulle ei tullut sitten minkäänlaisia vieroitusoireita, kun lopetin Venlaflaxinin. Ei minkäänlaisia. Tämä jaksaa ihmetyttää. 

Kokeilimme Voxraa, mutta se teki minusta levottoman sähköjäniksen. Nyt on käytössä Duloxetin + Brintellix -yhdistelmä, olen näitä käyttänyt nyt noin puoli vuotta. Tällä hetkellä tuntuu sopivan minulle. 

Paljon tsemppiä sinulle ap ja kaikille muille, jotka tästä kärsivät.

Kyllä ne vierotusoireet ohi menevät. Täytyy vain jotenkin yrittää sinnitellä. Jos liian vaikeaksi menee niin yritä saada joku yhteys lääkäriin. 

PS. Olen itse kärsinyt vieroitusoireista leikkauksen jälkeen, kun kehoni jäi koukkuun Panacodiin. Joten tiedän, että ei TODELLAKAAN ole hauskaa. 

Mulla lääkäri mainitsi tuon brintellixin onko se ollut millainen kiinnostas kovasti kellä sitä on ollut

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytin Vfaksinia monta vuotta isolla annoksella. Päätin lopettaa vähitellen, en siis vaihtanut mihinkään toiseen valmisteeseen. Vierotusoireet kestivät lähes vuoden. Alun 2kk oli aivan hirveitä. Voimia ap!

Vierailija
10/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaihdoin Venlafaxinit duloksetiinilääkkeeseen vuosia sitten. En muista, että vaihtoon olisi liittynyt suuria haittoja. Muutaman vuoden päästä alkoi kuitenkin tuntua, ettei duloksetiinikaan sovi. Oli turvotusta, hitautta, ilmavaivoja ja lopulta muistihäiriöitä. Duloksetiiniakaan ei voi lopettaa kerralla. Aloin omin päivä harventaa lääkkeen ottoa. Siis niin, että otin kapselin vain, kun alkoi ahdistaa häiritsevästi. Sitten luin netistä, että jotkut avasivat kapselin ja ottivat kerralla vain osan pikku lääkehelmistä.

Noin ei saisi tehdä missään nimessä, mutta kokeilin sitä, koska sillä tavalla sivuvaikutukset eivät olleet niin pahat.

Olen pahoillani, että tuo on noin vaikeaa.

Elämässä on kuitenkin ollut aikoja, jolloin ei olisi pärjännyt ilman lääkettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin Venlafaxinit duloksetiinilääkkeeseen vuosia sitten. En muista, että vaihtoon olisi liittynyt suuria haittoja. Muutaman vuoden päästä alkoi kuitenkin tuntua, ettei duloksetiinikaan sovi. Oli turvotusta, hitautta, ilmavaivoja ja lopulta muistihäiriöitä. Duloksetiiniakaan ei voi lopettaa kerralla. Aloin omin päivä harventaa lääkkeen ottoa. Siis niin, että otin kapselin vain, kun alkoi ahdistaa häiritsevästi. Sitten luin netistä, että jotkut avasivat kapselin ja ottivat kerralla vain osan pikku lääkehelmistä.

Noin ei saisi tehdä missään nimessä, mutta kokeilin sitä, koska sillä tavalla sivuvaikutukset eivät olleet niin pahat.

Olen pahoillani, että tuo on noin vaikeaa.

Elämässä on kuitenkin ollut aikoja, jolloin ei olisi pärjännyt ilman lääkettä.

Minkätyyppisiä muistihäiriöitä, voitko kuvailla yhtään tarkemmin?

Minusta kun tuntuu, että sekä Venlaflaxin että Duloxetin ovat vaikuttaneet muistiin huonolla tavalla.

En kuitenkaan ole edes ajattelemassa mahdollisuutta ilman lääkettä, mieluummin olen kuitenkin elossa huonon muistin kanssa kuin hyppään parvekkeelta (vaikka joskus tuntuukin siltä, että hyppy olisi se helpoin vaihtoehto. Juuri nyt ei tunnu siltä.)

Vierailija
12/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kuinka erilailla nämä vaikuttavat eri ihmisiin. Minulla keskivaikea/vaikea masennus -diagnoosi vuodesta 2005 alkaen. Yli 10 vuotta käytin Venlaflaxinia, joka aluksi tuntui muiden epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen tehoavan. (En muista, mitä kaikkia tuolloin kokeiltiin. Kuitenkin osa lääkkeistä pahensi ahdistusta, yksi taas teki minusta mistään välittämättömän zombien, joka mm. saattoi keskitalvella lähteä kauppaan ilman takkia). Venlaflaxinia oli käytössä pahimmillaan 375mg/vrk annos. 

Mutta sitten teho vain hiipui ja vaihdon myös lääkäriä. Päätettiin kokeilla muita, uudempia lääkkeitä tai sitten sellaisia, joita ei ollut ennen Venlaflaxinia kokeiltu. Minulle ei tullut sitten minkäänlaisia vieroitusoireita, kun lopetin Venlaflaxinin. Ei minkäänlaisia. Tämä jaksaa ihmetyttää. 

Kokeilimme Voxraa, mutta se teki minusta levottoman sähköjäniksen. Nyt on käytössä Duloxetin + Brintellix -yhdistelmä, olen näitä käyttänyt nyt noin puoli vuotta. Tällä hetkellä tuntuu sopivan minulle. 

Paljon tsemppiä sinulle ap ja kaikille muille, jotka tästä kärsivät.

Kyllä ne vierotusoireet ohi menevät. Täytyy vain jotenkin yrittää sinnitellä. Jos liian vaikeaksi menee niin yritä saada joku yhteys lääkäriin. 

PS. Olen itse kärsinyt vieroitusoireista leikkauksen jälkeen, kun kehoni jäi koukkuun Panacodiin. Joten tiedän, että ei TODELLAKAAN ole hauskaa. 

Tuliko panacodista erikoisempia oireita jotain poikkeavaa vai millaista

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/32 |
16.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin Venlafaxinit duloksetiinilääkkeeseen vuosia sitten. En muista, että vaihtoon olisi liittynyt suuria haittoja. Muutaman vuoden päästä alkoi kuitenkin tuntua, ettei duloksetiinikaan sovi. Oli turvotusta, hitautta, ilmavaivoja ja lopulta muistihäiriöitä. Duloksetiiniakaan ei voi lopettaa kerralla. Aloin omin päivä harventaa lääkkeen ottoa. Siis niin, että otin kapselin vain, kun alkoi ahdistaa häiritsevästi. Sitten luin netistä, että jotkut avasivat kapselin ja ottivat kerralla vain osan pikku lääkehelmistä.

Noin ei saisi tehdä missään nimessä, mutta kokeilin sitä, koska sillä tavalla sivuvaikutukset eivät olleet niin pahat.

Olen pahoillani, että tuo on noin vaikeaa.

Elämässä on kuitenkin ollut aikoja, jolloin ei olisi pärjännyt ilman lääkettä.

Näinä aikoina kun itse olen lääkeitä syönyt niin olen halunnutkin jotain syödä mikä vaan oloa vähänkin helpottaa kiitos ahdistuneisuushäiriön minkä eläminen on ollut yhtä opettelua ja helvettiä. En ilman lääkkeitä olisi luultavasti enää hengissä että täysin lääkevastaisille terveisiä. Ei ollut kuitenkaan yhtä voimakkaita oireita tuon duloksetiinin kanssa?

Vierailija
14/32 |
17.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kuinka erilailla nämä vaikuttavat eri ihmisiin. Minulla keskivaikea/vaikea masennus -diagnoosi vuodesta 2005 alkaen. Yli 10 vuotta käytin Venlaflaxinia, joka aluksi tuntui muiden epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen tehoavan. (En muista, mitä kaikkia tuolloin kokeiltiin. Kuitenkin osa lääkkeistä pahensi ahdistusta, yksi taas teki minusta mistään välittämättömän zombien, joka mm. saattoi keskitalvella lähteä kauppaan ilman takkia). Venlaflaxinia oli käytössä pahimmillaan 375mg/vrk annos. 

Mutta sitten teho vain hiipui ja vaihdon myös lääkäriä. Päätettiin kokeilla muita, uudempia lääkkeitä tai sitten sellaisia, joita ei ollut ennen Venlaflaxinia kokeiltu. Minulle ei tullut sitten minkäänlaisia vieroitusoireita, kun lopetin Venlaflaxinin. Ei minkäänlaisia. Tämä jaksaa ihmetyttää. 

Kokeilimme Voxraa, mutta se teki minusta levottoman sähköjäniksen. Nyt on käytössä Duloxetin + Brintellix -yhdistelmä, olen näitä käyttänyt nyt noin puoli vuotta. Tällä hetkellä tuntuu sopivan minulle. 

Paljon tsemppiä sinulle ap ja kaikille muille, jotka tästä kärsivät.

Kyllä ne vierotusoireet ohi menevät. Täytyy vain jotenkin yrittää sinnitellä. Jos liian vaikeaksi menee niin yritä saada joku yhteys lääkäriin. 

PS. Olen itse kärsinyt vieroitusoireista leikkauksen jälkeen, kun kehoni jäi koukkuun Panacodiin. Joten tiedän, että ei TODELLAKAAN ole hauskaa. 

Tuliko panacodista erikoisempia oireita jotain poikkeavaa vai millaista

Ei muuta kuin normaaleja vieroitusoireita, mutta ne ovat todella inhottavia (tärinä, vapina, palelu, hikoilu, pahoinvointi ym). 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/32 |
17.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on venlan, mirtazapiinin ja ties minkä jälkeen brintellix käytössä maksimiannostuksella. Toiminut lääkkeistä parhaiten, mutta ei tämäkään ihmeitä tee. Pitää mut kuitenkin käynnissä ja auttaa selviytymään työvelvoitteista. Harmi vaan, että venlaa syödessäni alkoholisoiduin enkä ole päässyt paheestani eroon.

Vierailija
16/32 |
17.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

HELVETILLISET lopetusoireet. Vähensin _kuuden kuukauden_ aikana 75 mg:stä 0:aan, kärsin koko ajan oireista. Kun lopulta lopetin kokonaan, narkkarimaiset oireet kesti kahdeksan viikkoa (läheisetkin huolestui). Sähköiskuja, vapinaa, tärinää, oksentelua, levottomat jalat, psykoosioireita, masennusta , näin joitakin mainitakseni. Mä elin maanpäällisen helvetin Venlan takia. Tsemppiä sulle, se helpottaa kyllä aikanaan.

Vierailija
17/32 |
18.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up onko muita henkisesti elämään kyllästyneitä ja masentuneita linjoilla? Mulla ei energia riitä edes imurointiin ja aamupalan teko ei ole koskaan ollut näin raskasta. Täälläkin lääke hakusessa ja terapia menossa kun sinne sentään jaksoin aiemmin mennä

Mies

Vierailija
18/32 |
18.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla on venlan, mirtazapiinin ja ties minkä jälkeen brintellix käytössä maksimiannostuksella. Toiminut lääkkeistä parhaiten, mutta ei tämäkään ihmeitä tee. Pitää mut kuitenkin käynnissä ja auttaa selviytymään työvelvoitteista. Harmi vaan, että venlaa syödessäni alkoholisoiduin enkä ole päässyt paheestani eroon.

Kertokaa kokeneet tuosta brintellixistä mullekkin lisää ?? En ole aiemmin kuullut tuosta mutta siitä kirjoteltu positiivisia kokemuksia paljon palstoilla. Meinasin lääkärille sitä ehdottaa kun tuntuu ettei kertakaikkiaan mikään lääke sovi ja kyllä mulla tuli venlafaxinista kaikista vahvimmat ja pahimmat vierotusoireet kun laskin pois asteittain 150 mg vain

Vierailija
19/32 |
18.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskooko joku teistä oikeasti että masennus johtuu siitä että aivoissa on "väittäjäaineiden

epätasapaino" ja lääke korjaa sen?

Vierailija
20/32 |
18.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uskooko joku teistä oikeasti että masennus johtuu siitä että aivoissa on "väittäjäaineiden

epätasapaino" ja lääke korjaa sen?

Onko se jotenkin todistettu jollain kokeella?