Kadehdin ihmisiä jotka tekevät aina kaiken oikein

Elämässäni kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin, mutta olen kuitenkin kuunnellut intuitiotani. Se voi kuulostaa hassulta, mutta olen tehnyt sen mukaan vaikeita päätöksiä melkein täysin järjen vastaisia, mutta loppujen lopuksi kaikki on mennyt hyvin tai oikeastaan paremmin kuin hyvin. 

Niin ja lisäksi ovat normaalipainoisia. Oikein malli ihmisiä. Muista löytävät varmasti paljon vikoja.

Todellisuudessa tuollaisia ei ole. Vertaat omia pettymyksiä siihen että jollain menee näennäisesti paremmin. Ongelmia näilläkin ihmisillä on. Usein vain ne lakaistaan maton alle.

Mä olen sellainen joka on aina tehnyt vääriä päätöksiä. En ole edes elänyt erityisen huonosti,asiat ovat vaan päätyneet tähän.

Ehkä minäkin olisin kateellinen jos tuntisin jonkun joka on tehnyt aina kaiken oikein. En vain ole koskaan tavannut ketään sellaista....

Vierailija kirjoitti:

Niin ja lisäksi ovat normaalipainoisia. Oikein malli ihmisiä. Muista löytävät varmasti paljon vikoja.

Erehdyt. Me normaalipainoiset, ap:n kuvausta vastaavat ihmiset emme hae muista vikoja. Olemme kiitollisia hyvistä asioista, joita elämässämme on tapahtunut, ja soisimme saman onnen kaikille muillekin. 

Arvelisin, että katkeruus nimenomaan syö niitä voimavaroja joita tarvittaisiin hyvän elämän rakentamiseen.

Kaikkea hyvää sinulle ja muillekin tähän ketjuun osallistuneille. 

Sama tunne. Luultavasti olen ainoa maan päällä, joka tekee kaiken aina väärin. Aina ja ikuisesti. Siitä varmasti puhetta riittää näillä, jotka osaavat ajatella ja toimia kuten pitää.

No joo, mikä nyt on kunnollista ja nuhteetonta. Meillä on kyllä hyvä parisuhde, fiksut ja lahjakkaat lapset, korkea koulutus ja hyvät työpaikat. Mutta meillä kyllä esim. valvotaan usein turhan myöhään, koskee koko perhettä. Samoin duunariammateissa olevilla naapureillamme on aina todella siistiä verrattuna meihin. Muutenkin nämä naapurit ovat jotenkin sellaisia "herranpelkoisia", joita joku varmasti pitäisi paljon nuhteettomampina kuin meidän perhettä. 

Ei se tee onnelliseksi.

Voi olla hyvä ammatti ja koulutus. Kiva ja iso omakotitalo, kivat ja uudet autot. Siisti ja kaunis koti:

Älykkäät ja kiltit lapset.

Silti ihminen voi olla onneton. Mullakin on ulkoapäin onnellinen, tasa-arvoinen parisuhde. Mies rakastaa ja on uskollinen. Tekee kotityöt ja huippukokki. Hoitaa lapset. Ostaa kukkia ja kehuu päivittäin ulkonäköäni.

Mutta. Totuus on etten rakasta miestäni. Seksiä ei ole. Miehellä on fetissi joka hallitsee kaikkea hänen seksuaalisuutta. Olen kurkkuani myötä kyllästynyt siihen fetissiin, mitään uutta ja erilaista ei mies halua seksissä kokea. Aina vaan sitä yhtä ja samaa fetissiä, ja siihen liittyviä asioita. Muutoin mies on estoinen.

Ja tulot on meillä hyvät mutta mies oli mennyt nuoruudessa takaamaan kaveriaan joka maksatti sitten miehellä lopulta koko velan. Miehen kaikkki rahat valuu velkoihin ja siksi on taloudellisesti tiukkaa vaikka ulkoapäin näyttää hyvältä. Eletään käytännössä mun palkalla ja se risoo. Mitään ei jää säästöön ja lapsiperheessä on muutoinkin menoa kokoajan, joten se niistä isoista ”tuloista”.

Kaikilla on elämässä jotain hyvää ja jotain huonoa.

Kauniit kulissit voivat sisältää isoja tragedioita.