Onko normaalia ettei perheenjäsenet puhu keskenään?
Onko normaalia ettei perheenjäsenet puhu keskenään? Olen itse yrittänyt jutella vanhemmilleni ihan tavallista small talkia ja joskus vaikka kysyä jotain, mutta erittäin harvoin vastaavat. Omatoimisesti vanhemmat eivät ota kontaktia minuun. En ole mikään erityisen pahasti kiinni roikkuva kälättäjä, yritän jättää vanhemmat rauhaan koska huomaan ettei seurani ole toivottua, mutta kyllä tämmöinen alkaa pikkuhiljaa ärsyttää.
Sen tiedän että äiti juttelee uuden miesystävänsä kanssa päivät pitkät sängyssään eikä siksi ehdi kuunnella, mutta kyllä minua ärsyttää kun itse väänsivät kersansa eivätkä nyt edes kuuntele eivätkä huomioi. Olen yrittänyt ehdottaa että muuttaisin kotoa mutta saan vastaukseksi epämääräistä yninää ja äiti vain sanoo "Mut äidillä tulee sua ikävä". Voi v*ttu, puhutaan keskimäärin kaksi lausetta kuukaudessa ja ihan ikävä tulee? Olen siis itse 15 ja mietin että muuttaisin syksyllä asuntolaan tai omaan kämppään kun lukio alkaa...
Kommentit (14)
Muuttoon luulisi saavan apua myös esimerkiksi sossusta tai kuraattorilta, jos kotitilanne on tuollainen. Hiljaisuus on henkistä väkivaltaa.
Jos joskus juttelen jonkun kanssa puhelimessa, kotona laitetaan radio tai televisio isommalle ja alkaa huokailu.
Ap
Jos joskus juttelen jonkun kanssa puhelimessa, kotona laitetaan radio tai televisio isommalle ja alkaa huokailu.
Ap
Kyllä tuollaisia perheitä on. Mutta ei se normaalia ole. Sinä kuulostat ihan tervepäiseltä odotuksinesi.
Ei ole normaalia vaan henkistä väkivaltaa.
Oma teinini on kuin sinä eli vaatii loputtomia keskusteluja, joissa hänen mielipiteensä on se olennaisin ja tärkein. En saisi soittaa äidilleni tai siskoilleni, koska se tarkoittaa sitä, että "aina sulle on joku tärkeämpi kuin omat lapsesi". Jokaiseen asiaan pitää olla perusteltu kannanotto, jonka teini sitten pyrkii murentamaan omilla mielipiteillään ja näennäisfaktoillaan. Keskustelut ovat rasittavia, ne ovat teinin vallankäyttöä (tästä on ihan teinin oman terapeutin lausunto) eikä niillä ole muuta tarkoitusta kuin osoittaa sille teinille, että hän on oikeassa, hän on enemmän.
Kuuntelu on sitä, että olen 100% läsnä, edes ruokaa en saa hämmentää tai pitää neuletta kädessä. Kyse ei ole kasvatuksesta, kyse on teinin autismikirjoon kuuluvasta ongelmasta.
Nykyään kaikki roikkuvat älylaitteillaan, ei siinä ehdi puhumaan oikeuden ihmisten kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Oma teinini on kuin sinä eli vaatii loputtomia keskusteluja, joissa hänen mielipiteensä on se olennaisin ja tärkein. En saisi soittaa äidilleni tai siskoilleni, koska se tarkoittaa sitä, että "aina sulle on joku tärkeämpi kuin omat lapsesi". Jokaiseen asiaan pitää olla perusteltu kannanotto, jonka teini sitten pyrkii murentamaan omilla mielipiteillään ja näennäisfaktoillaan. Keskustelut ovat rasittavia, ne ovat teinin vallankäyttöä (tästä on ihan teinin oman terapeutin lausunto) eikä niillä ole muuta tarkoitusta kuin osoittaa sille teinille, että hän on oikeassa, hän on enemmän.
Kuuntelu on sitä, että olen 100% läsnä, edes ruokaa en saa hämmentää tai pitää neuletta kädessä. Kyse ei ole kasvatuksesta, kyse on teinin autismikirjoon kuuluvasta ongelmasta.
Miten teidän autismi liittyy ap:n aloitukseen.
Et oo 15v kirjoitusasu liian hyvä
Viimeksi istunut vanhempieni luona joulukuussa 2012.
Ei ole ollut asiaa sen jälkeen😑
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma teinini on kuin sinä eli vaatii loputtomia keskusteluja, joissa hänen mielipiteensä on se olennaisin ja tärkein. En saisi soittaa äidilleni tai siskoilleni, koska se tarkoittaa sitä, että "aina sulle on joku tärkeämpi kuin omat lapsesi". Jokaiseen asiaan pitää olla perusteltu kannanotto, jonka teini sitten pyrkii murentamaan omilla mielipiteillään ja näennäisfaktoillaan. Keskustelut ovat rasittavia, ne ovat teinin vallankäyttöä (tästä on ihan teinin oman terapeutin lausunto) eikä niillä ole muuta tarkoitusta kuin osoittaa sille teinille, että hän on oikeassa, hän on enemmän.
Kuuntelu on sitä, että olen 100% läsnä, edes ruokaa en saa hämmentää tai pitää neuletta kädessä. Kyse ei ole kasvatuksesta, kyse on teinin autismikirjoon kuuluvasta ongelmasta.Miten teidän autismi liittyy ap:n aloitukseen.
Autismi on eri asia kuin autismikirjoonkuuluva häiriö.
Ehkä ap:lla on sellainen, hän ei vai sitä tiedä tai hyväksy.
Pidän erittäin mahdollisena myös omaa autismiani, varhaislapsuudessa sain sen suuntaista diagnoosia. Huoliteltu kirjoitusasuni viittaisi myös siihen.
Minun mahdollinen autismini ei ole tässä se villakoiran ydin mielestäni, vaan siinä, etteivät vanhempani kuuntele minua arkisissa asioissa.
En pidä autistisia monologeja tai yritä manipuloida vanhempiani, yritän keskustella käytännön asioista, kuten tästä muuttohommasta tai vaikka uusien kenkien hankkimisesta, tyyliin mistä saisi hyvät suhteellisen halvalla. Eri juttu siis mielestäni kuin ne jatkuvat "katomuakatomuakatomuanyttodistantämänväitteesivalheelliseksikatomua-mantrat.
Ap
Kai osaat jo itsekin muuttosi ja muut asiasi hoitaa?
Jos teillä on lukiolla omat asuntolavalvojat, voit ottaa yhteyttä myös heihin. Vanhempien lupaa ei välttämättä tarvita. Tsemppiä!