Meikkasin, laitoin vaatteet päälle ja olin lähdössä ulos kunnes erehdyin vielä vilkaisemaan itseäni uudelleen peilistä
Ajattelin, että meikkaus piristäisi ja kävisin pienellä kävelyllä katsomassa auringonlaskua. Ja pskat. Hirveä itseinho ja mielialan romahdus iski taas. Oksetin itseäni kun katsoin peilistä. Kauhea itsestään jotakin kuvitteleva, tyhjän ja merkityksettömän elämän omistava iso nainen kaksarilla tuijotti sieltä. Riisuin vaatteet ja lysähdin. Muilla samoja tunteita?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Olet seksin tarpeessa.
Sekin. :D ei ole ollut mitään juttua yli vuoteen.
Voi sua :( oletko varma että oot niin pahan näköinen? Ehkä et toisille. Ja ulkoilu vois piristää mieltä.
Mulla on välillä tosi onnistunut päivä ulkonäön ja mielialan suhteen, joskus molemmat päinvastoin. En saa edes kiinni, että mikä siinä milloinkin on. Joskus oon ilmankin meikkiä hehkeä, joskus super-ruma
olo jostain syystä VARSINKIN meikattuani tavalla, joka normaalisti pukee mua. Että tuttua on, kyllä! Ja itekin olen tainnut lihoa sisällä olon takia, älä soimaa itseäsi nyt turhaan <3
Mulle on käynyt joskus noin...kun on saanut valittua vaatteet ja tsempattua itsensä lähtemään, eteisessä vilkaisu peiliin ja näyttääkin ihan kummalta. Joku asia on väärin ulkonäössä. Sitä ei oikein osaa selittää...joskus on liian laitettu, tai vaatteet istuvat huonosti tai näyttävät hassulta. Sitten joko masentuu ja jää kotiin tai puhaltaa ja lähtee pahantuulisena.
Jep i feel that. Ja sitten kun se mieliala on maassa ja on epävarma olo itsestään, tuntuu kuin kaikki ihmiset kyyläisivät siihen malliin, että ”hyi mikä otus, onneksi en itse ole tuon näköinen/ onneksi oma naiseni ei näytä tuolta”.
Kuka siellä tässä maailman tilanteessa edes kattoo, miltä sä näytät. Ei kukaan, mitä väliä, kunhan on jotenkuten siisti lookki, niin hyvin saa asiansa toimitettua.
Vierailija kirjoitti:
Olet seksin tarpeessa.
Ei noin saa kuulemma sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet seksin tarpeessa.
Ei noin saa kuulemma sanoa.
Kuinni?
Meillä ei ole peilejä ku vessassa. Kokovartalopeiliä ei ollenkaan. Muutettiin 4v sitten ja ne jäi puuttumaan. Hyvin oon pärjännyt. Jätin meikkaamisetkin samoihin aikoihin niin, että nyt meikkaan kerran pari kuussa jos on joku tapaaminen esim lasten koululla tai joku erityinen iltameno.
Ai että musta on tullut hyväntuulisempi ja nätti. Lihonut olen 14 kiloa neljässä vuodessa, mutta syynä lihassairaus ei peilin puute. Olisin kyllä sairaan onnellinen jos voisin lähteä kunnon iltakävelylle tai juoksulenkille! Mutta kokeile luopua peileistä, ilmankin pärjää.
Saman kokenut. Pitäisi ulos lähtiessä keskittyä siihen mielentilaan että nyt lähden reippailemaan hyvillä mielin ja vilkaista peilistä vain hyvin pikaisesti ja silloinkin hymyillen.
Nythän on ok käyttää maskia, joten voit peittää kaksarisi ja naamasi.
Mikään ei ole niin masentavaa, kun nähdä meikkaamisen vaiva, katsoa peiliin ja nähdä hirvitys. Mä en edes meikkaa enää. Näytän kamalalta esim. ikkunan edessä. Yritän ajatella, että voin mennä silti huoletta ulos, koska eivät ihmiset näe kaukaa kunnolla miltä näytän. Vaikka näkisivätkin, niin he eivät tunne minua, joten en ole edes minä vaan joku muu, huonoryhtinen kummajainen. Sitä muut ihmiset katsovat, ja minä kuljen omassa rauhassa muista välittämättä.
Roskien vieminen on kyllä vaikeaa, koska naapurit näkevät. On helpompi mennä 1,5 tunnin kävelylle kuin parin minuutin roskienvientireissulle.
Tiedän tunteen. Mulla on hirveässä kunnossa iho ja sitä ei mikään meikki oikein peitä, vaaleat piirteet saa naaman näyttämään puuroiselta. Olen nyt kolmekymppinen ja lihonut kymmenen vuoden aikana varmaan sen 20 kiloa eikä se sovi mulle yhtään. Mies oli ottanut musta kuvan tänään salaa kun istuskelin kotona pahaa-aavistamattomana, teki mieli itkeä kun näin sen.
Jos olen iloinen, vilkaisu peiliin muuttaa tilanteen.
Mikä niissä kotipeileissä onkin? Mä näytän mielestäni ihan siedettävältä kotona peiliin katsoessani mutta auta armias kunhan pääsen työpaikan hissiin, on näky kamala! Sama kun huomaa oman heijastuksensa jostain näyteikkunasta. Puhumattakaan sovituskopista! Eih, enhän mä tolta näyttänyt.
Jos ulkonäkö määrittää sen, millainen mieliala on, on paljon suurempia ongelmia kuin se ulkonäkö.
Niin siis olitko menossa katsomaan auringonlaskua vai hakemaan huomiota muilta ihmisiltä?
Mulla on aika paha punaisenkirjava ruusufinni kasvoissani ja menen ulos meikittä siitä huolimatta. Ei vois vähempää kiinnostaa mitä mieltä muut ovat naamastani.
Jos et tykkää olla lihava niin sen voi onneksi helposti hoitaa.
Toki jos tykkäät,niin jatka samaan malliin.
Olet seksin tarpeessa.