Olenko pikkumainen? Yhteishuoltajuudesta asiaa
Olemme sopineet jakavamme juhlapyhät, viime vuonna oli lasten isän vuoro olla pääsiäinen lasten kanssa, tänä vuonna minun. Mutta kas kummaa, isän kanssa on jo maalattu munia, tehty pashaa, piilotettu suklaamunat jne.ja lasten näkökulmasta koko pääsiäinen vietetty. :( Surettaa, toki he varmaan jaksavat minunkin munani syödä, mutta kaikki muu on plääh ja "me jo isin kanssa tehtiin". Isä saa viettää lasten kanssa muutenkin esim. kaikki joulut kun asuu isossa talossa ja lasten joulu nyt vaan on siellä enkä ole tohtinut sitä riistää. Olisi ollut kiva itsekin heille jotain juhlaperinteitä välittää... Arvostan että isä on aktiivinen, ja tärkeintä on lasten ilo, mutta en osaa olla olematta pahoillani. Ymmärtääkö kukaan?
Kommentit (16)
No onhan tuo mälsää. Saat sympatiani.
Ja kaikki joulutkin ovat isällään, aika kurjaa :(
Olet pikkumainen. Lasten kasvattaminen ei ole kilpailua. Sääliksi käy kaikki erolapset.
Mun mielestä tuo Juhlapyhien jakaminen tarkoittaa sitä kenen luona ne viralliset pyhäpäivät vietetään. Se mitä toisen vanhemman luona puuhataan ennen tai jälkeen niiden ei kuulu toiselle vanhemmalle. Ja mielestäni on juuri normaalia, että sen toisenkin vanhemman luona voidaan juhlistaa vaikka ne viralliset pyhäpäivät vietettäisiin toisella vanhemmalla. Sama koskee syntymäpäiviä, niitä todellakin voidaan juhlia kahteen otteeseen.
Ymmärrän kuitenkin harmituksen, mutta eroperheiden tilanteisiin nyt vaan kuuluu näitä juttuja. Aikuinen voi käsitellä ja kestää oman harmituksen, mutta lapsilla on oikeus nauttia juhlapyhistä ilman, että täytyy miettiä mitä milloinkin saa tehdä kenenkin luona.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo Juhlapyhien jakaminen tarkoittaa sitä kenen luona ne viralliset pyhäpäivät vietetään. Se mitä toisen vanhemman luona puuhataan ennen tai jälkeen niiden ei kuulu toiselle vanhemmalle. Ja mielestäni on juuri normaalia, että sen toisenkin vanhemman luona voidaan juhlistaa vaikka ne viralliset pyhäpäivät vietettäisiin toisella vanhemmalla. Sama koskee syntymäpäiviä, niitä todellakin voidaan juhlia kahteen otteeseen.
Ymmärrän kuitenkin harmituksen, mutta eroperheiden tilanteisiin nyt vaan kuuluu näitä juttuja. Aikuinen voi käsitellä ja kestää oman harmituksen, mutta lapsilla on oikeus nauttia juhlapyhistä ilman, että täytyy miettiä mitä milloinkin saa tehdä kenenkin luona.
En tarkoittanutkaan että lasten pitäisi miettiä mitä saa tehdä ja mitä ei. Vaan jotenkin ajattelin että toinen vanhempi olisi huomaavaisempi. Että pääsiäistä vietetään pääsiäisenä siellä missä silloin ollaan. Enkä koe kilpailuksi toivetta saada rakentaa itsekin lasten kanssa juhlapyhiin liittyviä muistoja ja perinteitä. Mutta toki olen samaa mieltä siitä, että lasten ilo on tärkein, muusta viis. Oman mielipahan käsittely vain tuntuu ajoittain tosi vaikealta. Ap
No kosta ensi jouluna. Vietät lasten kanssa kaksi päivää ennen joulua oikein perinteisen jouluaaton. Perinteinen jouluateria, joululauluja, lahjojen jako. Saat varmaan pukinkin vierailemaan; maksaa varmaan jopa vähemmän kuin oikeana jouluaattona. Sitten lapset kertovat jouluaattona isille että "mälsää, me jo äidin kanssa tehtiin kaikki".
Eroperheen lapsena parasta oli aina tuplajuhlat. Kahteen kertaan saatu suklaamunat parasta :)
Miksi ihmeessä et oli jouluja lasten kanssa? Ei iso/pieni asunto voi olla syy.
Ap yrittää nyt kehittää ongelmia sellaisesta, missä ei ole mitään ongelmaa.
Esim. minun lapset viettää joulua kolme kertaa joka joulu. Kerran isän, kerran äidin ja kerran suvun kanssa. Aina löytyy intoa joulun viettämiseen ja lapsista tämä "kolme joulua" on ainoa oikea tapa.
Lasten kanssa tänä aamuna meillä oli munanetsintä. Sunnuntaina sitten isän luona. Lasten isä on monella tavalla hankala, mutta juhlapyhistä hän ei ole sentään keksinyt nillittää. Itselleni ei taas ole niin turhan tarkkaa, vietänkö lasten kanssa juhlaa kalenterin mukaan oikeana päivänä.
AP on pikkumainen. Muistuu mieleeni ex-vaimoni jonka mukaan vain se, jonka hoitoviikko on, saisi mennä esimerkiksi kouluun juhliin, katsomaan lasten jalkapallopeliä jne.
Jopa lastenvalvojalle valitti tästä. Homma loppui siihen, kun lastenvalvoja totesi: ” oletko tosissasi, aikuinen ihminen?”
Nykyään kaikki sujuu hyvin.
Hienoa saada mielipiteitä ja monia näkökulmia, se on avartavaa. Ja kuitenkin kirjoitatte ystävällisessä hengessä. Kiitos! Itsekseen kun märehtii niin helposti jää kiertämään kehää. Eksä on voimakastahtoinen ja karismaattinen ihminen, jonka kanssa minun persoonani oli tukahtua. Se varmasti heijastuu ajatuksissani tähänkin asiaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hienoa saada mielipiteitä ja monia näkökulmia, se on avartavaa. Ja kuitenkin kirjoitatte ystävällisessä hengessä. Kiitos! Itsekseen kun märehtii niin helposti jää kiertämään kehää. Eksä on voimakastahtoinen ja karismaattinen ihminen, jonka kanssa minun persoonani oli tukahtua. Se varmasti heijastuu ajatuksissani tähänkin asiaan. Ap
Eron jälkeen tunteetkin voivat sotkea asiaa. Vuosien myötä ne tasoittuvat ja asiointi exän kanssa muuttuu arkiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo Juhlapyhien jakaminen tarkoittaa sitä kenen luona ne viralliset pyhäpäivät vietetään. Se mitä toisen vanhemman luona puuhataan ennen tai jälkeen niiden ei kuulu toiselle vanhemmalle. Ja mielestäni on juuri normaalia, että sen toisenkin vanhemman luona voidaan juhlistaa vaikka ne viralliset pyhäpäivät vietettäisiin toisella vanhemmalla. Sama koskee syntymäpäiviä, niitä todellakin voidaan juhlia kahteen otteeseen.
Ymmärrän kuitenkin harmituksen, mutta eroperheiden tilanteisiin nyt vaan kuuluu näitä juttuja. Aikuinen voi käsitellä ja kestää oman harmituksen, mutta lapsilla on oikeus nauttia juhlapyhistä ilman, että täytyy miettiä mitä milloinkin saa tehdä kenenkin luona.
En tarkoittanutkaan että lasten pitäisi miettiä mitä saa tehdä ja mitä ei. Vaan jotenkin ajattelin että toinen vanhempi olisi huomaavaisempi. Että pääsiäistä vietetään pääsiäisenä siellä missä silloin ollaan. Enkä koe kilpailuksi toivetta saada rakentaa itsekin lasten kanssa juhlapyhiin liittyviä muistoja ja perinteitä. Mutta toki olen samaa mieltä siitä, että lasten ilo on tärkein, muusta viis. Oman mielipahan käsittely vain tuntuu ajoittain tosi vaikealta. Ap
Ap, nyt on pääsiäinen ja lapset sinulla. Kertakaikkiaan mikään ei estä sinua luomasta juuri sellaisia pääsiäisperinteitä kuin haluat. Sen, mitä lapset on tehneet isänsä kanssa ei tarvitse vaikuttaa teidän puuhiinne. Hyviä pyhiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo Juhlapyhien jakaminen tarkoittaa sitä kenen luona ne viralliset pyhäpäivät vietetään. Se mitä toisen vanhemman luona puuhataan ennen tai jälkeen niiden ei kuulu toiselle vanhemmalle. Ja mielestäni on juuri normaalia, että sen toisenkin vanhemman luona voidaan juhlistaa vaikka ne viralliset pyhäpäivät vietettäisiin toisella vanhemmalla. Sama koskee syntymäpäiviä, niitä todellakin voidaan juhlia kahteen otteeseen.
Ymmärrän kuitenkin harmituksen, mutta eroperheiden tilanteisiin nyt vaan kuuluu näitä juttuja. Aikuinen voi käsitellä ja kestää oman harmituksen, mutta lapsilla on oikeus nauttia juhlapyhistä ilman, että täytyy miettiä mitä milloinkin saa tehdä kenenkin luona.
En tarkoittanutkaan että lasten pitäisi miettiä mitä saa tehdä ja mitä ei. Vaan jotenkin ajattelin että toinen vanhempi olisi huomaavaisempi. Että pääsiäistä vietetään pääsiäisenä siellä missä silloin ollaan. Enkä koe kilpailuksi toivetta saada rakentaa itsekin lasten kanssa juhlapyhiin liittyviä muistoja ja perinteitä. Mutta toki olen samaa mieltä siitä, että lasten ilo on tärkein, muusta viis. Oman mielipahan käsittely vain tuntuu ajoittain tosi vaikealta. Ap
Ap, nyt on pääsiäinen ja lapset sinulla. Kertakaikkiaan mikään ei estä sinua luomasta juuri sellaisia pääsiäisperinteitä kuin haluat. Sen, mitä lapset on tehneet isänsä kanssa ei tarvitse vaikuttaa teidän puuhiinne. Hyviä pyhiä!
Lämmin kiitos ja samoin sinulle! :) Ap
Onko taustalla sinun pelkosi siitä, että olisit jotenkin huonompi vanhempi lasten isään verrattuna?
Että et pysty tarjoamaan lapsille yhtä paljon kuin isä?
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Onko taustalla sinun pelkosi siitä, että olisit jotenkin huonompi vanhempi lasten isään verrattuna?
Että et pysty tarjoamaan lapsille yhtä paljon kuin isä?
Voihan tässäkin olla perää. Aineellisesti en ainakaan pysty tarjoamaan läheskään samaa, ja kun kolmikko kasvaa niin koko ajan vähemmän tarvitaan äidin syliä ja lämpöä - materia ja huvitukset vie voiton. Ap
Keksi tekemistä mitä ei ole isän kanssa tehty. Voisitteko vaikka askarrella tipuja ja laittaa ne rairuohoon seisomaan. Tai jotain ihan muuta, mikä on kivaa lapsille ja saatte koko porukka yhdessä erityisen pääsiäistunnelman.
Ymmärrän! Bonuslapset joskus väittivät, että ”joulu oli jo”...