Lue keskustelun säännöt.
Kai voin lapselle sanoa että hän alkaa lihomaan?
09.04.2020 |
Koko ajan "nälkä" eli tylsää, ja mitään vihanneksia tai omenia ei huvita syödä välipalaksi, vaan jälkiruokia kärkkyy. Jos siis sanon että ota vaikka omppua, niin jättää mieluummin väliin välipalan kuin syö terveellistä. Sitten kahta nälkäisempänä kunnon ruokaa ahmimassa seuraavalla aterialla. Olen ostanut karanteenia varten jotain herkkuakin,niin kotona nyt on poikkeuksellisesti pientä varastoa. Alkaa mennä hermo tohon mässytykseen. Ja kun ikää jo 12 niin ei voi pakottaakaan syömään.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
No et voi.
Mitähän mä sit sanon? Terveellisyys, terveys, vitamiinit, hampaiden reikiintyminen jne ei kiinnosta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et voi.
Mitähän mä sit sanon? Terveellisyys, terveys, vitamiinit, hampaiden reikiintyminen jne ei kiinnosta. Ap
Sano, että alkaa lihoa.
Olin itse aikoinaan samanlainen ja äiti siitä huomautti huonolla menestyksellä. Sitten kasvoin vuodessa 20 senttiä, jolloin läski onneksi karisi. Vasta armeijan jälkeen ymmärsin, että pitää syödä kohtuudella, jos meinaa vaatteisiinsa mahtua.
Et voi pakottaa syömään oikeaa ruokaa, mutta voit olla antamatta herkkuja. Niitä saa vain herkkupäivänä. Kyllä muuten alkaa oikea ruokakin vähän ajan päästä maistua, mutta mänkyy ne silti ja on herkkuja vailla, kokemusta on.
En sanoisi lapselle, että hän lihoo. Puhuisin nimenomaan siitä, että ihminen pysyy terveenä kun syö tavallista ruokaa, hedelmiä ja kasviksia. Minusta paino on turha (ainakaan tässä vaiheessa) ottaa mukaan puheisiin.
Ja en oikeesti jaksa olla joka käänteessä vääntämässä jotain terveellistä ja herkullista jugurttipirtelöä ja ohuita kurkkutikkuja, kun lapsi on kotona koko ajan. Esim mulla terveelliseksi syömiseksi on vakiintunut porkkanoiden ja omenoiden syönti sellaisenaan, mutta tapa ei lapselle ole tarttunut. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamu alkaa vaa'alta kirjoitti:
Olin itse aikoinaan samanlainen ja äiti siitä huomautti huonolla menestyksellä. Sitten kasvoin vuodessa 20 senttiä, jolloin läski onneksi karisi. Vasta armeijan jälkeen ymmärsin, että pitää syödä kohtuudella, jos meinaa vaatteisiinsa mahtua.
Voih. Meneeköhän se tollakin vasta joskus aikuisena kaaliin? Oikeesti hävettää, kun tuntuu että ihmiset varmaan kattoo että mitä ranskalaisia sille mahdetaan antaa joka päivä. Kun siis on jo vähän pyöreä. Ap
Voit sanoa ettei herkkuja voi syödä aina, että pitää syödä enimmäkseen terveellisesti ettei sairastu.
Nykyään lapsillakin on jo rasvamaksaa, kun vanhemmat antavat syödä roskaa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit olla antamatta herkkuja, mutta muutos lähtee itsestä. Jos lapsi on kiinnostunut aloittamaan terveellisemmän elämän, suosittelen että lähetät vaikka ravintoterapeutille (kuulostaa siltä, että sinne menevät vakavasti ylipainoiset, toivottomat tapaukset, mutta siellä puhutaan ihan perusjutuista). Ylipaino aiheuttaa huonon itsetunnon ja häpeää (etenkin tytöillä)+ terveysongelmia. Olet vastuussa lapsestasi vielä kun on alle 18-vuotias. Itse havahduin toden teolla omaan painooni vasta 14-vuotiaana ja tein muutoksen. Vuodessa lähti 30 kiloa (115kgsta 85kg painavaksi) en "laihduttanut", aloin elää terveellisesti ja lisäsin liikuntaa. Ei siinä tarvitse kaloreita laskea. terv. teini-iässä 30kg laihtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi pakottaa syömään oikeaa ruokaa, mutta voit olla antamatta herkkuja. Niitä saa vain herkkupäivänä. Kyllä muuten alkaa oikea ruokakin vähän ajan päästä maistua, mutta mänkyy ne silti ja on herkkuja vailla, kokemusta on.
En sanoisi lapselle, että hän lihoo. Puhuisin nimenomaan siitä, että ihminen pysyy terveenä kun syö tavallista ruokaa, hedelmiä ja kasviksia. Minusta paino on turha (ainakaan tässä vaiheessa) ottaa mukaan puheisiin.
Siis kyllä lapsi oikeaa ruokaa syö, ja paljon. Esim makaronilaatikkoa tai mitä nyt muuta tahansa on. Ei vaan haluais esim salaattia ruuan kanssa tai mitään terveellisiä välipaloja. Leipätarvikkeetkin kun on, niin leipää syö kyllä mielellään juuston ja kinkun kanssa, eikä millään huolis edes kurkkua ja salaattia siihen päälle!
Noiden herkkujen kanssa välillä unohdan et lapsella ei ole mitään itsekontrollia. Esim yks kerta oli molemmilla turkinpippuripussit niin hän veti omansa tunnissa kun itse olin syönyt muutaman. En edes tajunnut ajatella, että väkevää karkkia pystyis ahmimaan ennätysajassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voit olla antamatta herkkuja, mutta muutos lähtee itsestä. Jos lapsi on kiinnostunut aloittamaan terveellisemmän elämän, suosittelen että lähetät vaikka ravintoterapeutille (kuulostaa siltä, että sinne menevät vakavasti ylipainoiset, toivottomat tapaukset, mutta siellä puhutaan ihan perusjutuista). Ylipaino aiheuttaa huonon itsetunnon ja häpeää (etenkin tytöillä)+ terveysongelmia. Olet vastuussa lapsestasi vielä kun on alle 18-vuotias. Itse havahduin toden teolla omaan painooni vasta 14-vuotiaana ja tein muutoksen. Vuodessa lähti 30 kiloa (115kgsta 85kg painavaksi) en "laihduttanut", aloin elää terveellisesti ja lisäsin liikuntaa. Ei siinä tarvitse kaloreita laskea. terv. teini-iässä 30kg laihtunut.
Sillä on jo lähete sinne, terveydenhoitajakin huomautti että paino on lähtenyt nousuun. En tiedä onko sillä samanlaista vaikutusta nyt, kun aika on muutettu puhelinajaksi :( mutta edes siis terveydenhoitajan sanoilla ei ollut mitään vaikutusta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä syödään väärin. Kaikki leivät ja turkinpippurit hittoon.
Herkkuja saa kun ensin syö kunnolla. Kunhan ei herkkuja syö nälkäänsä vaan ensin jotain kunnollista ja sitten herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita laittaa ravitsevaa, monipuolista ruokaa, tai vielä parempi, innosta lapsi mukaan kokkaamaan hyvien raaka-aineiden avulla, joita voitte yhdessä etsiä kun käytte kaupassa. Ei salaatinlehti ja tomaatin tai kurkun pala lautasen sivussa tee annoksesta terveellistä. Salaatti on about vettä. Kasviksia on vaikka mitä, niitä voi myös kypsentää osaksi pääruokaa ja tehdä mahtavia lisukkeita, kuten guacamolea. Jos "ruoka" on lihaisa ja rasvainen makaronimössö tai höttöleipä ja kinkku, niin vatsa täyttyy vain kaloreilla. Eikä kaikille maistu raaka omena tai porkkana, itselläni esim oli juuri niille allergia koska ne altistavat siitepölyallergikkoja. Pitäisikö lapsi erilaisista marjoista, kikherneistä paahdettuna, kaaliraasteesta, etnisesti maustetusta ruuasta, kalasta...? Monissa muissa ruokakulttuureissa syödään paljon kasviksia, osaavasti maustettuina. Juuston ja leikkeleen tilalle on vaikka mitä tahnoja ja vaihtoehtoja leivän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Teillä syödään väärin. Kaikki leivät ja turkinpippurit hittoon.
Jännä kun ite pysyn normaalipainossa samassa taloudessa kun en vaan syö kaksin käsin. Turkinpippuritkin pitäis vielä karanteenissa luovuttaa 🙄 Ap
Sokeri ja hiilarimättö vapauttavat dopamiinia. Siksi me tykätään niistä ja jäädään niihin vähän koukkuun. Yksilölliset erot siinä, miten mielihyväkeskus sokeriin reagoi, ovat suuria.
Ja kaikkien dopamiinikoukkujen tapaan, mitä enemmän yksinkertaisia hiilareita syö, sitä enemmän niitä haluaa ja sitä enemmän kamaa tarvitsee saman vasteen tuottamiseen.
Nyt on poikkeusajat ja lapsesi, jolla voi olla vähän sokeriaddiktion poikastakin jo pohjalla, on vielä tylsistynyt ja ehkä vähän surullinen ja yksinäinen. Aivot oikein huutavat dopamiinihelpotusta. Siksi hänen tekee herkkuja koko ajan mieli.
ÄLÄ huomauta painosta. Tästä aiheutuva paha mieli vain lisää dopamiinin tarvetta. Ton ikäinen ei ymmärrä, että tarkoitat hyvää vaan tulkitsee, ettei ole rakastettava riittävä sellaisenaan.
Sen sijaan viljatuotteita kasviksiksi, leipä, makaroni jne. täysjyväksi ja kotoa KAIKKI herkut pois houkuttamasta. Sokerikoukusta pääsee vain nopeita hiilareita vähentämällä. sokeriherkkyydestä riippuu, riittääkö kohtuullinen vähentäminen vai pitääkö olla tosi rankka mössöhiilareiden alasajo.
Kertoisin kyllä faktat faktoina. Eli jos syö liikaa, niin lihoo ja lihavuus on suuri kansanterveydellinen ongelma. Lihavuus aiheuttaa muita sairauksia ja ongelmia.
Kyllä mulle isä ainakin huusi, jos annokset oli liian isoja. Monesti kielsi ihmisiä tarjoamasta herkkuja minulle ja siskolleni. Isä sanoi, ettei aio lihottaa meitä. Hän teki aina hyvää ruokaa ja arvosti hyvää syömistä, mutta ei "neuroottista" syömistä. Näin aikuisena kyllä syön joskus stressiin enemmän kuin kulutus vaatisi. Se kuitenkin johtuu äitini opettamista tavoista paljon aikaisemmin, kun tiesin mitä sana lihominen edes tarkoittaa.
Ap:lle neuvoksi, että jos päätät olla rehellinen, älä tee sitä viestittämällä häpeää vaan pyri olemaan realistinen, rakentavasti kommunikoiva. Syöminen on pitkälti tunneasia joten ei sitä voi vain yhdellä lauseella takoa järjeksi - jokainen laihdutusta yrittänyt aikuinen sen tietää.
Keksikää yhdessä kivaa tekemistä eli OHJAA KONKREETTISESTI sen sijaan, että vain peloittelet tms. ja toivot kaiken hoituvan itsestään. Lapsi tarvitsee tukea, mutta pakottaminen luultavasti pahentaisi tilannetta myöhempää ajatellen.
Voisi olla hyviä ja silti kevyempiä vaihtoehtoja. Kohti parempia valintoja pikku hiljaa. Jos vatsalaukku on venynyt paljon, ja aineenvaihdunta sopeutunut runsaaseen, menee muutama päivä tottua vähempään. Eikä kannata olla liian ankara.
Jos lasta on koko ikänsä painostettu syömään enemmän kuin hän tahtoisi, miksi hän uskoisi, kun yhtäkkiä asia kääntyykin päälaelleen? Hänethän on opetettu syömään kehonsa viestimään tarpeeseen nähden liikaa.
Hän on kasvuiässä. Sukukypsyyden partaalla. Hormonit muokkaa kehoa ja mieltä, ja herkuttelun tarve voi liittyä siihen. Tietysti myös tämä sosiaalinen eristäminen. Jos nyt ylimääräist tuleekin, kesällä se lähtee tuon ikäiseltä helposti. Miten olisi uuden liikuntaharrastuksen löytäminen, kun rajoitukset ohi? Pääasia on, että tylsyyteen syömistä ei enää tarvittaisi.
Ethän osta kotiin sipsejä ja muuta hömppää, edes itsellesi.
No et voi.