Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AUTTAKAA MUA!
24.04.2008 |
Mä olen niin väsynyt, niin pinna kireällä noiden lasten kanssa, että pelkään että kohta tapahtuu jotain peruuttamatonta. En kestä enää yhtään yötä kun taapero ei anna mun nukkua, mulla tulee välillä sellaisia olotiloja, että luulen jo lyöväni 1-vuotiaan kuoliaaksi. En halua tappaa tai vahingoittaa lapsiani, mutta pelkään että ihan kohtaa vinkstahtaa jotain päänupissa. Huudan ja ärjyn molemmille lapsille, enkä pysty lohduttamaan heitä. Mä olen niin loputtoman väsynyt, enkä vaan unen puutteesta vaan olen väsynyt elämään, tähän loputtomaan yksinäisyyteen ja vastuuseen. Mä en halunnut näitä lapsia, enkä mä pysty hoitaan niitä yksin, siis aina yksin, aina! Ei mitään apua mistään suunnasta. Näiden isäkin asuu samassa kaupungissa, mutta se ei ota vakavasti kun sanon et välil pelkään tappavani nää lapset. Suljin nyt molemmat lastenhuoneeseen leikkimään, vaikka ne itkee siellä, mun on vaan saatava edes pieni hetki istahtaa rauhassa ja purkaa mieltäni tänne. ja mä en kestä kun pienempi roikkuu koko ajan. Mun on saatava vähän välimatkaa.
Joo joo, olen huono äiti tiedetään. Enkä mä niitä tapa, turha alkaa hysteeriseksi. Tältä musta vaan tuntuu, joka päivä, koko ajan.
Kommentit (16)
omaa aikaa, niin että pääset vaikka iltakävelylle, pyydä avuksi kaveria/sukulaista tms jos mies ei ole lastesi kanssa. Mites olisi paluu työelämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita huomenna neuvolaan ja kerro tuo tilanne. Voisitko olla masentunut...? Hiukan kuulostaa siltä. Ottaako lasten isä lapsia luokseen miten usein?
Tarvitset nyt unta ja omaa aikaa, joten lapset isälle viikonlopuksi.
Joka ottaisi lapsiasi hoitoon silloin tällöin viikonlopuksi? Saisit ihan omaa aikaa ja silloin varmasti jaksamisesi paranisi!
Toivottavasti jostain löytyisi hyviä ystäviä, ettei sinun tarvitsisi aina olla lasten kanssa yksin.
Itsekin olen muutaman kerran ollut totaalisen väsynyt lasten kanssa liian vähäisen unen ja yksinäisyyden takia. Jospa kesä auttaisi asiaa, kun on helpompi lähteä liikenteeseen ja muiden pariin.
sillä on aika hirveää antaa lapset miehelle, joka ei kuitenkaan osaa niitä hoitaa yhtään (veikkaan että ap:n mies ottaisi ne ihan vapaaehtoisesti jos olisi yhtään ällissään).
Jostain sinun on apua saatava. Ymmärrän tuon tunteen... Neuvola? Pelastakaa lapset ry:n tukiperhetoiminta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kuitenkin sitten teit ne? Miksi?
sit kuitenkin juoksi karkuun kun lapset syntyi. joo, oon tyhmä tiedetään. Mies ei ota lapsia koskaan, ei vaikka oon pyytänyt ja rukoillut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuskin tuo väsymys oli ennen lapsia. Jos sulla ei ole mitään rakentavaa sanomista, niin häivy.
vaikka mikä olis!
Ei lapset iihen kuole jos äiti nukkuu YHDEN YÖN!!
Minä uskon että suurin osa " masennuksista" on silkaa väsymystä!
t. Kohtalontoveri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten minäkin.. Mulla on kohta kolme vuotias tyttö ja kolmen kuukauden ikäinen poika.. Olen aivan väsynyt tuohon uhmaikäiseen tyttöön. Ja miehelle mökötän kun hän on kotona (tekee yötyötä ja nukkuu sit päivät) kun ei koskaan oo lasten kanssa, vaikka tiedän että hänkin on väsynyt.. Olen lähdössä vkonloppuna eräisiin juhliin yksin ja aion niiden jälkee nukkua hotellissa niin paljon kuin vaan on mahdollista.. (poika on korvikkeella, jos joku ihmettelee..) Saisitko sinäkin lapset hoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloin tällöin lapset saa hoitoon. kun sama rumba kuitenkin jatkuu hoidon jälkeenkin. olen vaan niin loputtoman väsynyt tähän mun elämään. Eikä mulla oo ketään sukulaisia, eikä miehelläkään, ketkä vois auttaa.
Mä asun täällä Joensuussa, voisin jelpata hieman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
totaali sellainen, joten tiedän noi tunteet. Meillä seesteisempi kausi meneillään, ja autan mielelläni sua, jos vaan asut jossain treen lähellä....
Sun pitää hakea apua. Soita HETI TÄNÄÄN neuvolaan ja kerro, että nyt vaan et jaksa enää. Älä yritä vaikuttaa reippaalta äläkä väheksy omaa olotilaasi. Kerro rehellisesti samalla tavalla kuin kirjoitit tänne. Tai vielä parempi, tulosta kirjoituksesi ja vie se neuvolaan.
Toinen mahdollisuus on kokeilla oman kunnan tai kaupungin kodinhoitopalvelua. Sieltä saa ilmaista apua, jos vaan heillä on mahdollisuus auttaa.
Sosiaalitoimelta voi saada perhetyöntekijän tukihenkilöksi tai saada tukiperhe esim. kerran pari kuussa.
1-vuotias jos paljon valvottaa, voit hakea hänet unikouluun. Näitä tarjoaa monet ensikodit ja jotkut sairaalat. Neuvolasta osataan vastata varmaan miten tämä teillä päin toimii.
Yksi vaihtoehto on hakea lapsille kunnallista hoitopaikkaa ja alkaa etsiä itselle töitä. Lapsesi ovat sen ikäisiä, että molemmat voi hyvin mennä hoitoon.
Onko sinulla rahaa palkata hoitaja kotiin? Monet nuoret tulee mielellään hoitamaan esim. 5-8 e tuntipalkalla lapsia. Otat hoitajan pari kertaa viikossa ja menet vaikka kampaajalle, uimaan, kuntosalille, kaverin kanssa kahville, elokuviin tai vaikka oluelle... ihan mitä vaan, että saat hetken olla omassa rauhassa.
Eikö teillä ole huoltajuussopimusta miehen kanssa? Vai oletko täysin yksinhuoltaja? Silloin saat helpommin kunnan sosiaalitoimelta apua lastenhoitoon. Tai näin ainakin meidän kunnassa.
Eikö sulla ole ketään ystäviä tai naapureita tai kavereita? Pitää vain uskaltaa pyytää apua. Moni ihminen auttaisi mielellään, mutta ei uskalla tarjota apuaan.
Lapset eivät kuole siihen, jos joutuvat itkemään saamatta vastausta. MUTTA, ei se kyllä heille mikään hyväkään vaihtoehto ole. Varsinkin jos sellainen elämä on jatkuvaa. Sun pitää nyt vain hakea teille apua. Ei ole mikään häpeä myöntää, että ei vaan jaksa. Sillä tavalla osoitat vastuuntuntoa!
Sitten muuten vielä se, että jos yrittäisit nähdä lapset vähän positiivisemmassa valossa. Ymmärrän, että se tuntuu vaikealta. Mutta ei ne lapset nyt ihan oikeasti koko aikaa huuda!
Oikeasti, tsemppiä sinulle. Lämmin halaus täältä päin ja kovasti jaksamista.
Alue: Aihe vapaa
Saisit apua vaikka kotipalvelulta? Tai laittaisit lapsesi esim. kerhoon/hoitoon muutaman kerran viikossa? Saisit vähän omaa aikaa ja jaksaisit varmasti paremmin sitten myös lasten kanssa...