Ambivertit. Onko poikkeustilassa eläminen miellyttävää vai rasittavaa

Kun täällä on niin kovasti ollut introverttien ja ekstroverttien hyvien erilaisia kahtia jakautuneita mielipiteitä poikkeustilassa elämisestä, olisi mukava kuulla, miten teillä muilla ambivertteinä (piirteitä sekä intro- että ekstroversiosta) menee?

Itse olen sekä introvertti että ekstrovertti. Tarvitsen sekä seuraa että yksinoloa yhtä paljon. Rakastan olla omissa oloissani ja lueskella vaikka tuntikausia. Ahdistun, jos en saa päivittäin olla jonkin aikaa omissa oloissani. Toisaalta haluan lähes päivittäin tavata ihmisiä. Käyn kaikissa ilmaisissa tapahtumissa ja muissa kissanristiäisissä. Saan energiaa ihmisten tapaamisesta. Ahdistun myös siitä, jos en näe pariin päivään ketään tai aktiviteetit on vähissä. Eli sekä yksinoloa ja seuraa tarvitsen molempia paljon.

Poikkeustila on kuitenkin ollut hermojaraastavaa. Kontaktien vähäisyys, harrastusten poisjääminen ja kotona kyyhöttäminen tuntuu vievän järjen. Vaikka kotona voisi tehdä mitä, se ei korvaa kodinulkopuolista toimintaa. En nauti tästä ollenkaan.

Mites muut ambivertit?