Kun on aina hyväksytty sellaisena kuin on, ei ole oppinyt yrittämään ja ponnistelemaan.

Väärin.

Tää on hyvä pointti ja voi olla perää.

Tosi monella kuuluisalla on taustalla syviä kelpaamattomuuden kokemuksia, ja sen takia on annettu valitulle tulevaisuuden suunnitelmalle ihan kaikki. Todistaakseen, että pystyy ja saadakseen ultimaattisen onnistumisen suuren yleisön ihailusta. Hyväksytyille ihmisille on toisaalta tärkeää edelleen kuulua ryhmään, ja heillä on painetta tehdä ainakin jotain tavallista työtä. Heillä voi olla pelkoa poiketa massasta millään tavalla, negatiivisessa tai positiivisessa mielessä.

Jos sinua itseäsi vaivaa ettet ole mielestäsi saanut aikaan riittävästi niin silloinhan et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet? Jos taas kyse on muitten ihmisten näkemyksestä niin siitä ei tarvitse välittää. Etkä välitäkään, jos hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua itseäsi vaivaa ettet ole mielestäsi saanut aikaan riittävästi niin silloinhan et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet? Jos taas kyse on muitten ihmisten näkemyksestä niin siitä ei tarvitse välittää. Etkä välitäkään, jos hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.

Kyse on siitä, etten ole onnellinen elämässäni ja mikä on minun osuuteni siitä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua itseäsi vaivaa ettet ole mielestäsi saanut aikaan riittävästi niin silloinhan et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet? Jos taas kyse on muitten ihmisten näkemyksestä niin siitä ei tarvitse välittää. Etkä välitäkään, jos hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.

Kyse on siitä, etten ole onnellinen elämässäni ja mikä on minun osuuteni siitä.

Ap

Oliko sinulla lapsena sitten aidosti hyvä itsetunto vai onko enemmän kyse siitä että vanhemmat eivät ikään kuin halunneet vaatia sinulta asioita?

Se ei pidä paikkaansa, että kelpaamattomuuden viesti ja kokemus olisi ainoa, mikä saa ihmisen ponnistelemaan ja yrittämään kehittää itseään ja taitojaan. 

Se ettei ole hyväksytty esim. lapsena saattaa joissain tapauksissa johtaa ankaraan ponnisteluun. Toisaalta se saattaa myös johtaa häpeään ja lamaantumiseen, siihen, ettei yritä ollenkaan.

Parempi perusta yrittämiselle on se, että haluaa parantaa maailmaa, näkee tavoitteet arvokkaina, haluaa käyttää saamiaan lahjakkuuksia sekä saa hyvää mieltä nähdessään asioiden parantuvan ja taitojensa kehittyvän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua itseäsi vaivaa ettet ole mielestäsi saanut aikaan riittävästi niin silloinhan et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet? Jos taas kyse on muitten ihmisten näkemyksestä niin siitä ei tarvitse välittää. Etkä välitäkään, jos hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.

Kyse on siitä, etten ole onnellinen elämässäni ja mikä on minun osuuteni siitä.

Ap

Sun elämäsi on juuri hyvä sellaisena kuin se on. ❤️ Opettele hyväksymään se.

Jordan Peterson, joka oli psykologina lakimiehille ja johtajillekin, sanoi että joihinkin on sisäänrakennettu tapa ponnistella ja on ihan sama, mitä työtä tekevät. Jos annat sellaiselle kirveen, niin se on se joka kaataa metsän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua itseäsi vaivaa ettet ole mielestäsi saanut aikaan riittävästi niin silloinhan et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet? Jos taas kyse on muitten ihmisten näkemyksestä niin siitä ei tarvitse välittää. Etkä välitäkään, jos hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.

Kyse on siitä, etten ole onnellinen elämässäni ja mikä on minun osuuteni siitä.

Ap

Oliko sinulla lapsena sitten aidosti hyvä itsetunto vai onko enemmän kyse siitä että vanhemmat eivät ikään kuin halunneet vaatia sinulta asioita?

Itsetunto on nyt ainakin huono. Jos ei ihan kaikilla elämän osa-alueilla, niin pääosin kuitenkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua itseäsi vaivaa ettet ole mielestäsi saanut aikaan riittävästi niin silloinhan et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet? Jos taas kyse on muitten ihmisten näkemyksestä niin siitä ei tarvitse välittää. Etkä välitäkään, jos hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.

Kyse on siitä, etten ole onnellinen elämässäni ja mikä on minun osuuteni siitä.

Ap

Oliko sinulla lapsena sitten aidosti hyvä itsetunto vai onko enemmän kyse siitä että vanhemmat eivät ikään kuin halunneet vaatia sinulta asioita?

Itsetunto on nyt ainakin huono. Jos ei ihan kaikilla elämän osa-alueilla, niin pääosin kuitenkin.

Ap

Miten voi jakaa itsetunnon elämän eri osa-alueille? Kun siis itsetunto joko on hyvä tai huono tai siltä väliltä. Tai siltä väliltä. Miten voi pilkkoa elämän eri osa-alueisiin ja jakaa itsetunnon sen mukaan. Tai kun en itse oo koskaan ajatellut näin, niin en ymmärrä siksi.

Miksi itsetuntosi on huono, jos olet aina kelvannut? Ei mitään logiikkaa. Päinvastoin kelpaamattomaksi itsensä tunteva alisuorittaa elämänsä, koska ei koe olevansa riittävä.