Lue keskustelun säännöt.
Paha mieli koiran vuoksi (1vuotias murkkunarttu)
07.04.2020 |
Hei,
lohdunsanoja minulle, on niin apea mieli. Tuleeko koirasta kunnon kaveria?
Ostimme vuosi sitte ihanan paimenkoiranpennun, rotukoira. Oli pentueen tättärää ja aina etummaisena joka paikassa. Touhua ja tarmoa täynnä, pentueen pomo. Kasvattaja kertoi koirasta ja sanoi, että tälle täytyy olla tiukka kasvatus, on voimakas ja tarmokas pentu. Saatiin mahdollisuus käydä pentua katsomassa useampaan kertaan, että näemme, pärjättäiskö koiran kanssa. Ihana, aivan ihana pentu. Kaupat tehtiin.
Meillä on useampi lapsi, joiden kanssa pentu leikki alusta asti innoissaan. Tuli syliin, nuoli naaman, käpertyi kainaloon lähelle nukkumaan. Mutta, jos pennun kaappasi pihalta syliin väärällä hetkellä, esim. kesken tutkimusmatkojen tai leikkien, suuttui välittömästi ja alkoi murista. Lopetti heti käskystä ja nolostui. Meille aikuisille siis näin.
Pentu varttui ja alkoi tosiaan ärhennellä lapsille varastamistaan leluista jne. Eli vilisti sängyn alle ja murisi sieltä vihaisena kun lapset yrittivät tavoitella leluaan takasin. Me aikuiset otimme lelun. Sovimme, että lapset eivät edes yritä.
Alun yritysten jälkeen ei kertaakaan ole murissut meille aikuisille. On todella nöyrä: matelee melkein maassa, kun komennamme, tekee sovinnollisia päänliikkeitä jne. Saan leikata kynnet, harjata turkin, tutkia hampaat jne. ilman yhtään ongelmia. Pentuna yritti murista mulle kynsienleikkuulla pari kertaa, mutta lopetti kun en antanut periksi vaan ärähdin takaisin ja kielsin.
Murinaa lapsia kohtaan on ollut koko ajan enemmän tai vähemmän, mutta hallittavissa määrin. Samalla on ollut ihana leikkikaveri ja aina menossa mukana. Silloin ei siis ikinä murise.
Noh, ekat juoksut alkoivat 11kk iässä ja nartusta tuli aivan mahdoton. Murisi lapsille käytännössä KOKO AJAN - vartio paikkaansa, ärisi, paljasteli hampaitaan (ikinä ei ole purrut, alun pentupurentaa lukuunottamatta. Oppi siitä nopeasti pois). Ei antanut silittää. Ruokaa ei vahtinut, sitä syödessään ei murise ikinä. Antaa vaikka silittää samalla. Mutta muulloin.. Etenkin jos harjaan koiran turkkia ja lapsi yrittää silittää, murisee tosi kovasti eikä mun kielto auta.
Juoksut menivät ohi ja tilanne rauhottui osittain. Murina on nykysin vaimeampaa, mutta kuitenkin joka päiväistä. Aamu alkaa iloisesti - koira terhvehtii kaikki lapset, tulee lattialle ja syliin sohvalle rapsutettavaksi, tunkee kainaloon ja viereen. jne.
Sitte yhtäkkiä taas alkaa, murisee lapsille kun nämä yrittävät helliä, jopa jos lapsi katsoo kohti, saattaa murahtaa. Ollaan kielletty, kielletty, kielletty. Olen pahalla mielellä. Miksi ihana koira käyttätyy näin? Tuleeko tästä koiraa?
Kasvattajalla itsellään on useita samanrotuisia koiria ja meidän koiramme sisko myös. Kertoi, että sisko on aivan mahdotton komentaja ja murisija toisia koiria kohtaan. Koittaa paimentaa ja ärhentelee.
Ollaan sovittu, että annetaan koiralle aikaa kasvaa ja rauhoittua. Kiellämme johdonmukaisesti, mutta tuntuu niin turhalta. Ainoastaan miehen ärähdys saa koiran hetkeksi lopettamaan.
Kertokaa kokemuksia minulle, on niin paha mieli! Tuleeko tästä mitään?
Kiitos teille, jotka luitte pitkän tekstini.
Ps. Naapurinlapsia, vieraita, lenkkeilijöitä kohtaan on aina itse ystävällisyys. Medänkin lapsille halutessaan ja aina aamuisin.
Lonkat kuvataan keväällä, kipuja ei ole.
Etenkin kaipaisin siis kokemuksia. Onko kellään ollut vastaavaa ja kuinka kävi? Onko muiden nartut vihaisia juoksujen aikana? Vuodon loppumisesta aikaa kolmisen viikkoa.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murina kertoo koiran epävarmuudesta, jotkut koirat ovat siihen taipuvaisempia kuin toiset. Esimerkiksi rotikoilla on paljon tuota taipumusta. Matala ja uhkaava murina on erilaista kuin epävarmuudesta johtuva. Näkemättä koiraa ja tilanteita on tietysti vaikea sanoa kummasta on kyse, mutta veikkaan epävarmuutta, koska koira tottelee teitä hyvin.
Oletko puhunut kasvattajalle asiasta? Minkä ikäisiä lapset ovat? Teinä pyytäisin kasvattajaa kotiinne katsomaan tilanteita ja koiraa, jotta saatte täsmäohjeita.
Periaatteessa, koska koira tottelee teitä hyvin, niin teidän tulisi opettaa lapsille koiran käsittelyä, niin ongelma loppuu. Koira kokee lapsen liikkeet ja koskettamisen epämukavana ja pyrkii murinalla pitämään heidät loitolla. Pienille lapsille on tietysti vaikea opettaa miellyttävää kosketusta, koska se helposti on epävarmaa (varsinkin kun koira murisee). Älkää opettako lapsia hellimään koiraa, vaan opettakaa, että lapsia tottelemalla koira saa etua, kuten herkkupaloja. Piilotusleikkejä, istumaan komentamista, lapset ruokkivat aina koiran minkä yhteydessä koira odottaa kunnes saa luvan (valvotte vieressä, että tottelee).
Koira ei tarvitse silittelyä mihinkään, joten lasten ei tarvitse silitellä sitä lainkaan, koska koiran näkökulmasta silittely on helposti mielistelyä, mikä on helppo torjua. Lähes kaikissa palveluskoirien kanssa puuhaavissa perheissä tämä tiedetään ja käytetään ennaltaehkäisynä. Lapset komentavat koiraa ja aikuinen valvoo sitä, kunnes koira tottelee ilman valvontaakin.
Uskon, että saatte tilanteen hallintaan, koska koira tottelee teitä. Pitäkää koiraa enemmän palvelijananne kuin lemmikkinä ja opettakaa sama lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Murina kertoo koiran epävarmuudesta, jotkut koirat ovat siihen taipuvaisempia kuin toiset. Esimerkiksi rotikoilla on paljon tuota taipumusta. Matala ja uhkaava murina on erilaista kuin epävarmuudesta johtuva. Näkemättä koiraa ja tilanteita on tietysti vaikea sanoa kummasta on kyse, mutta veikkaan epävarmuutta, koska koira tottelee teitä hyvin.
Oletko puhunut kasvattajalle asiasta? Minkä ikäisiä lapset ovat? Teinä pyytäisin kasvattajaa kotiinne katsomaan tilanteita ja koiraa, jotta saatte täsmäohjeita.
Periaatteessa, koska koira tottelee teitä hyvin, niin teidän tulisi opettaa lapsille koiran käsittelyä, niin ongelma loppuu. Koira kokee lapsen liikkeet ja koskettamisen epämukavana ja pyrkii murinalla pitämään heidät loitolla. Pienille lapsille on tietysti vaikea opettaa miellyttävää kosketusta, koska se helposti on epävarmaa (varsinkin kun koira murisee). Älkää opettako lapsia hellimään koiraa, vaan opettakaa, että lapsia tottelemalla koira saa etua, kuten herkkupaloja. Piilotusleikkejä, istumaan komentamista, lapset ruokkivat aina koiran minkä yhteydessä koira odottaa kunnes saa luvan (valvotte vieressä, että tottelee).
Koira ei tarvitse silittelyä mihinkään, joten lasten ei tarvitse silitellä sitä lainkaan, koska koiran näkökulmasta silittely on helposti mielistelyä, mikä on helppo torjua. Lähes kaikissa palveluskoirien kanssa puuhaavissa perheissä tämä tiedetään ja käytetään ennaltaehkäisynä. Lapset komentavat koiraa ja aikuinen valvoo sitä, kunnes koira tottelee ilman valvontaakin.
Uskon, että saatte tilanteen hallintaan, koska koira tottelee teitä. Pitäkää koiraa enemmän palvelijananne kuin lemmikkinä ja opettakaa sama lapsille.
Siihen vielä vastaukseni, miksi koira toimii näin. Se pitää lapsia samanveroisina kavereinaan, mikä pitää muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murina kertoo koiran epävarmuudesta, jotkut koirat ovat siihen taipuvaisempia kuin toiset. Esimerkiksi rotikoilla on paljon tuota taipumusta. Matala ja uhkaava murina on erilaista kuin epävarmuudesta johtuva. Näkemättä koiraa ja tilanteita on tietysti vaikea sanoa kummasta on kyse, mutta veikkaan epävarmuutta, koska koira tottelee teitä hyvin.
Oletko puhunut kasvattajalle asiasta? Minkä ikäisiä lapset ovat? Teinä pyytäisin kasvattajaa kotiinne katsomaan tilanteita ja koiraa, jotta saatte täsmäohjeita.
Periaatteessa, koska koira tottelee teitä hyvin, niin teidän tulisi opettaa lapsille koiran käsittelyä, niin ongelma loppuu. Koira kokee lapsen liikkeet ja koskettamisen epämukavana ja pyrkii murinalla pitämään heidät loitolla. Pienille lapsille on tietysti vaikea opettaa miellyttävää kosketusta, koska se helposti on epävarmaa (varsinkin kun koira murisee). Älkää opettako lapsia hellimään koiraa, vaan opettakaa, että lapsia tottelemalla koira saa etua, kuten herkkupaloja. Piilotusleikkejä, istumaan komentamista, lapset ruokkivat aina koiran minkä yhteydessä koira odottaa kunnes saa luvan (valvotte vieressä, että tottelee).
Koira ei tarvitse silittelyä mihinkään, joten lasten ei tarvitse silitellä sitä lainkaan, koska koiran näkökulmasta silittely on helposti mielistelyä, mikä on helppo torjua. Lähes kaikissa palveluskoirien kanssa puuhaavissa perheissä tämä tiedetään ja käytetään ennaltaehkäisynä. Lapset komentavat koiraa ja aikuinen valvoo sitä, kunnes koira tottelee ilman valvontaakin.
Uskon, että saatte tilanteen hallintaan, koska koira tottelee teitä. Pitäkää koiraa enemmän palvelijananne kuin lemmikkinä ja opettakaa sama lapsille.
Siihen vielä vastaukseni, miksi koira toimii näin. Se pitää lapsia samanveroisina kavereinaan, mikä pitää muuttaa.
Toinenkin lisäys. Jos lapset ovat niin pieniä, etteivät pysty komentamaan koiraa (jo 3v. osaa hyvin), niin opettakaa ettei koiraan kiinnitetä mitään huomiota. Jos koira saa huomiota vain kun sille annetaan käsky, sekin auttaa yksittäisenä toimenpiteenä alentamaan sen arvoasemaa. Juoksut korottavat laumassa koiran asemaa, silloin koira ja lapset erityistarkkailuun.
Kiitos ihanista ja lämpimistä vastauksista❣ tuli hyvä mieli! Onko vielä jotain ajatuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kyseessä collie? Olen kuullut vastaavista. Meillä oli sekarotuinen narttu, puoliksi collie, joka oli arvaamaton ja hankala. Ainakin yhdessä tapauksessa collie puri omistajaa pahasti ja jouduttiin lopettamaan. Liiallisen jalostuksen syytä, vääränlaisia koiria jalostetaan. Paimenkoirat ei ole helppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksista kyselit: Olen kasvanut palveluskoirakennelissä niin kuin lapsenikin ja oppinut sekä omien että lasten kokemusten kautta, että yhteiselossa on enemmän kyse lapsen oppimisesta ja kouluttamisesta kuin koiran. Koira ilmentää käytöksellään omaa asemaansa laumassaan ja luonnettaan. Kannattaa ottaa ongelmat opin kannalta, että oppii ymmärtämään paremmin omaa koiraa ja koiria yleensä.
Millaisia hankaluuksia väleissä on, riippuu varsin paljon koiran luonteesta ja etenkin käyttötarkoituksesta. Palveluskoirat ovat energisiä ja jalostettu nauttimaan taistelusta, jolloin ongelmaksi muodostuu monesti pikkupennun käyminen kiinni lasten jalkoihin. Ne nauttivat ja innostuvat taistelusta. Sitä hauskempaa, mitä kovemmin puraisee, kun lapsi kiljaisee. Kaikki muutkin taisteluleikit ja niiden kitkeminen voivat olla vaikeita myös lapsille, koska poikien mielestä voi olla tosi hauskaa kielloista huolimatta taistella koiran kanssa kepakoista, jolloin koira puree. Silloin on turha tulla valittamaan, kun käsivarressa on mustelma.
Vaaarallisempi ilmiö, joka kannattaa muistaa on, että koira suojelee oman perheen lasta muilta lapsilta. Jos oma lapsi tönäisee leikillään toista lasta, voi koira tulkita niin, että oma lapsi tarvitsee apua ja purra vierasta lasta.
Koskettamiseen liittyvistä ongelmista: lapsille kannattaa opettaa ajattelutapa, jossa koira ei ole pehmolelu, joka on taputtamista varten. Jos koiralle opettaa pikkupennusta, että se tekee jotain ruokansa ja etujen eteen, sen kanssa ei kovin suuria ongelmia tulekaan, vaikka se ei lääppimisestä varsinaisesti pitäisikään. Yleensä kaikki lapset pitävät kovasti siitä, että voi komentaa koiraa. Lapset myös opettavat todella mielellään koirille temppuja.
Koirien kohdalla on yksilöllisiä eroja siinä, pitävätkö ne ollenkaan vieraiden lääppimisestä. Jos koira ei pidä sellaisesta, on turha hankkia itselleen ongelmia antamalla ventovieraiden taputella sitä, jolloin se murisee. Koiranne saattaa olla tällainen koira, joten tämä kannattaa huomioida. Koirillehan silittely on täysin epäluonnollinen ilmiö, eivätkä kaikki ihmisetkään pidä siitä, että ventovieraat kadulla halailevat heitä. Tällaiseen käytökseen ovat taipuvaisia arat koirat ja erityisen voimakastahtoiset, reippaat ja luonteeltaan varmat koirat. Ylempiarvoiseen koiraanhan ei koiralaumassa koske kukaan toinen koira, ellei tämä anna merkkiä, että se on sopivaa. Joidenkin koirien kohdalla pitää harjoitella sitä, että se antaa pk-kokeiden tuomarin tai näyttelytuomarin koskea itseään ja jopa sukupuolielimiään. Koira ei kuitenkaan ole mitenkään häiriintynyt, vaikka se ei luonnostaan onnistu. Seurakoirat on jalostettu sietämään vieraiden lääppimistä ja pehmoleluna olemista paremmin, minkä vuoksi ihmisille on järkytys, jos koira ei pidäkään siitä luonnostaan. Koiraa ei siis tule pakottaa tarpeettomasti, jos se ei halua vieraiden lääppimistä, mutta sen on aina annettava itsensä silitettäväksi, jos omistaja vaatii sitä.
Vasta murrosikäinen lapsi (jos toimii koiran näkökulmasta järkevästi) on riittävän korkea-arvoinen, että voi varsinaisesti käskeä ja vaatia koiralta. Jos koira murisee lapsille, heidän ei tule kieltää koiraa, vaan kääntää sen huomio muualle. Koiran kanssa ei saa koskaan ruveta riitelemään, vaan pyytää apua vanhemmilta käsittelyyn. Muuten koira voi purra lasta. Lasten toteuttamana koiran koulutus on enemmän lahjomista toimimaan halutulla tavalla niin, että koira saa etua toimimalla oikein. Koira ei tottele ketään, jolla sen mielestä ei ole oikeutta komentaa sitä. Siinä tilanteessa koira puree eikä se ole merkki arvaamattomuudesta. Se on vain koiran tapa ajatella, mikä ihmisen pitää oppia, koska koira ei koskaan opi ajattelemaan ihmisen logiikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos sinulle kovasti, usean viestin vastaaja!! Sain paljon vinkkejä sekä ajateltavaa.
Te ette ole kohdelleet koiraa alusta alkaen oikein. Kuten sanoit, olette yhtäkkiä nostelleet pentua sinne tänne kesken sen touhujen. Ei ihme, ettei luota teihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli koiran kanssa ongelmia. Otin yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan, joka tuli käymään kotonamme. Ihan yhdellä käyntikerralla sain niin hyvät ohjeet, käytännön mallin kera että sain koulutettua huonot tavat pois. Suosittelen.
Jos käytte koulutuksissa esim. pentukurssilla, tokossa yms. ottakaa lapset mukaan, jotta he oppivat ohjaamaan koiraa. Siinä tarvitaan jämäkkyyttä, lempeyttä, oikea-aikaisuutta ja johdonmukaisuutta. Se ei ole aikuisillekaan helppoa. Näin lukemalla vaikuttaisi ettei teidänkään suhde koiraan ole paras mahdollinen.
Tiedän että yhden opaskoirapennun kanssa oli tietyssä tilanteessa niin pahoja ongelmia että se puri pentuperheen jäseniä. Tuo tilanne oli jatkossa vältettävissä, eikä koira ollut muuten aggressiivinen. Murkkuiän ja leikkauksen jälkeen koira pärjäsi hyvin. Siitä tuli opaskoira ja kun se saavutti eläkeiän (terveellä koiralla max 12v) oli pentuperhe halukas ottamaan koiran takaisin.
Pureminen, jos se ei kohdistu lapsiin ja jos se rajoittuu tiettyyn tilanteeseen, ei siis välttämättä anna aihetta koiran lopettamiseen. Murkkuiässä koira on myös vähän sekaisin, samoin juoksuissa. Aikuinen (tässä tapauksessa leikattu) koira voi olla toisenlainen.
Se, että koira retuuttaessa tai väkisin herätettäessä saatta murista ja jopa louskauttaa leukojaan ei tarkoita että koiralla olisi taipumusta hyökätä ja purra, mutta lapselle on kyllä hyvä opettaa ettei koiraa häiritä. NÄissä tilanteissa mielellään kysyy ammattilaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät, että koiralla ei ole kipuja? Rodun huomioon ottaen niitä voi hyvinkin olla.
Et kerro minkä ikäisiä nuo teidän lapset on, ja se toki vaikuttaa tähän jos fyysisiä voimia ei vielä ole lapsella. Meillä kun koira tuli taloaa, kuopus oli 10v ja ihan samalla tavalla hän komensi, otti pois pahanteosta ja kielsi koiraa kuin me aikuisetkin. Koira ei missään vaiheessa pääsyt kenenkään meidän pomoksi, ei lastenkaan. Ja nyt ei kyllä murise kellekään. Auttaisikohan teillä sterilointi?
Turha kirjoittaa tässä vinkkejä, koska tarvitsette nopeasti jonkin asiantuntijan apua, mieluiten joku käymään ja katsomaan tilannetta ihan paikan päällä. Mitä kauemmin se saa jatkua, sen vaikeampaa tulee olemaan. Kaverin koiralla käytös alkoi ihan samalla tavalla, koirasta (ihan terve) tuli niin epäluotettava lasten/nuorten kanssa, että se lopetettiin nuorena, elämä epäluotettavan koiran kanssa on raskasta ja vaikeaa. Mikä siinä tapauksessa johti tuohon, en tiedä. Osa koirista on luonteeltaan niin voimakkaasti dominoivia, että niille ei sovi lapsiperheet. En ikinä ottaisi lapsiperheeseen sitä pentueen voimakastahtoisinta tättähäärää.
Toivottavasti ymmärrätte, että koira todennäköisesti puree lasta jossain vaiheessa, jos ovat kontaktissa (erityisesti kun on pieni/pienet lapset kyseessä). Lapsi ja koira eivät saa olla samassa huoneessa, varsinkaan valvomatta. Meillä on cardi ja lapset ovat aina eri huoneissa, en riskeeraa lasten terveyttä.
Aloitus on 2 vuotta vanha, joten eiköhän tilanne ole jo ratkennut tavalla tai toisella.
Pelokas ja epävarma, herkkä koira (kuten paimenet yleensä), jota on kohdeltu epäreilusti.
Koira on ottanut pomon paikan laumassanne, otan osaa. Edessä on pitkä tie. Pyydä ammattiapua,täältä et sitä saa.
Ja pidä lapsesi turvassa.