Lue keskustelun säännöt.
Olen vihdoin myöntänyt olevani tyhmä
06.04.2020 |
Ihanaa kun ei tarvitse enää yrittää eteenpäin ja korkeammalle, vaan saa pysyä rehellisesti suorittavalla tasolla töissä. Vapaa-aikana voi stressittömästi nauttia elämästä. En vaan tajunnut aikaisemmin, kun minut kasvatettiin siihen luuloon että olen jotenkin älykäs ja fiksu.
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kas, hyvä juttu.
Mulla kesti kolmekymmentä vuotta tajuta, että en ole mitenkään erikoinen, vaan täysi tavis. Kieltämättä helpotti. Miksi lapsille valehdellaan?
ww
Sulla on varmasti puolesi. Sun työsi saattaa olla tärkeää. Älykkyys on asia, johon ihminen ei loppujen lopuksi voi paljoa vaikuttaa itse, joten on turhaa kokea huonommuutta sen takia. Tärkeintä on löytää joku rauha itsensä kanssa.
Älä ikinä kuitenkaan vähättele niitä kykyjä, jotka sulla on, äläkä pelkää uusien asioiden oppimista. Olen tavannut monia ihmisiä, jotka menevät jotenkin lukkoon ja hokevat olevansa tyhmiä, mutta kuitenkin tajuavat asian nopeasti, kun rauhassa selittää. Älä jää ikuisesti siihen lukkoon, että olet liian tyhmä kaikkeen.
Mulla on ollut sama juttu sen kanssa, miten paljon mun sairaus oikeasti on vammauttanut mut. Mulle on aina sanottu, että pystyn mihin tahansa, mutten pysty edes tavalliseen elämään. Pikkuhiljaa olen alkanut saamaan tarpeekseni. Nämä suorituspaineet tuhoavat mut, kun tiedän, etten pysty mihinkään kuitenkaan. Pikkuhiljaa olen alkanut päästämään irti vaatimuksista ja unelmista, jotka eivät olleet koskaan mahdollisia.
no hyvä!