Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
olen joutumassa leikkaukseen ja suutuin äsken miehelleni
15.02.2009 |
Olen joutumassa leikkaukseen. Pelkään leikkauksia ihan kauheasti, ja vaikka mahdollisuudet kuolla ovat pienet niin silti pelkään, etten koskaan herää.
Pelko kaihertaa mieltä koko ajan ja tänään yritin jutella mieheni kanssa siitä, miten minua pelottaa ja miten pahalta tuntuu.
Mies suuttui minulle ja sanoi, että olen aina niin pessimistinen ja enkä voi vain ajatella nyt positiivisia asioita. Rähjäsi minulle sitten siitä, että kyllä niitä lentokoneonnettomuuksiakin tapahtuu ja ihmisiä kuolee eikä nekään välttämättä pelänneet etukäteen, ja hän ei ainakaan jaksa kuunnella mitään pelkojuttuja nyt. Pitää vain ajatella positiivisesti.
Ja lopuksi vielä sanoi, että häntä pelottaa leikkaus ihan yhtä paljon kuin se minua pelottaa.
Minä todella loukkaannuin ja suutuin! Minua todella loukkasi, että hän sanoi, että häntä pelottaa yhtä paljon kuin minua. Eihän hän edes halunnut kuunnella minua! Ja jos hän tietäisi kuinka paljon minua pelottaa niin ei hän vain rähjäisi minulle ja käskisi ajatella positiivisesti. Vaan halaisi ja pitäisi huolta, kuuntelisi.
Itkettää ihan hirveästi, kun sain noin vihaisen vastineen sille että minua pelottaa tuleva leikkaus.
Kommentit (12)
kokeilkaa kirjettä kirjoita sinä miehelllesi kirje ja hän sinulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en kyllä ymmärrä miksi minun -- joka siis joudun siihen leikkaukseen ja jonka elämä voi siihen päättyä -- pitää mennä lohduttamaan ja halimaan miestäni, joka rähjää minulle kun kerron peloistani!
Sen lisäksi siis, että joudun leikkaukseen minun pitäisi sietää mieheni rähjäämistä, jonka jälkeen on minun tehtäväni mennä pitämään huolta miehestäni...en ymmärrä tätä logiikkaa.
Olet siis näitä tyyppejä... Jos sä nyt haluat pitää sotaa pystyssä miestäsi vastaan ennen leikkausta, koska sua on niin helvetin väärin kohdeltu, niin saat ihan vapaasti niin tehdä, mun tai kenenkään muun elämää täällä se ei heilauta kärpäsen pierun vertaa.
Mä vaan neuvoin sua menemään halailemaan miestäsi, koska siitä tulisi teille molemmille parempi mieli, siinä kaikki. Jos sä haluat mieluummin rypeä paskassa ja pahassa olossasi niin ole hyvä.
Mun on joskus niin kovin vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka valittavat suhteestaan ja käyttäytyvät itse ihan idioottimaisestI...
Sen lisäksi siis, että joudun leikkaukseen minun pitäisi sietää mieheni rähjäämistä, jonka jälkeen on minun tehtäväni mennä pitämään huolta miehestäni...
Miehesi pitää ymmärtää, sinun ei pidä ymmärtää jne.
Tilanne on nyt kuitenkin se, että teitä molempia pelottaa. Ja totuus on myös se, että teidän ei kummankaan pidä yhtään mitään. Mutta koska olette nyt parisuhteessa niin kannattaa miettiä muutaman kerran omaa käytöstä. Sanoisin saman miehellesikin, joten älä jatka tuota "miksi minun pitää...".
Et sinä voi määritellä miten miehesi toimii pelossaan/kriisissä. Et vaikka asia koskisi sinua.
Hae tukea leikkauseen ammattilaisilta. Ja muista faktat, et ole juuri missään niin turvassa kuin lekkauspöydällä! Toivottavasti kaikki menee hyvin!
Mutta en kyllä ymmärrä miksi minun -- joka siis joudun siihen leikkaukseen ja jonka elämä voi siihen päättyä -- pitää mennä lohduttamaan ja halimaan miestäni, joka rähjää minulle kun kerron peloistani!
Sen lisäksi siis, että joudun leikkaukseen minun pitäisi sietää mieheni rähjäämistä, jonka jälkeen on minun tehtäväni mennä pitämään huolta miehestäni...
en ymmärrä tätä logiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos kertoo murheistaan ja huolistaan, ja saa vastaukseksi vihaa ja rähjäystä siitä, että on yrittänyt jakaa tunteitaan niin silloin on kurja ihminen, kun ei osaa olla iloinen saamastaan kohtelusta.
Jos täällä joku nainen kertoisi, että suuttui miehelleen, kun mies kertoi esim. työttömyyden pelostaan,ja rähjäsi hänelle, niin ei kukaan neuvoisi, että "odota vaan, kyllä se mies sieltä tulee sinua halimaan. Ei sellaisesta saa pahoittaa mieltään."
Tai kuka normaali YSTÄVÄ edes rupeaa rähjäämään toiselle, jos toinen kertoo peloistaan.
Huh-huh.
että jos kertoo murheistaan ja huolistaan, ja saa vastaukseksi vihaa ja rähjäystä siitä, että on yrittänyt jakaa tunteitaan niin silloin on kurja ihminen, kun ei osaa olla iloinen saamastaan kohtelusta.
Jos täällä joku nainen kertoisi, että suuttui miehelleen, kun mies kertoi esim. työttömyyden pelostaan,ja rähjäsi hänelle, niin ei kukaan neuvoisi, että "odota vaan, kyllä se mies sieltä tulee sinua halimaan. Ei sellaisesta saa pahoittaa mieltään."
Tai kuka normaali YSTÄVÄ edes rupeaa rähjäämään toiselle, jos toinen kertoo peloistaan.
Huh-huh.
Oiskohan sulla tossa luetunymmärtämisessä vähän parantamisen varaa, vai mitäs itse arvelisit, muruseni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Et sinä voi määritellä miten miehesi toimii pelossaan/kriisissä. Et vaikka asia koskisi sinua."
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Tässä olin väärässä. Mutta silti tuntuu raskaalta, kun yrittää jakaa huoliaan ja saa vastineeksi vihaa ja moitteita.
Lääkärikin sanoi minulle, että kyseessä on iso leikkaus, jossa on ison leikkauksen riskit. Jos lääkärikin ne tiedostaa ja näin sanoo, niin kyllä minua pelottaa. Ja toivoisin mieheltäni ...no, sanotaan niin, että jos tilanne olisi toisinpäin niin en todellakaan raivoaisi miehelleni ja syyttäisi häntä pessimismistä. Yrittäisin tukea ja kuunnella, enkä todellakaan edes kehtaisi yrittää väittää, että oma pelkoni voisi edes LÄHIMAIN olla vastaava kuin hänen. Toki olisin todella peloissani, mutta tuollaisen väittäminen on nyt vain äärettömän epäempaattista.
Jos minä kuolisin tähän leikkaukseen niin toki se olisi miehelleni murheellista.Mutta hänen elämänsä sentään jatkuisi -- hän näkisi lasten kasvavan ja saisi olla läsnä heidän elämässään. Minua toinen lapsi ei edes muistaisi, ja toinenkin on niin pieni, ettei voisi millään ymmärtää, miksiäiti hylkäsi hänet.
"Et sinä voi määritellä miten miehesi toimii pelossaan/kriisissä. Et vaikka asia koskisi sinua."
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Tässä olin väärässä. Mutta silti tuntuu raskaalta, kun yrittää jakaa huoliaan ja saa vastineeksi vihaa ja moitteita.
.
En halunnut aliarvioida tunteitasi. Tarkoitin sanoa, että ehkä voit jotenkin yrittää hyväksyä miehesi reaktion jos ensin ymmärrät mistä se johtuu. Vaikkei se oikein olisikaan.
Leikkauksella on aina riskit, isolla ja pienellä. Kuitenkin sinulle on päätetty tehdä leikkaus mikä merkitsee sitä, että riskit ovat pienemmät kuin ilman lekkausta. Jokaisen tarve arvioidaan yksilöllisesti. (Ja oletan nyt, että et puhu mistään rintojen muokkausesta tai kasvojen kohotuksesta...)
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketään ei turhaan leikata paitsi näitä kauneuskirurgisia leikkauksia haluavia ja oletan ettet kuulu heihin.
Valaise mikä leikkaus sinulle tehdään.
miehesi käyttäytymisessä ei ole rähjääminen vaan se, että hänkin pelkää. Tietysti hänen pitäisi aikuisena miehenä siirtää syrjään oma tunteensa ja lohduttaa sinua, mutta jostakin syystä hän ei siihen kykene. Sille ei ilmeisesti nyt kukaan voi mitään. Siksi teidän kannattaisi minun mielestäni tunnustaa yhteinen pelkonne, jakaa se ja lohduttaa toisianne. Toivottavasti kaikki menee hyvin, sekä kotona että leikkaussalissa.
Alue: Aihe vapaa
kun miestäsi ihan oikeasti pelottaa se leikkaus kamalasti. Hän ei halua ajatella, mitä voivi käydä, koska ei uskalla. Siksi hän pyytää suakin olemaan optimistinen. Hän ei omalta peloltaan nyt valitettavasti pysty tukemaan sinua.
Sun miehesi rakastaa sua niin paljon että ajatuksen häiväkin siitä, että voisi menettää sut, saa hänet ihan kipsiin.
Menes nyt siitä halimaan ja pusimaan!