Koronaeristyksessä kytee iso mielenterveyspommi
Nyt tätä kotona pysyttelyä ja ihmiskontaktien välttelyä on kestänyt vasta parin viikon ajan. Tiedän ihmisiä, joilla mielenterveys horjuu jo pahasti. Miten käy, jos tätä kestää kuukausia! Vaarassa ovat etenkin sellaiset henkilöt, joilla on jo entuudestaan traumoja, henkistä uupumusta ja ahdistusta.
Kommentit (29)
Vaarassa ovat varsinkin pienten lasten yksinhuoltajat, vanhukset sekä ihmiset, joilla sosiaaliset kontaktit ovat rajoittuneet työpaikalle.
Minulla ainoa ihmiskontakti on ollut sairaanhoitaja ja nyt nekin käynnit on muutettu muutaman minuutin puhelunkeskusteluksi. Vointi alkaa todella heikkenemään.
Minulla tämä on taas toiminut kauan kaivattuna hengähdystaukona normiarjesta. Olen ollut pitkään työttömänä ja muutenkin tuuliajolla, ja nyt on ensimmäinen kerta vuosiin kun on lupa vain /olla/. Kaikki alkuvuonna kasaantunut stressi katosi kuin pieru Saharaan, kun tämä alkoi.
Voisiko edes vaikka Ylellä olla päivittäin "mielenterveystunti tai -vartti" tms. Joku pätevä psykologi puhuisi aiheesta ja vastaisi lähetettyihin kysymyksiin tms. vähän maalaislääkäri Kiminkisen tyyliin. Jotain tarttis nyt tehdä!
Monien parien avioliitto joutuu koetukselle kun joutuvat oleman kasvokkain kahdestaan hiljaa
Se toinen ihminen alkaa tuntua vieraalta
Just noin, hermoheikot hoitoloihin heti.
Ei noita koronahysteerikkoja jaksa pirukaan katella. Eikä kuunnella tuota valitusta, miten on tylsää ja miten on mälsää.
Viekää nuo pii paa autolla rankkaan rauhoitus hoitoon ja heti.
Vierailija kirjoitti:
Monien parien avioliitto joutuu koetukselle kun joutuvat oleman kasvokkain kahdestaan hiljaa
Se toinen ihminen alkaa tuntua vieraalta
Koronan aikana aviopareille tulisi tarjota psykiatrista tukea
Vierailija kirjoitti:
Voisiko edes vaikka Ylellä olla päivittäin "mielenterveystunti tai -vartti" tms. Joku pätevä psykologi puhuisi aiheesta ja vastaisi lähetettyihin kysymyksiin tms. vähän maalaislääkäri Kiminkisen tyyliin. Jotain tarttis nyt tehdä!
Ylellä kerrottiin tänään joistain vapaaehtoisista päivystäjistä joille voi soittaa, kun ahdistaa. Eli jotain apua ehkä on saatavissa, kun vain rohkeasti soittaa.
Kyllä tästä nyt pitää yrittää selvitä, koska mitä apua siitä hyvästä mielenterveydestä on, jos henki menee siinä toisessa vaihtoehdossa.
No jos näin vähästä alkaa päässä viiraamaan niin olisi pitänyt jo aikoja sitten käydä kallonkutistajan pakeilla.
Kyllä mielenterveysongelmat ovat ihan oikea terveysriski. Niitä vähättelevät ihmiset, jotka eivät ole itse kokeneet vakavaa masennusta tai ahdistusta itse tai lähipiirissään. Niihin voi kuolla. Ei tarkoita, että eristys pitäisi purkaa, vaan että pitäisi olla apua tarjolla.
Mikä tässä on niin hankalaa? Kiva olla kotona ja elellä rauhallisesti.
Miten niin monella onkin niin pehmeä pää, että heti alkaa "hajoamaan"? Onko ihmislaji todella niin heikkoa tekoa? Onko näissä heikoimmissa yksilöissä havaittavissa jokin yhdistävä tekijä, heikko älykkyys kenties?
Mä alan olla oikeasti lähellä burnoutia jos tämä jatkuu pitkään. Ei eristyksen takia vaan sen kuinka rankkaa on yhdistää vaativan ja kiireisen
It-alan työn tekeminen etänä ja kahden lapsen (7v, 3v) yksinhuoltajuus. Koululainen on vielä vaativa erityislapsi (ADHD, autismin kirjo). Jotta saan tehtyä työni joudun tekemään joka päivä aamuyön 2-4 asti, ja unet jää muutamaan tuntiin. Ja siltikään en saa täyttä 8 h oikeasti keskittynyttä työaikaa kasaan. Pakko vaan taistella koska työttömyys vasta kauhu olisikin.
Sama kuin burnouttaajalla yllä. Lapsiperhe, työt, muut huolet.
Ei tässä nyt vielä mitään hätää ole.
Miettikää Anne Frankia. Ne eli sisällä kuukausia vai peräti vuosia?
Onpa täällä vähän ymmärrystä tukea tarvitseville. Olen ap:n kanssa samalla linjalla tässä, seuraukset ovat kovat. Osa erakoituu täysin, osa pelkää kuollakseen tartuntaa. Kuntoutukset ja terapiat ovat katkolla, päihteiden käyttö lisääntyy. Jotkut kokevat taloudellisen katastrofin.
Jaa täällä menee ihan hyvin jospa et ap manaisi pahuutta.
Perheväkivalta on kaikkialla lisääntynyt koronan myötä.
Aiemmin mt-häiriöistä kärsineet voivat olla tässä tilanteessa yllättävän vahvoilla. Kuulun itsekin tähän joukkoon. On ollut mahtava huomata, miten paljon "hyötyä" kaikesta aiemmasta kärsimyksestä voi olla. Nyt tuntuu että jaksaa hyvin, osaa suhteuttaa asiat, löyrää iloa, pystyy hallitsemaan ahdistusta jne.
Mä tiiedän miten vältetäään alkoholin aiheuuuttamat riidat. Alkakaa pariskunnnat kirjoitellla toisillenne rakkkauskirjeitä jos on niiin vaikea puhua.