Etäopiskelu poikkeustilassa - vertaistukea?
Hei!
Olen suoraan sanottuna ollut aika lamaantunut viime aikoina ja verkko-opiskeluun tarttuminen on ollut todella hankalaa. Löytyisikö täältä vertaistukea? Voisimme tsempata toisiamme näinä omituisina aikoina.
Kommentit (17)
Olen vähän samassa tilanteessa. Eroina se että mun ongelmat eivät liity poikkeustilaan tai etäopiskeluun vaan ovat jatkuneet jo pitempään.
MMS85 kirjoitti:
Introverteillä on tälläinen olotila kokoajan, kun ekstrovertit määrää että kaikkien pitäisi eläää samanlailla!
Nyt saatte puolestanne kokea millaista olla ahtaalla.
Kiitos, mutta olen introvertti itsekin. Mielelläni opiskelen kotona, mutta olen jotenkin lamaantunut tämän yleisen tilanteen vuoksi.
Turhauttaa kun mies tekee etätöitä kotoa ja ite valvon 2v lasta ja muka yritän kuunnella etäluentoja, mutta eihän siitä mitään tuu. Illalla parituntia ehkä saa luettua tehokkaasti jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samassa tilanteessa. Eroina se että mun ongelmat eivät liity poikkeustilaan tai etäopiskeluun vaan ovat jatkuneet jo pitempään.
Haluaisitko kertoa enemmän? Tsemppiä kovasti sinulle! Ap
Vierailija kirjoitti:
Turhauttaa kun mies tekee etätöitä kotoa ja ite valvon 2v lasta ja muka yritän kuunnella etäluentoja, mutta eihän siitä mitään tuu. Illalla parituntia ehkä saa luettua tehokkaasti jos sitäkään.
Onko luennot kuitenkin tallenteena, että ne voi katsoa myös jälkikäteen? Ei ole kyllä helppoa pienen lapsen kanssa :( Ap
Olen tottunut verkko-opiskeluun ja opiskellut verkossa jo ennen tätä poikkeustilaa.
Paras neuvoni on, että tartu tehtäviin heti. Kun saat jonkun tehtävän, niin ala jo heti luonnostella sitä ja jäsennellä aihealueita. Joka päivä tiettyyn aikaan tehtävät auki ja edistämään niitä, jotta on valmista jo hyvissä ajoin ennen palautuspäivää.
Tiedän, että on helppo sanoa, että "Tartu tehtäviin heti", mutta kaikki varmaan tietävät, että vitkuttelu, tehtävien kasaantuminen ja lykkääminen ahdistaa vieläkin enemmän. Olo on mainio, kun tehtävät ovat valmiita tai lähes valmiita jo reilusti ennen takarajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samassa tilanteessa. Eroina se että mun ongelmat eivät liity poikkeustilaan tai etäopiskeluun vaan ovat jatkuneet jo pitempään.
Haluaisitko kertoa enemmän? Tsemppiä kovasti sinulle! Ap
Kiitos! En oikeestaan halua puhua tilanteestani sen tarkemmin, mutta tulin ilmoittautumaan että tiedät ettet ole ainakaan yksin :) olin joskus yliopistolla ihan oikeassa vertaistukiryhmässä tästä aihepiiristä, ja jos nyt en siitä mitään muuta saanut niin helpotti ainakin nähdä että muitakin on samassa tilanteessa ja ovat vieläpä tosi fiksuja ja mukavia ihmisiä.
Verkko-opiskelu on itse asiassa sujunut multa muuhun verrattuna tosi hyvin, mikä ei tosin ole kovin paljon sanottu. Liittyykö sun hankaluudet nimenomaan siihen, vai normaalien tapojen katkeamiseen? Vai siihen että harhaudut vauvapostaamaan?
Mä ainakin harhaudun somettamaan ja kaikkialle muualle kuin niiden opintojen pariin. Ja muutama lomautettu kaveri kettuilee siinä, et mikäs nyt? Laitat kato vaan kellon soimaan ja alat tehdä :/ Itse ne suunnittelevat mökkireissuja, gourmet-illallisia ja puutarhan kevättöitä.. ei tunnu koronat vaivaavan?
Heti kun rajat aukee niin sinne vaan mökille nautiskelemaan.
En ymmärrä miten tää onkin näin vaikeaa. Ilmeisesti tarvin sitä opiskelukaverien seuraa ja sosiaalisuutta opiskelumotivaation herättämiseksi. Nyt en saa kotona mitään aikaiseksi. Tänäkin aamuna vein koiran ulos ja sitten tein online-pilatesta. Nyt kirjat tossa oottelee vieressä ja mä seikkailen täällä palstalla...
Koitetaanko pitää ketju pystyssä? Itsellä käynnistyy myös pian täysipäiväinen opiskelu, ja vähän hirvittää miten se sujuu kun ei pääse kotoa pois.
Oletteko kokeilleet Pomodoro-tekniikkaa? Ainakin itselläni on aloittaminen vaikeinta, ja kun sitten pääsen alkuun, ei malttaisi edes lopettaa:) Haastavaa on tässä kotitilanteessa se,
että tulee väkisinkin keskeytyksiä. Itse en siedä sitä, että joutuu poukkoilemaan asiasta toiseen vaan kaipaan opiskeluun flow-efektiä ja mahdollisuutta uppoutua siihen kunnolla ilman häiriötekijöitä. Toistaiseksi se on mahdotonta.
Luentojen kuuntelu metsälenkillä voi myös tehdä hyvää. Silloin ei tosin pysty tekemään muistiinpanoja, mutta varmaan kuitenkin edistää oppimista tai toimii hyvänä kertauksena.
Millä tavoin tentitte? Minä teen pääasiassa kirjallisuusesseitä ja mulla on aika kova epäonnistumisen pelko ja jumitan osittain siksi, että ajattelen etten ole tarpeeksi älykäs ja omaperäinen ja saan korkeintaan jonkun kolmosen.
Summa summarum, haasteita on ilman koronaakin, mutta ei se ainakaan tilannetta helpota!
Vaikuttaa minunkin elämään, vaikka olenkin jossain määrin myös etäopintoihin tottunut introvertti.
Saan kaikista valitsemistani kursseista suoritettua vain ehkä 1/3, ja senkin juuri ja juuri. Ahdistaa
Luentojen kuuntelu on mielenkiintoista mutta lukeminen ei inspiroi. Verkkokalvoilla hyppii koronauutiset ja terveydenhoitoalan työvelvoitteet.
Esseitä meilläkin, ja tiedän että liveluentojen jälkeen kokonaiskuva aiheesta olisi niin paljon parempi, nyt vaan hädin tuskin räpiköin kursseja läpi, opinko mitään? Tuskin. Lisäksi yks kielikurssi tuottaa ongelmia, se kuuluu pakollisena opintosuunnitelmaan, ja jos en saa tenttiä läpi, joudun käytänössä aloittaa syksyllä sen uudestaan. Tulee etätentti siitä, toisella laitteella kuvataan itseä tekemässä tenttiä (valvoja istuu siellä Zoomin toisessa päässä ja valvoo noin kuutta opiskelijaa kerralla) ja toisella (esim. kännykällä) lähetetään valmis tentti opettajalle.
Vierailija kirjoitti:
Koitetaanko pitää ketju pystyssä? Itsellä käynnistyy myös pian täysipäiväinen opiskelu, ja vähän hirvittää miten se sujuu kun ei pääse kotoa pois.
Oletteko kokeilleet Pomodoro-tekniikkaa? Ainakin itselläni on aloittaminen vaikeinta, ja kun sitten pääsen alkuun, ei malttaisi edes lopettaa:) Haastavaa on tässä kotitilanteessa se,
että tulee väkisinkin keskeytyksiä. Itse en siedä sitä, että joutuu poukkoilemaan asiasta toiseen vaan kaipaan opiskeluun flow-efektiä ja mahdollisuutta uppoutua siihen kunnolla ilman häiriötekijöitä. Toistaiseksi se on mahdotonta.Luentojen kuuntelu metsälenkillä voi myös tehdä hyvää. Silloin ei tosin pysty tekemään muistiinpanoja, mutta varmaan kuitenkin edistää oppimista tai toimii hyvänä kertauksena.
Millä tavoin tentitte? Minä teen pääasiassa kirjallisuusesseitä ja mulla on aika kova epäonnistumisen pelko ja jumitan osittain siksi, että ajattelen etten ole tarpeeksi älykäs ja omaperäinen ja saan korkeintaan jonkun kolmosen.
Summa summarum, haasteita on ilman koronaakin, mutta ei se ainakaan tilannetta helpota!
Mitä väliä sillä on, jos saa kolmosen? Eikö ole tärkeintä, että saa opinnot tehtyä?
Hei kaikki! Onpa kiva, kun olitte kommentoineet :) Ap täällä kirjoittelee.
Hyvin tutulta kuulostaa, kun luin viestejänne! Minun ongelmani on kirjoittaminen. Lukeminen kyllä onnistuu, mutta kirjoittamiseen on kauhea blokki päällä - tuntuu, ettei vaan synny mitään järkevää tai edes vähemmän järkevää tekstiä. Varmaan stressi vaikuttaa ja olenkin yrittänyt olla armollinen itselleni. Onhan tämä niin outoa aikaa. Kaipaan ihmisiä ja rutiineja todella paljon! :'(
Olen yrittänyt pitää kiinni perusasioista (syöminen, nukkuminen, ulkoilu) ja iloita pienistäkin jutuista. Kai tämä tästä jotenkin?
Sanon saman kuin aiemmatkin kirjoittajat: tehtävät pitää vain aloittaa. Jos ei muuhun kykene, niin tekee esseen pohjan valmiiksi Wordiin, muokkaa kansilehden ja otsikot oikeiksi ja tallentaa tiedoston kurssin kansioon. Voi myös ranskalaisilla viivoilla luonnostella sitä, mitä aikoo mihinkin kappaleeseen kirjoittaa. Kynnys jatkaa kirjoittamista on huomattavasti pienempi tästä eteenpäin. Mä olen noudattanut sitä aikataulua, että heti aamusta hoidan jonkin pienen osatehtävän (opintopiirin valmistelu, Moodle-keskustelu, itsearviointi tms) kokonaan pois alta, ja iltapäivällä teen vähän eteenpäin jotain isompaa esseetä. Olen myös jaotellut kurssit palautuspäivämäärän mukaan niin, että kerralla keskityn 1-3 kurssiin kaikkien sijaan.
Introverteillä on tälläinen olotila kokoajan, kun ekstrovertit määrää että kaikkien pitäisi eläää samanlailla!
Nyt saatte puolestanne kokea millaista olla ahtaalla.