Lue keskustelun säännöt.
Onko kantele itse asiassa sana lainkaan kun se on toisaalta kannel sanan taivutusmuotokin ?
28.03.2020 |
Eli ei soiteta kannelia vaan kanteletta. Ja sitten joku on alkanut pitämään itse soittimena.
Just saying. Pitäs olla jossain Urban Dictionaryssa korkeintaan.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sinulle tuli kirjoitusvirhe, tarkoitit kannelta etkä kannelia?
Jälkimmäistä muotoa en ole koskaan kuullut.
Kantelin ylläpidolle asiattomasta viestistä
Vierailija kirjoitti:
Kantelin ylläpidolle asiattomasta viestistä
Älä kantele!
Soitin on nimeltään kantele. Suomessa soitetaan aika vähän kannelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun se on toisaalta kannel sanan taivutusmuotokin ?
Öööö, mitä vttua?! XD
Kyllä molemmat ovat sanoja ja kumpikin on saman soittimen nimi. Ne taipuvat eri tavalla: kantele, kanteletta, kanteleen ja kannel, kannelta, kantelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monettako päivää ap on sisällä, kun miettiin tuollaista? Siinä yksi koronakriisin viaton uhri... (Vitsi.)
Nyt sanon salaisuuden: aivan hirveä soitin! Sen ääni saa aikaan kylmiä väreitä negatiivisessa muodossa? Miksiköhän? Tykkään äänimaailmaltaan edes hiukan samantapaisista soittimista kuten harpusta, akustisesta kitarasta, cembalosta jne, mutta kannel on jotain kamalaa. Muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisköhän sun käydä välillä ulkona haukkaamassa raitista ilmaa?
Väinämöinen soittaa kannelta:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että sanan taivutuksessa sen vartalossa on eri äänteitä, kuuluu astevaihteluun. Nt-yhtymän heikko aste on nn.
Kantele taipuu näin:
yks. nom.
kantele
yks. gen.
kanteleen
yks. part.
kanteletta
yks. ill.
kanteleeseen
mon. nom.
kanteleet
mon. gen.
kanteleiden, kanteleitten
mon. part.
kanteleita
mon. ill.
kanteleisiin, kanteleihin
yks. nom.
kannel
yks. gen.
kantelen
yks. part.
kannelta
yks. ill.
(kanteleen)
mon. nom.
kantelet
mon. gen.
kantelien, kannelten
mon. part.
kantelia
mon. ill.
kanteliin
Kannel näin:
yks. nom.
kannel
yks. gen.
kantelen
yks. part.
kannelta
yks. ill.
(kanteleen)
mon. nom.
kantelet
mon. gen.
kantelien, kannelten
mon. part.
kantelia
mon. ill.
kanteliin
yks. nom.
kantele
yks. gen.
kanteleen
yks. part.
kanteletta
yks. ill.
kanteleeseen
mon. nom.
kanteleet
mon. gen.
kanteleiden, kanteleitten
mon. part.
kanteleita
mon. ill.
kanteleisiin, kanteleihin
Mutta tämä on tietenkin yleiskielen mukaan. Murteissa taivutus voi olla sitten erilaista, siis taivutus voi muodostaa jonkinlaisen sekaparadigman (eli kannel-sanan taivutusmuodoissa onkin kantele-sanan taivutusmuotoja ja toisinpäin).
Soitin on nimeltään kantele.