Muita, joiden lapsilta etäkoulu ei onnistu?

Kuinka monta kertaa oppilaasi on pyytänyt apua opettajalta?

Tuota samaa riitelyä se on monen oppilaan kanssa koulussakin. Heitä yritetään kaikin keinoin maanitella tekemään edes jotain.

Suosittelen asiallista keskustelua.

Todennäköisesti lapsi tarvitsee tilaa. Anna vastuu hänelle itselleen. Nyt vain rikot teidän välit ja pilaat ilmapiirin.

Olen tehnyt näin. Ja kun lakkasin painostamisen, mitään heikennystä ei tapahtunut. Mutta meidän välit parantui.

Ota nyt hyvänen aika yhteys kouluun. Opettaja, erityisopettaja, kuraattori tms voisi ehkä auttaa. Joillakin esiteineillä on tarve uhmata omia vanhempia, mutta tottelevat paremmin ulkopuolista aikuista.

Mitä väliä sillä on tekeekö huonosti, jos vitosen keskiarvo riittää ja luokalta pääsee? Ehkä tämä on o.k tavoite lapsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on tekeekö huonosti, jos vitosen keskiarvo riittää ja luokalta pääsee? Ehkä tämä on o.k tavoite lapsellesi.

Lapsi on ns. kympin oppilas koulussa. Luokkansa paras oppilas opettajan mukaan. Nyt kotona ei tee mitään.

Lopeta huutaminen nyt ainakin ensiksi. Sen jälkeen blokkaat pelit, Youtuben, WhatsAppin ja muut ja jätät vain mahdollisuuden tavalliseen nettiin. Sanot, että sinulta voi 30min välein pyytää apua ja pelit yms avautuvat, kun hommat on tehty, että koulu on tärkeää ja se on lapsen työ. Toivota hyvää koulupäivää.

Kehu ja kannusta helposti. Viettäkää perheenä iltaisin aikaa edes 30min oli se sitten yhteinen ruokailu tai mikä muu tahansa. Kysele, miten päivä meni, kerro omastani ja miettikää, mitä kivaa voisi vkl:na tehdä, kun kaikki ovat tehneet omat hommansa.

Todennäköisesti lapsellasi on ollut koulussa vastaavaa ongelmaa. Ota yhteys opettajaan ja pyydä vaikka soittamaan joka päivä tiettyyn aikaan oppilaalle ja kysymään edistymistä siltä päivältä.

Niin. Mut saa kivittää mutta mä laittasin mahdollisuuksien mukaan kaikki koulut kunnolla säppiin nyt ja kakarat kouluun kesällä tai sitten kun tilanne normalisoituu. Poislukien vain valmistuvat, joiden koulu päättyy tähän kevääseen.

Tilanne on epäreilu niille joilta itsenäinen työskentely ei luonnistu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on tekeekö huonosti, jos vitosen keskiarvo riittää ja luokalta pääsee? Ehkä tämä on o.k tavoite lapsellesi.

Lapsi on ns. kympin oppilas koulussa. Luokkansa paras oppilas opettajan mukaan. Nyt kotona ei tee mitään.

Häntä v*tuttaa se, että jankutat itsestäänselvyyksiä: "teeläksyt teeläksyt teeläksyt teeläksyt". Hän TIETÄÄ, että tehtävät on tehtävä, siitä ei tarvitse jatkuvasti hokea. Ja kun on vielä fiksu, niin saa ne tehtyä pienessä hetkessä. Eli anna hänen hoitaa omat asiansa ja lopeta typerä kyttääminen.

Varmaan aika monella sama ongelma, mutta eivät vaan kehtaa myöntää.

Enpä ihmettele jos lapsilta ei etäkoulu onnistu. Olen 40 vuotias yliopisto-opiskelija luonnontieteen alalta, teen opiskelun mukaista työtä hyvällä palkalla ja olen erittäin motivoitunut, kirjoitan gradua työpaikalleni ja suoritan nyt viimeisiä kursseja I mutta valmistumiseni lykkääntyy koska etäopiskelu ei onnistu. Ei minulta eikä luennoitsijoita. Se ei vaan suju, nämä kurssit olisi ollut ihan iisejä mutta etäopetus ei ole kovin sujuvaa. Antakaa lapsille armoa tässä, minäkin joudun ajattelemaan että tämä on Force Majeure ja keskityn graduun kun ahdistaa ja tilanne on kaikin tavoin vaikea. Itsellä olisi tänään kahdelle isolle tehtävä kokonaisuudelle palautus, eilen oli nettiluento mutta en saanut mitään selvää, ei tule mitään.

Olkaatten armollisia lapsille ja ottakaa se oppi mitä saatte mutta älkää hermostuko. Itse olen näin iäkäs opiskelija kun en ole perinteisin ja joustavin oppija vaan tarvitsen rauhallisen tilan, laajan kirjaston ja hyvän luento ympäristön, silloin tulee 5-jälkeä, ykkösiä en näistä viimekursseistä edes halua vaikka ne saisin räävittyä tässä stressaavassa tilanteessa.

Mun poika tietää, että tehtävät on tehtävä. Toki hän nukkuisi aamulla pitkään yms mutta ei auta. Äiti toivottaa aamulla ennen kello 8 huomenta, syö aamupalan ja sitten on alettava opiskelemaan. Ehkä mä olen tiukkis. T. Ammattivalittaja

Sanot, etta vaikka kuinka raivoaisi sulle ja jättäisi asiat tekemattä, niin loppupelissä ainoa oikea kärsijä on lapsi itse. Ei kukaan muu. Lapsi ei opiskele sinua tai opettajaa varten. Vaan itseään varten. Jos ei ymmärrä sitä, niin voi voi. Kysy, miten luulee osaavansa ja tietävänsä asioita aikuisena, jos nyt lapsena ei asioita opettele. Ei se 18-vuotissynttäripäivä tee ketään automaattisesti fiksuksi, jos on sössinyt koulunsa lapsena. Toteat nämä yksioikoisesti ja lopetat paasaamisen. Sano, että valinta on lapsen ja sinä toivot ja luotat, että tekee oikean ratkaisun.    

Meillä on koululla erityisen tuen tiimi, johon on pyydetty ottamaan yhteyttä, jos on mitään ongelmaa.

Samoin kuraattori, koulupsykologi, psyykkari, nuoriso-ohjaaja ym. ovat töissä. Ota johonkin näistä yhteyttä, voivat soittaa lapselle ja jutella ja kysellä mistä kiikastaa. Näillä on nyt hyvin aikaa tukea perheitä.

Ei lapsia ja perheitä haluta nyt jättää yksin. Mutta jos ette ota minnekään yhteyttä, niin teille ei osata tarjota apua. Itsekin olen pyytänyt apua kympin oppilas -lapselleni ja kyllä sieltä apua sai.

Ei ole tiukkista vaatia lapsia heräämään. Meilläkin koko perhe herää seiskalta. Aamupala, pikku ulkoilu pihalla ja kasin jälkeen kaikki alkaa hommiin.

Ei ole lapsella haasteita tehtävien aloittamisessa ja loppuun saattamisessa sinänsä, mutta opettajien viestintä on todella sekavaa ja tehtävistä ollaan puhtaasta kikkailun ilosta tehty monimutkaisempia kuin olisi tarve.

Hienoa, että kehitys kehittyy ja lapset pääsevät harjoittelemaan nykypäivänä tarvittavia taitoja laitteiden kanssa, mutta sitten kun tehtävissä pitää käyttää lukuisia eri sovelluksia, joiden käyttöä ei ole opetettu aiemmin, linkit eivät toimi ja pakollisissa videotapaamisissa lapset vain mölyävät toistensa päälle, niin kyllä se turhauttaa niin lasta kuin vanhempaakin.

Mun tokaluokkalainen alkoi jo vähän pitkästyä, kun tehtäviä on niin vähän ja ovat tyttärelle niin helppoja (saa kymppejä aineesta kuin aineesta). Keksi sitten viulunsoittoharrastuksen lisäksi alkaa kirjoittaa näytelmiä ja ompelee nyt niihin rooliasuja ja rakentaa kulisseja.

Tämä tarina ei ole tosi. Ainakaan tässä taloudessa. Teini-ikäinen erityislapsi ei oo tehnyt ainuttakaan koulutehtävää koko aikana. Eikä varmaan tee. Ja olen sen verran huono äiti, että olen antanut olla. Kuoleeko siihen? Ei.

Vierailija kirjoitti:

Tämä tarina ei ole tosi. Ainakaan tässä taloudessa. Teini-ikäinen erityislapsi ei oo tehnyt ainuttakaan koulutehtävää koko aikana. Eikä varmaan tee. Ja olen sen verran huono äiti, että olen antanut olla. Kuoleeko siihen? Ei.

Lapsellasi on nyt vain aikaa oppia niitä valmiuksia, joilla selvitään elämästä. Hoijksattuja elämiä ei ole tarjolla, jollet laita 18v lastasi holhoukseen loppuelämäkseen. Olet huono äiti, jos et yhtään viitsi vaivauta hänen loppuelämänsä tähden. Ja kyllä, kyllä siihen syrjäytymiseen kuolee. Ei nyt mutta myöhemmin.

Tekisitte vaikka joka päivä 5 pientä tehtävää. Siitäkin olisi lapsellesi apua. Toisella asteella nämä nyt käytössä olevat etäjutut ovat ihan arkipäivää. Jos niistä ei selviä, ei koskaan valmistu mihinkään ammattiin.

Meillä ainakin koululta päin seurataan, että lapset myös tekevät. Jos joku ei palauta pyydettyjä tehtäviä, niin niiden perään kysellään.

Ymmärrän ap. Täällä ihan samaa taistelua. Opelle laitettu asiasta jo viestiä, ymmärtää asian ja koittaa tsempata kutosluokkalaista. Kuitenkin tehtäviä koko ajan tekemättä. Opelta tulee joka viikko koonnit mitkä tehtävistä puuttuvat. Viikonloput menevät läksyjä tekiessä. Nyt itselle riitti, haluan tehdä muutakin kuin auttaa kutosluokkalaista koulutehtävissä viikonloppuisin. Jättäkööt tekemättä ja ottakoon itse vastuun tekemättömistä koulutöistä. Asiasta on nyt niin monesti sanottu, että en aio järkeäni menettää tämän asian takia.

Tsemppiä, onneksi tämä loppuu joskus!