Huomenta! T. Ammattivalittaja
Tuli mieleen nuoruus viime yönä. Kun opiskelin kovasti iltalukiossa, mutta en päässyt lyhyttä matikkaa läpi. Opiskelin sitä vaikka kuinka kotona kesäisin. Hommasin isäni rahoilla yksityisopettajan. Ei auttanut. Sitten sossu kiristi toimeentulotukea ja päätin hyväksyä ekan mieheni tarjouksen muuttaa yhteen. Hän sitten hakkasi joka päivä yms. No, kai mulla oli helppo nuoruus.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Olisi ollut vaikemapaa jos olisit lukenut pitkää matikkaa.
Niin, helppoahan se on hakattavana olla. Ap
Ap, älä ihmettele saamiaisi sarkastisia vastauksia. Et saanut tämän aamun avaukseesi kuitenkaan koronaa leivottua, siitä miinuspisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä ihmettele saamiaisi sarkastisia vastauksia. Et saanut tämän aamun avaukseesi kuitenkaan koronaa leivottua, siitä miinuspisteitä.
Onhan se kiva muistella nuoruttaa. Sitä kuinka on hakattu taju kankaalle yms kun ihmiset siitä kyselee. Ap
Tuota en ymmärrä että menit taloudellisista syistä yhteen jännän miehen kanssa. Mutta kai se on naisen luonto.
Vierailija kirjoitti:
Tuota en ymmärrä että menit taloudellisista syistä yhteen jännän miehen kanssa. Mutta kai se on naisen luonto.
Enhän minä tiennyt sitä ennenkuin asuttiin yhdessä ja oltiin naimisissa. Ap
Ekan hakaamisen jälkeen olisi ollut hyvä mahis lähteä toisenlaiseen elämään.
Ap, tee ihan oikeasti jotain muuta välillä, älä tee itsestäsi täällä turhaan inhottua. Olet varmasti ihan kiva ihminen, mutta kerrot asioita siihen tapaan, että se vain ärsyttää ihmisiä. Kaiken tämän keskellä ei kerta kaikkiaan riitä myötätuntoa tuollaisille tarinoille nyt, ei siihen tapaan kuin niistä kerrot, ties monetta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Ekan hakaamisen jälkeen olisi ollut hyvä mahis lähteä toisenlaiseen elämään.
Oltiin silloin jo naimisissa ja asuttiin yhdessä. Yritin hakea yksiötä en saanut. Silloin oli niistä pulaa ja vanhempieni mukaan piti hakkaaminen vain sietää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekan hakaamisen jälkeen olisi ollut hyvä mahis lähteä toisenlaiseen elämään.
Oltiin silloin jo naimisissa ja asuttiin yhdessä. Yritin hakea yksiötä en saanut. Silloin oli niistä pulaa ja vanhempieni mukaan piti hakkaaminen vain sietää. Ap
Mistä asioista tappelitte? Annoitko koskaan takaisin korvatillikkaa? Miten käsittelit väkivaltaista suhdetta jälkeenpäin, kävitkö terapiassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekan hakaamisen jälkeen olisi ollut hyvä mahis lähteä toisenlaiseen elämään.
Oltiin silloin jo naimisissa ja asuttiin yhdessä. Yritin hakea yksiötä en saanut. Silloin oli niistä pulaa ja vanhempieni mukaan piti hakkaaminen vain sietää. Ap
Mistä asioista tappelitte? Annoitko koskaan takaisin korvatillikkaa? Miten käsittelit väkivaltaista suhdetta jälkeenpäin, kävitkö terapiassa?
Ei mistään. Mies hakkasi aina nukkumaan mennessä ja haukkui aina minua. Olen käynyt pään kuvauksissa, on jäänyt jotain vammoja päähän. Ap
Kyllä niitä turvakoteja olisi ollut jo tuolloinkin mihin mennä.
Tää ei enää ammattivalittajaa auta, mutta jos joku muu on samanlaisessa parisuhteessa, niin sanon kaksi sanaa:
Turvakoti.
Nyt.
Sua on siis koko ikäsi vaivannut ns. Opittu avuttomuus. Nytkin toteutat samaa kaavaa kun vuosikaudet olet sietänyt sanallista ja taloudellista väkivaltaa tältä mieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä turvakoteja olisi ollut jo tuolloinkin mihin mennä.
Olisi ollut lähin 100km päässä. En vaan osannut lähteä, kun vanhemmatkin suosittelivat, että jatkan liittoa ja olin hyvin masentunut, kun jouduin lopettamaan rakastamani iltalukion kesken. Pidin todella siellä opiskelusta. Luulin pääseväni ylioppilaaksi ja pystyvänä jatko-opiskelemaan. Meni elämä ihan sekaisin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole ammattivalittaja.
Kyllä olen t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä turvakoteja olisi ollut jo tuolloinkin mihin mennä.
Olisi ollut lähin 100km päässä. En vaan osannut lähteä, kun vanhemmatkin suosittelivat, että jatkan liittoa ja olin hyvin masentunut, kun jouduin lopettamaan rakastamani iltalukion kesken. Pidin todella siellä opiskelusta. Luulin pääseväni ylioppilaaksi ja pystyvänä jatko-opiskelemaan. Meni elämä ihan sekaisin. Ap
Kiittelitkö vanhempiasi? Kysyitkö heiltä, miksi he pitävät väkivallasta? Suosittelitko heille terapiaa? Oletteko väleissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä turvakoteja olisi ollut jo tuolloinkin mihin mennä.
Olisi ollut lähin 100km päässä. En vaan osannut lähteä, kun vanhemmatkin suosittelivat, että jatkan liittoa ja olin hyvin masentunut, kun jouduin lopettamaan rakastamani iltalukion kesken. Pidin todella siellä opiskelusta. Luulin pääseväni ylioppilaaksi ja pystyvänä jatko-opiskelemaan. Meni elämä ihan sekaisin. Ap
Kiittelitkö vanhempiasi? Kysyitkö heiltä, miksi he pitävät väkivallasta? Suosittelitko heille terapiaa? Oletteko väleissä?
Olen mä isäni kanssa väleissä. Äiti ei enää elä. He olivat uskovaisia niin siksi ei saanut erota. Ap
Olisi ollut vaikemapaa jos olisit lukenut pitkää matikkaa.