Lue keskustelun säännöt.
Afrikka näyttää välttyvän koronalta!
21.03.2020 |
Miksi?
Asiantuntijat ovat ymmällään, miksi koronavirus ei ole juuri levinnyt Afrikassa
Kommentit (40)
Lähde HS mutta maksumuuri estää linkityksen. Löytyy ulkomaan uutisista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leviää slummeissa terveydenhuollon ulottumattomissa ensin. Sitten räjähtää käsiin.
Kun ei testata yhtään, ei ole myöskään yhtään tapausta. Ehkä ilmasto-olotkin vaikuttaa siihen, kuinka herkästi virus leviää tai miten kauan säilyy pinnoilla?
Onnea Afrikalle. Kerrankin näin päin.
Toivon Afrikan välttyvän koronalta. Siellä on muutenkin tarpeeksi vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin otsikon kahteen kertaan "Afrikka näyttää vähän koronalta". :D
Afrikalla on yksi etulyöntiasema tässä ja se on vakavien epidemioiden torjuntataito. Ne kun ovat siellä arkipäivää toisin kuin täällä.
Malarialääkitys estää koronan tarttumisen. Siksi Afrikka säästyy koronalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä on lämmintä, virus ei selviä lämpimässä. Ihmiset nuoria, joten ei riskiryhmä. Pitkät etäisyydet. Suuri osa ei lentomatkaile. Malarianestolääkitys estänee muitakin viruksia? Poimittu HS:n jutusta nuo.
Tai testauksen puute ja vanhat kuolleet jo valmiiksi Johonkin muuhun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On siellä koronaa, mutta lämmin ilmasto sitä pitää kurissa.
Niillä on jo sellaiset taudit siellä, että joku korona on pelkkä pikku yskä heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”AFRIKASSA odotetaan. Uudenlainen koronavirus ei ole toistaiseksi levinnyt maanosassa samaa tahtia kuin muualla maailmassa, mutta pandemian leviämisen Afrikkaan pelätään olevan vain ajan kysymys.
Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että koronapandemian leviäminen Afrikkaan on uhka jo entuudestaan kuormittuneille terveydenhoitojärjestelmille erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Afrikassa on torstai-iltaan mennessä vahvistettu yhteensä 769 tartuntaa. Ne ovat pääasiassa keskittyneet kolmeen maahan: Egyptiin (210 tartuntaa), Etelä-Afrikkaan (150) ja Algeriaan (82). Tartuntoja on vahvistettu 37 maassa 54:stä. Koko maanosassa on vahvistettu yhteensä vain 19 viruksen aiheuttamaa kuolemaa.
Luvut vaikuttavat häkellyttävän pieniltä. Miten yli 1,2 miljardin asukkaan Afrikassa voi olla näin vähän tartuntoja? Esimerkiksi 740 miljoonan asukkaan Euroopassa tartuntoja on jo yli 100 000 ja kuolonuhreja lähes 5 000.
MONET asiantuntijat ovat pohtineet samaa kysymystä, eikä yksiselitteistä vastausta ole kenelläkään. Syyksi vähäisiin tartuntamääriin on esitetty esimerkiksi Afrikan lämmintä säätä ja suhteellisen vähäisiä matkustajavirtoja muualle maailmaan. Sosiaalisessa mediassa paikallisten keskuudessa on levinnyt jopa huhu, jonka mukaan afrikkalaiset ovat immuuneja covid-19-sairaudelle. Väite on kuitenkin kumottu nopeasti.
Yksi mahdollinen selitys voi olla, etteivät luvut yksinkertaisesti vastaa todellisuutta. Brittilehti The Guardian uutisoi sunnuntaina kanadalaistutkimuksesta, jonka mukaan Egyptissä tartuntojen määrä voi olla jopa 19 000. Pian uutisen jälkeen Egypti vei jutun kirjoittaneen journalistin toimittajaluvan.
Toiseksi selitykseksi pienille tartuntamäärille on arveltu Afrikan nuorta väestöä. Maanosan mediaani-ikä on 20 vuotta, kun Euroopassa se on 43 ja koronaepidemian keskiössä olevassa Italiassa Euroopan korkein, 46 vuotta. Covid-19-tautia on pidetty kohtalokkaana erityisesti ikäihmisille.
Nuori ikä ei kuitenkaan estä tartunnan saamista.
YMMÄLLÄÄN on myös Kapkaupungin yliopiston terveystaloustieteen professori Susan Cleary.
”On noin viikko siitä, kun meillä Etelä-Afrikassa oli ensimmäinen tartunta. Kaksi päivää sitten saimme vahvistuksen ensimmäisestä maan sisäisestä tartunnasta. Odotamme vain tilanteen kehittymistä”, kertoo Cleary puhelimitse HS:lle.
Clearyn mukaan Etelä-Afrikassa tehdään koronavirustestejä tällä hetkellä niille, jotka ovat matkustaneet ja joilla on oireita. Hän kuitenkin arvelee, että testauspolitiikka muuttuu, kun tapauksia alkaa tulla enemmän.
Cleary on toistaiseksi luottavainen sen osalta, että vahvistetut tartuntaluvut pitävät paikkansa.
Etelä-Afrikassa on vahvistettuja tartuntoja eniten Egyptin jälkeen. Maa sulki koulut alkuviikosta ja on estänyt maahantulon pahimpien epidemia-alueiden matkailijoilta. Yli sadan ihmisen kokoontumiset on kielletty, ja maa suosittelee välttämään matkustamista.
TILANNE on siis toistaiseksi hyvä, mutta kuten muualta maailmasta on jo opittu, se voi muuttua nopeasti huonompaan.
”En sano tätä usein, sillä yleensä olen aika kriittinen Etelä-Afrikan hallintoa kohtaan, mutta mielestäni he ovat hoitaneet koronavirustilanteen toistaiseksi hyvin”, toteaa Cleary.
Jos pandemia lopulta iskee kovalla kädellä Etelä-Afrikkaan, Clearyn mukaan tärkeää olisi saada tehtyä sopimus yksityisten terveyspalvelujen kanssa.
”Julkisella puolella tehohoitopaikkojen määrä on rajallinen, mutta yksityisellä puolella niistä on ollut jopa ylitarjontaa.”
Eniten hän on huolissaan slummeista, joissa viruksen leviäminen olisi katastrofaalista. Slummien asukkailla ei ole mahdollisuutta eristää itseään muista ihmisistä. Vuonna 2016 Etelä-Afrikassa noin yksi seitsemästä taloudesta oli slummeissa, metropolialueilla yksi viidestä.”
Iranissa on kyllä myös lämmitä ja siellä tilanne on todella paha. Tuo höpötys että "virus ei selviä lämpimässä" on 100% potaskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”AFRIKASSA odotetaan. Uudenlainen koronavirus ei ole toistaiseksi levinnyt maanosassa samaa tahtia kuin muualla maailmassa, mutta pandemian leviämisen Afrikkaan pelätään olevan vain ajan kysymys.
Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että koronapandemian leviäminen Afrikkaan on uhka jo entuudestaan kuormittuneille terveydenhoitojärjestelmille erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Afrikassa on torstai-iltaan mennessä vahvistettu yhteensä 769 tartuntaa. Ne ovat pääasiassa keskittyneet kolmeen maahan: Egyptiin (210 tartuntaa), Etelä-Afrikkaan (150) ja Algeriaan (82). Tartuntoja on vahvistettu 37 maassa 54:stä. Koko maanosassa on vahvistettu yhteensä vain 19 viruksen aiheuttamaa kuolemaa.
Luvut vaikuttavat häkellyttävän pieniltä. Miten yli 1,2 miljardin asukkaan Afrikassa voi olla näin vähän tartuntoja? Esimerkiksi 740 miljoonan asukkaan Euroopassa tartuntoja on jo yli 100 000 ja kuolonuhreja lähes 5 000.
MONET asiantuntijat ovat pohtineet samaa kysymystä, eikä yksiselitteistä vastausta ole kenelläkään. Syyksi vähäisiin tartuntamääriin on esitetty esimerkiksi Afrikan lämmintä säätä ja suhteellisen vähäisiä matkustajavirtoja muualle maailmaan. Sosiaalisessa mediassa paikallisten keskuudessa on levinnyt jopa huhu, jonka mukaan afrikkalaiset ovat immuuneja covid-19-sairaudelle. Väite on kuitenkin kumottu nopeasti.
Yksi mahdollinen selitys voi olla, etteivät luvut yksinkertaisesti vastaa todellisuutta. Brittilehti The Guardian uutisoi sunnuntaina kanadalaistutkimuksesta, jonka mukaan Egyptissä tartuntojen määrä voi olla jopa 19 000. Pian uutisen jälkeen Egypti vei jutun kirjoittaneen journalistin toimittajaluvan.
Toiseksi selitykseksi pienille tartuntamäärille on arveltu Afrikan nuorta väestöä. Maanosan mediaani-ikä on 20 vuotta, kun Euroopassa se on 43 ja koronaepidemian keskiössä olevassa Italiassa Euroopan korkein, 46 vuotta. Covid-19-tautia on pidetty kohtalokkaana erityisesti ikäihmisille.
Nuori ikä ei kuitenkaan estä tartunnan saamista.
YMMÄLLÄÄN on myös Kapkaupungin yliopiston terveystaloustieteen professori Susan Cleary.
”On noin viikko siitä, kun meillä Etelä-Afrikassa oli ensimmäinen tartunta. Kaksi päivää sitten saimme vahvistuksen ensimmäisestä maan sisäisestä tartunnasta. Odotamme vain tilanteen kehittymistä”, kertoo Cleary puhelimitse HS:lle.
Clearyn mukaan Etelä-Afrikassa tehdään koronavirustestejä tällä hetkellä niille, jotka ovat matkustaneet ja joilla on oireita. Hän kuitenkin arvelee, että testauspolitiikka muuttuu, kun tapauksia alkaa tulla enemmän.
Cleary on toistaiseksi luottavainen sen osalta, että vahvistetut tartuntaluvut pitävät paikkansa.
Etelä-Afrikassa on vahvistettuja tartuntoja eniten Egyptin jälkeen. Maa sulki koulut alkuviikosta ja on estänyt maahantulon pahimpien epidemia-alueiden matkailijoilta. Yli sadan ihmisen kokoontumiset on kielletty, ja maa suosittelee välttämään matkustamista.
TILANNE on siis toistaiseksi hyvä, mutta kuten muualta maailmasta on jo opittu, se voi muuttua nopeasti huonompaan.
”En sano tätä usein, sillä yleensä olen aika kriittinen Etelä-Afrikan hallintoa kohtaan, mutta mielestäni he ovat hoitaneet koronavirustilanteen toistaiseksi hyvin”, toteaa Cleary.
Jos pandemia lopulta iskee kovalla kädellä Etelä-Afrikkaan, Clearyn mukaan tärkeää olisi saada tehtyä sopimus yksityisten terveyspalvelujen kanssa.
”Julkisella puolella tehohoitopaikkojen määrä on rajallinen, mutta yksityisellä puolella niistä on ollut jopa ylitarjontaa.”
Eniten hän on huolissaan slummeista, joissa viruksen leviäminen olisi katastrofaalista. Slummien asukkailla ei ole mahdollisuutta eristää itseään muista ihmisistä. Vuonna 2016 Etelä-Afrikassa noin yksi seitsemästä taloudesta oli slummeissa, metropolialueilla yksi viidestä.”
Uudenlaisesta koronaviruksesta tiedetään vielä suhteellisen vähän, eikä ole selvää, leviääkö virus hitaammin lämpimässä ilmastossa. Afrikan tartuntatautikeskuksen keräämän tilaston mukaan suurin osa maanosan vahvistetuista tartunnoista on peräisin Euroopasta.
CLEARY muistuttaa, etteivät laajalle levinneet taudit ole maanosassa ennenkuulumattomia.
Ebolan leviäminen Länsi-Afrikan maissa vuosina 2014–2016 oli herätys monille Afrikan maille terveydenhuollon tilasta. Aallon jälkeen useissa maissa perustettiin terveydenhuoltovirastoja, ja Afrikan unioni perusti tartuntatautikeskuksen, joka monitoroi tautien tilaa maanosassa.
Nyt tartuntatautikeskus tekee tiivistä yhteistyötä WHO:n kanssa koronapandemian seurannassa.
USEISSA Afrikan maissa terveydenhoitojärjestelmät taistelevat rahoituksen kanssa. Suuri ihmismäärä ja huono hygienia tarjoavat viruksen leviämiselle otolliset olosuhteet.
Jos viruksen leviämistä ei saada estettyä, terveydenhuollollisesti heikoimmassa asemassa on Somalia, kertoo esimerkiksi uutiskanava Al-Jazeera.
”Tällaisissa konfliktin jälkeisissä maissa terveydenhuolto ei ole aina ollut valitettavasti ykkösprioriteetti”, kertoo Kirkon ulkomaanavun Somalian maajohtaja Mika Jokivuori puhelimitse Somaliasta.
Somaliassa on torstaihin mennessä vahvistettu vain yksi koronatapaus. Tartunnan seurauksena maassa otettiin kovat keinot käyttöön, ja kansainvälinen lentokenttä ja koulut suljettiin. Maan pääministeri Hassan Ali Khaire lupasi keskiviikkona viisi miljoonaa dollaria viruksen vastaiseen taisteluun.
Jokivuori kuitenkin pohtii, kuinka paljon vahvistettuihin tartuntalukuihin voidaan lopulta luottaa.
Hallituksen valta on rajattu, sillä osa maasta on jihadistisen ääriryhmän al-Shabaabin hallinnassa. Tieto liikkuu hitaasti jos ollenkaan ryhmän hallitsemilla alueilla. Maan sisäiset pakolaíset asuvat tiiviisti telttakylissä, joissa hygieniataso on olematon.
Muualla maassa tilanne ei vaikuta rohkaisevammalta. Jokivuoren mukaan perusterveydenhuoltoa on, mutta ei juuri enempää. Käsienpesusta voi valistaa, mutta siitä ei ole apua, kun kaikilla ei ole vettä. Lähes 15 miljoonan asukkaan maassa 5–6 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta.
Maassa ei ole testausmahdollisuuksia koronavirukselle, vaan kaikki näytteet lähetetään tutkittavaksi Etelä-Afrikkaan. Tulosten saaminen kestää päiviä.
Jokivuoren mukaan vielä on liian aikaista sanoa, miten epidemia tarkalleen vaikuttaa maahan. Ei auta muuta kuin odottaa.
MUUKAAN Afrikka ei ole jäänyt odottelemaan pandemian leviämistä. Useat maat ovat Etelä-Afrikan ja Somalían tavoin rajoittaneet lentoliikennettä ja sulkeneet kouluja.
Liberiassa, jossa eb ola on vielä tuoreessa muistissa, tehostettu valvonta lentokentillä aloitettiin jo tammikuun lopussa. Toisaalla Länsi-Afrikassa Ghanassa kaikki ulkomailta saapuvat määrätään kahden viikon karanteeniin. Jos lähtömaassa on yli 200 koronatapausta, matkustajalta kielletään kokonaan pääsy Ghanaan, ellei hän ole maan kansalainen tai pysyvä asukas.
Väkiluvultaan Afrikan suurimmassa maassa Nigeriassa mitataan kuume jokaiselta maahan saapuvalta. Pahimmilta epidemia-alueilta saapuvia pyydetään eristäytymään kahdeksi viikoksi.
”Ovatko toimet sitten liian aikaisia vai myöhäisiä, se jää nähtäväksi”, Jokivuori toteaa.”
Vierailija kirjoitti:
Iranissa on kyllä myös lämmitä ja siellä tilanne on todella paha. Tuo höpötys että "virus ei selviä lämpimässä" on 100% potaskaa.
Suurimassa osassa Irania on kylmä talvi, nyt tosin jo kevät mutta ei siellä mitenkään lämmintä ole.
Vierailija kirjoitti:
Iranissa on kyllä myös lämmitä ja siellä tilanne on todella paha. Tuo höpötys että "virus ei selviä lämpimässä" on 100% potaskaa.
Ei Iranissa muuten ole erityisen lämmintä tähän aikaan vuodesta kuten ei vielä etelä-euroopassakaan, kun kelit kunnolla lämpenee niin nähdään vaikuttaako virukseen
Jos Suomessa resurssit riittävät siihen, että noin joka kahdeskymmenes oireilija testataan, niin mikäköhän on tilanne Afrikan maissa?
Melkein vain parempi, jos Afrikan väestö vähän harventuu etenkin slummeissa. Ei se elämä ole kovin elämisen arvoista siellä. Lapsia syntyy hirveästi, moni on pulassa sen takia.
Montako koronatestausasemaa luulet että siellä on?