Puolisona työnarkomaani
Onneksi ei ole ollut enää 15v mutta yhtäkkiä aloin joutessani muistella vanhoja. Hän oli aina puhelimessa koska oli "korvaamaton". Kesken mökkiloman lähti työpaikalle järjestämään jotain, jäin pienen vauvan kanssa yksin. Työ oli aina tärkein. Nyt oli ollut yhden iltapäivän etänä, kun oli koronan vuoksi kehoitettu. Sen jälkeen ei. On toimihenkilötason työntekijä. Aina myöhässä sovituista tapaamisista. Kun lupasi hakea lapsemme jostain klo 15 niin taatusti myöhästyi. Poissa oleva ja stressaantunut vapaa-aikanaan, mikä vaikuttaa lapseemme. Ei vastaa puheluihin, koska on koko ajan varattu työasioissa. Verenpaine taivaissa. Onneksi en enää ole hänen kanssaan mutta ihmettelyni tasoa se ei silti vähennä. Pohdin, miten toimisi jos tulisi 14vrk karanteeni koronan takia..? Ehkä vähät välittäisi. Onko muilla kokemusta tällaisesta?
Kommentit (3)
Ja mikä pahinta, kaikki keskustelu meni aina työasioihin?
Vierailija kirjoitti:
Mikähän mahtaa olla noin tärkeä ammatti? Omalle työnarkkarimiehelleni olen sanonut joskus, että sitten kun olet pääministeri tai kirurgi, niin saat alkaa pitää itseäsi korvaamattomana. Jos silloinkaan. Joku toimistorotta ei ole korvaamaton.
Teollisuuden työnjohtajatason tehtävät. Eli ei oikeasti maailma kaatuisi. Ap
Mikähän mahtaa olla noin tärkeä ammatti? Omalle työnarkkarimiehelleni olen sanonut joskus, että sitten kun olet pääministeri tai kirurgi, niin saat alkaa pitää itseäsi korvaamattomana. Jos silloinkaan. Joku toimistorotta ei ole korvaamaton.