Me riidellään miehen kanssa jatkuvasti, miten saadaan tämä loppumaan?
Meillä on meneillään todella vaikea ajanjakso, paljon taloudellista ja muuta huolta, järjetön kiire ja stressi molemmilla. Se ja moni muu asia on johtanut siihen että miehen kanssa kommunikointi rajoittuu muutamaan välttämättömään sanaan ja niiden lisäksi riitelyyn. Aina joka ikinen tilanne johtaa riitaan. Esim. kun mies tuli tänään kotiin, oli sovittu että hän lähtee heti kauppaan lasten kanssa ja minä hoidan sillä aikaa loppuun yhden kirjallisen työn, joka on roikkunut jo viikko kaupalla. Ensin hän kävi vessassa (n. 20min) sitten halusi syödä. Totta kai sai syödä, kun on töistä tullessa nälkäinen. Mutta kun syödessäkin pitää olla koneen ääressä, katsoa urheilutuloksia ja mitä lie, minulta aina salaa ja peittelee sivut joilla käy. Puoli tuntia kun oli ' syönyt' aloin jo olla hermostunut, sitten sanoin että voisiko jo lähteä. Samalla menin keittiöön, jossa taas joka paikka oli aivan sotkussa kun mies oli tehnyt itselleen voileipiä ja pistänyt puuron kiehumaan (eli margariinit, voit, leikkeleet, leivänmurut, puurohiutaleet, maitopurkki, veitset, juustohöylät, kaikki levällään pöydällä ja lattialla). Sitäkin sitten huokaisin ja riita oli valmis.
Miten saadaan rauha taas taloon, lapsetkin jo kärsii kun ei meillä ole normaalia kanssakäymistä lainkaan.
Niin ja mies lähti tosiaan sinne kauppaan äsken klo 19.45. Lasten nukkumaanmenoaika on 15min päästä, eli eivät pääse ajoissa nukkumaan.
Minä alan nyt hoitamaan sitä omaa hommaani, mutta käyn välillä lukemassa kommentteja jos niitä tulisi.
Kommentit (6)
En ymmärrä, miksi sinua olisi häirinnyt keittiössä olevat margariinit, puurohiutaleet ym, jos itse istut koneella tekemässä kirjoitustyötäsi. Ja kyllä aikuisen miehen täytyy itse osata miettiä, koska lapset laitetaan nukkumaan jne. Miksi sinä vahdit ja valvot sen miehen syömisiä, koneella käymisiä, kauppaan lähtemisiä jne? Jotenkin tuntuu, että te olette ottaneet - nuo hyvin perinteiset ja miltei aina toimimattomat - roolit perheessänne. Mies on kuin kolmas lapsi, ja sinä taas olet ottanut asiaksesi siivoilla tai motkottaa hänen jäljistään, aikatauluttaa ja valvoa toimintaa.
Jos on sovittu, että tänään sinä teet kirjoitustyötä ja mies hoitaa kauppareissun ja lapset sillä aikaa, niin anna sen miehen toimia omassa tahdissaan ja ihan itsenäisesti. Istu sinä siihen tietokoneelle kirjoittamaan, ja unohda kaikki muu. Kyllä se mieskin oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti, kun " vastuu" toiminnasta jää hänelle itselleen. Nyt mieskin on tottunut siihen, että sinä olet aina vähintään patistamassa hommaan: " miksi keittiö on kuin räjähdyksen jäljiltä; siivoa se" tai " Nyt olisi kyllä pakko lähteä sinne kauppaan kun lasten uniaika lähestyy" ...Kun mies on kerran rimpuillut kaupassa väsyneiden lasten kanssa ja aamulla näkee, kuinka lapset ovat väsyneitä kun menivät liian myöhään nukkumaan, niin ehkä mies seuraavalla kerralla lähtee aiemmin kauppaan. Ja sitten taas toisaalta, ehkä ei ole niin kauhean vakavaa se, menevätkö lapset tasan kahdeksalta unille. Kyllä muakin vituttaisi, jos joku toinen olisi vieressä motkottamassa, kuinka kauan saan syödä tai missä välissä voin vilkuilla nettiä. Itsehän aikuisen ihmisen pitää tajuta, koska kone laitetaan kiinni ja lähdetään kauppaan! Ja kai jokainen aikuinen osaa itse siivota jälkensä keittiöstä ilman toisen valvontaa...Onko sillä väliä, jos ne hetken aikaa siellä ovat levällään?
Lakkaa olemasta äiti miehellesikin.
Se kymmeneen laskeminen on ihan hyvä juttu, ja hengen vetäminen ja tuumaustauon ottaminen vaikka vessaan menemällä tarpeellista myöskin. Opetelkaa jokin rentoutusmenetelmä. Miettikää myös miten toisen saisi rauhoittumaan ja tehkää sitten niin. Ei pidä itse kiukustua kun toista harmittaa. Päin vastoin hänelle voi sanoa jotain rauhoittavaa tai mennä lähelle tms.
ensinnäkään et siivoa miehesi sotkuja. Olkoot siellä kunnes siivoaa. Päätät vain olla nalkuttamatta, vaikka asiat menisi mielestäsi kuinka persiilleen. Mahtaa ukko hämmästyä kun susta ei ole vastusta. Sanot vaan että ihan sama, ja hoidat omat hommasi. Kaipaatte selkeää muutosta totuttuihin kuvioihin. Shokkihoidon jälkeen istutte alas kynän ja paperin kanssa.
kun mies tuli, ja jos lapset ois tahtonut jotain niin ohjannut lapsukaiset iskän luo.
mutta joskus itse vastaavassa tilanteessa (siis itsestäni puhun..) olen vain katsonut peiliin ja todennut, että minulla on itseni kanssa ongelma. Siis esim. jos en saa jotain hommaa tehtyä, niin huomaan loppupeleissä että en ole vaan saanut " ryhtyä aikaiseksi" ,... Esim. olen aika rohmu lukemaan kirjoja, siksi en voi lainata kovin usein kirjoja, sillä silloin en näe, en kuule mitään muuta ympärilläni.. minusta tulee haaveilija, saamaton ihminen.. Lukeminen on mulla rentoutumiskeino, mutta jos tämä rentoutuminen sattuu muuten stressiherkkään vaiheeseen niin riita on valmis!!
No, tsemppiä.. organisoikaa aikaanne! Ja jos ei muuta, kun tiedät miehesi esim. tulevan kotiin niin lähde itse pois heti kun tulee!! Eli toimi sinä, jos miehesi ei jaksa/pysty heti töiden jälkeen..
kuin pikkulasta