Korot voi nousta nopeasti 5% :iin

Toivottavasti nousee.

Loppuu se palvelumaksujen kautta köyhien köyhdyttäminen.

Ööö... ei nouse. Aloittajan kansantalouden tietämys on hieman hutkulla pohjalla.

Näitä nyt ei kannata miettiä tässä koronakriisissä. Tuo on toissijaista.

Nyky ohjelmalla ei kestäisi 10% mutta kyllä 5%... Ei kylläkään todennäköistä että tuollainen tapahtuisi, ja et ota huomioon että Suomen korkojen nousu perustui dollari lainoituksiin jne... Ihan turhaan pelottelu yrität lietsoa.

Eikö korkoja yleensä lasketa heikkenevässä suhdanteessa.

Meillä on asuntolainassa huima yhden prosentin kiinteä korko seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Oi niitä aikoja kun asuntolainojen korot nousivat yli 20 %:iin 1990-luvun alussa.

Omani oli maltillinen 13,6 %.

Millälailla keskuspankin on pakko nostaa korkoja?

https://www.fim.com/fi/nakemys/2019/voi-kunpa-korot-nousisivat/ kirjoitettu 02-2019:

”Korko on rahan hinta, jonka kautta keskuspankki voi ohjata talouden vauhtia. Kun talous tökkii, keskuspankki painaa korot alas, jotta tulevaa kulutusta aikaistettaisiin ja investoitaisiin entistä enemmän, kun sen voi tehdä aiempaa halvemmalla. Kun talous puolestaan kasvaa omalla painollaan, voidaan korkoja nostaa. Korkoja nostetaan toisaalta sitä varten, että halvan rahan tekohengitystä ei enää tarvita, ja toisaalta myös siksi, että korkeammat korot estävät ylilyöntejä. Jos raha on liian kauan liian halpaa, nousevat velkataakat liian isoiksi ja talous ylikuumenee, kun tarjonta ei enää pysy kysynnän perässä. Korkeammat korot jarruttavat vähitellen talouskasvua.

Korot ovat laskeneet jo pitkään maailmalla samalla, kun velkataakka on kasvanut. Talous ei pärjää ilman velkaantumista. Kerta kerralta korot on pitänyt painaa entistä alemmaksi, jotta niillä saataisiin uutta vauhtia kasvuun. Finanssikriisin jälkeen on menty aivan uusille tasoille, kun keskuspankkikorot on painettu nollaan tai sen allekin, ja samalla keskuspankit ovat ostaneet lainoja, jotta pitkiäkin korkoja saataisiin painettua alas. Velkaelvytys onkin toiminut, ja talous on saatu käännettyä parempaan suuntaan.

Talouden lähtiessä vetämään myös korkojen tulisi nousta heijastellen talouden parempaa tilannetta. Keskuspankkien pitäisi siirtyä elvytyksestä korkojen normalisointiin ja lopulta kiristykseen, kun talous alkaa ylikuumentua. Yhdysvalloissa korkoja onkin nostettu jo yhdeksän kertaa ja lainojen ostoista on siirrytty lainojen vähentämiseen. Korkotaso on saatu hivutettua 2,5–3 prosentin paikkeille. Nykymaailmassa kuitenkin jo tämäkin taso aletaan nähdä rasitteena taloudelle. Euroalueella tilanne on vielä heikompi. Talouden suhdannehuippu on jo ohitettu ja on käännytty hitaampaan kasvuun, mutta Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko on yhä nollassa.”

”Korkojen supermatalana pysyminen on ongelma tulevaisuutta ajatellen. Jos suhdanteen huipulla kynnetään miinuksella, mitä on tehtävissä sitten, kun näkymät heikkenevät? Korko on ollut keskuspankkien työkalu, jolla on voitu parantaa talouden heikkoutta. Seuraavan kerran, kun potilas alkaa köhiä, parannuskeinoja on vaikea löytää, jos lääkeannokset ovat jo tapissa. Toki keskuspankit ovat osoittaneet, että ne osaavat vetää uusia keinoja hatustaan, mutta vähitellen eväät alkavat olla vähissä. Tämä lisää riskiä, että seuraava alamäki on toivottua jyrkempi, jos talouden tilaa helpottavaa tukea ei ole saatavissa. Jos korot eivät ole koskaan korkeampia, eivät ne voi tarvittaessa olla myöskään matalampia.

Osakemarkkinoilla keskuspankkien superelvytystä on syytetty kurssien vahvasta noususta. Varmasti sillä onkin ollut iso merkitys markkinoiden vetoon sekä taloutta elvyttävän että rahamäärää lisäävän vaikutuksen kautta. Yhä enemmän rahaa on etsinyt kotia, ja sitä on päätynyt osakkeisiinkin. Yhtenä syynä osakkeiden ostolle on ollut vaihtoehtojen puute, koska koroista ei ainakaan saa tuottoa. Tämä pitää paikkansa, mutta on erittäin huono peruste osakkeiden ostolle. Osakkeita pitää ostaa siksi, että osakkeilla on hyvät näkymät, eikä siksi, että muualla on huonot näkymät. Sijoittajana toivoisinkin, että minulla olisi vaihtoehtoja. Elämä olisi helpompaa, jos matalan riskin sijoituksistakin saisi edes kohtuullista tuottoa.”

Tämänkin takia kannattaa ostaa kultaa, koska nykyinen rahatalous on vain yksinkertaisesti matemaattisista syistä johtuen tulossa tiensä päähän ja kaatuu. Kriiseissä kullan hinta turvasatamana kohoaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämänkin takia kannattaa ostaa kultaa, koska nykyinen rahatalous on vain yksinkertaisesti matemaattisista syistä johtuen tulossa tiensä päähän ja kaatuu. Kriiseissä kullan hinta turvasatamana kohoaa.

Tosin nyt on laskenut 2 viikon takaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Eikö korkoja yleensä lasketa heikkenevässä suhdanteessa.

Jos euro alka heikentyä hallitsemattomasti, sitä pitää tukea nostamalla korkoa eli sille maksettavaa tuottoa. Ihan perusasia ja näin tulee tapahtumaan varmuudella

Asuntolainaa pyöreät nolla euroa.

Voi mennä 10-15% lainakorot. Toivottavast ikaikilla kiinteät korot valittu asuntolainoihin

Hah hah haha palstan "talousnerot" hahahhaah

Vierailija kirjoitti:

Voi mennä 10-15% lainakorot. Toivottavast ikaikilla kiinteät korot valittu asuntolainoihin

Ei nouse korot sinne Eurooppassa enää. Vanheneva väestö hyydyttää talouskasvun liki nollaan vuosikymmeniksi. Mikäs mekanismi niitä korkoja nostaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi mennä 10-15% lainakorot. Toivottavast ikaikilla kiinteät korot valittu asuntolainoihin

Ei nouse korot sinne Eurooppassa enää. Vanheneva väestö hyydyttää talouskasvun liki nollaan vuosikymmeniksi. Mikäs mekanismi niitä korkoja nostaisi?

Euron heikkeneminen. Sama logiikka kuin Suomessa 90-luvulla.

Hah, tämän päivän asuntolainan maksajat eivät tiedä koroista mitään! Itse maksoin 14% korkoa silloin 90-luvulla. Sen souvin jälkeen päätin, että e i i k i n ä l a i n a a. Ja se päätös on pitänyt. Omakotitaloni myin pari vuotta sitten ja nyt asun vuokralla -- ja onnellisesti. Helppo lähteä, jos tarve vaatii.

Tietenkin voi, katse Italiaan sieltä se lähtee

https://www.google.com/amp/s/www.washingtonpost.com/business/2020/03/11…

Since mid-February, the interest rate or yield that Italy pays on its government bonds has risen even as countries such as the United States and Germany have seen their borrowing costs fall. Likewise, investors now must pay twice as much to insure their government securities against a potential Italian default.

Toivotaan, ettei korkotaso nouse. Se nostaisi asuntojen vuokria myös nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi mennä 10-15% lainakorot. Toivottavast ikaikilla kiinteät korot valittu asuntolainoihin

Ei nouse korot sinne Eurooppassa enää. Vanheneva väestö hyydyttää talouskasvun liki nollaan vuosikymmeniksi. Mikäs mekanismi niitä korkoja nostaisi?

Euron heikkeneminen. Sama logiikka kuin Suomessa 90-luvulla.

Kerro toki lisää tästä mielenkiintoisesta mekanismista...