Kun kiusaajan vanhemmat kieltäytyvät ymmärtämästä

Ekaluokkalaisen lapseni kaverisuhde on muuttunut kummalliseksi. Hänen ennen niin hyvä ystävänsä kohtelee nykyisin lastani tosi ikävästi, hylkii kaveriporukassa, eristää, tekee niitä kiusaajan kaikkia pieniä ikäviä juttuja, joilla toisen nyt ylenpäätään voi saada pahalle mielelle. Tämä tapahtuu silloin, kun ollaan porukassa jossa on muitakin. Kun ovat kahden, vaikuttaisivat olevan ylimmät ystävät, kyläilevät toisillaan, harrastavat yhdessä ja ovat kuin ketkä vain kaverukset . Mutta heti kun mukaan tulee joku kolmas tai useampi, lapseni joutuu ylimääräiseksi ja kaiken pienen jäynän kohteeksi.

Lapseni kärsii tästä kovasti, on kertonut minulle monesti näistä kaverin tekosista ja nyt jopa kouluun meno ahdistaa, siellä kun näitä tilanteita ilmeisesti on päivittäin. Koulumatkat ovat pahoja kun kulkevat yhdessä.

Tunnen lapsen kaverin vanhemmat ja jo kerran aiemmin asiasta vihjaisin, ihan asialliseen sävyyn. Ei tainnut olla vaikutusta. Nyt nostin kissan jälleen pöydälle ja kaverin vanhemmat kieltäytyivät täysin ymmärtämästä. Heidän rakas lapsensa ei koskaan kuulemma tekisi mitään tällaista, on erityisen empaattinen , avulias, rakastettava ja kaikkea mahdollista.. Ihan poissuljettua että tällaista voisi tapahtua ja asiassa ei mitään keskusteltavaa ole kun ongelmaa ei ole. Olivat lapseltaan kysyneet ja kuulemma hän ei tiedä mistään tällaisesta. TIedän, että kyseinen lapsi värittelee totuuksia muutenkin erittäin paljon ja hänen vanhempansa varmasti eivät kaikesta tiedä.

Siis miten tässä nyt voi edetä? Yksin en asialle mitään mahda, ei lapsenikaan. Haluaisin, että tilanteessa voitaisi keskustella ennen kuin kaikki menee vielä pahemmaksi.