Muita naisia, jotka eivät paskaakaan välitä "ystävistä"?
En todellakaan halua ystäviä, enkö muutenkaan olla läheinen yhtään kenenkään ihmisen kanssa. Minulla on kyllä paljon hyvänpäiväntuttuja ja osaan small talkin näyttääkseni muiden mielestä normaalilta (etteivät käy henkisesti kimppuuni). Mutta mitään todellista ei itsestään pidä koskaan kertoa yhdellekään ihmiselle, joten parasta pitää etäisyyttä kaikkiin. Kiusaannun ja väsyn jos minua yritetään sitouttaa johonkin porukkaan. Erityisesti naiset ovat ärsyttävää porukkaa. Miehet ovat kivempia, koska heistä saa kivoja seksuaalisia fiboja ja heitä voi käyttää hyväkseen. En tarkoita seksuaalisesti, vaan avutonta esittämällä heiltä saa palveluksia. Haluaisivat tietenkin vastapalvelukseksi seksiä, mutta eivät saa, haha.
Kommentit (2)
En jaksa turhanpäiväisiä jutteluja enkä halua edes kertoa omista asioistani kenellekään. Vielä vähemmän jaksan kuunnella kaverin paasausta omasta elämästään, työstään ja mieskontakteista. Jos kerran vuodessa käydään syömässä, juttua riittää n. 2tuntia. Sitten onkin jo aika lähteä kotiin.
En halua kutsua ketään vieraita kotiini, se on omaa tilaani ja ahdistaa jos siellä joku viipyy liian pitkään. Sisarukset on eri asia. En jaksa myöskään kuulua mihinkään piireihin tai työporukoihin.
Osaan kyllä olla sosiaalinen, jutella ihmisille ja olla kuin kala vedessä sosiaalisissa tilaisuuksissa, sosiaalisessa työssäkin olen. Mutta, olen hyväksynyt että olen introvertti ja tarvitsen paljon hiljaisuutta ja palautumista. Yläasteikäisenä luulin että olen outo ja muut pitivätkik minua kummajaisena. Olisinpa tiennyt.
En välitä "ystävistä", mutta onneksi minulla on ystäviä myös ilman lainausmerkkejä. Heistä välitän. Ei ole myöskään tarvetta hyväksikäyttää ketään.