Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työkaveri joka ei koskaan tervehdi takaisin, vaikka itse teen niin joka kerta
21.02.2020 |
Mikä on ongelma? Mitään välikohtausta tms. ei siis ole taustalla, vaan henkilö on ollut alusta saakka samanlainen: vaikka näkee ja kuulee että tervehdin neutraalin ystävällisesti, ei milloinkaan tervehdi takaisin, vaan kävelee vaan ohi. Suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin itse olen, eli 35-40v. Jatkunut jo monta vuotta ja tapahtuu kohdataan pari kertaa viikossa.
Mikä siis tällaisia tyyppejä vaivaa, ettei peruskäytöstapoja opetella? Ei vaikuta ujolta, vaan veemäiseltä. Ujotkin nyt saavat sentään tervehdyksen puserrettua, ja ylipäätään ujon nyt vielä armahtaisikin. Tässä ei ole siitä kyse. Yksi naapurinikin on samaa maata.
En ole mikään rupattelija, että tarvitsisi pelätä että jään jaarittelemaan. Normaaleja käytöstapoja tässä nyt vaan haen.
Kommentit (24)
Ehkä olet sanonut hänelle jotain. Loukannut tietämättäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äläpä tervehdi häntä enää... muuttuuko mikään.
En ole voinut loukata mitenkään, ei ole sellaisia tilanteita. Kuitenkin työmme risteävät toisinaan, joten olisi aivan kohtuullista ja normaalia että tervehditään.
-ap
Kill Billin kohtaus, jossa kerrotaan tuhat vuotta sitten tapahtuneesta tervehtimättömyydestä Kiinassa:
PS: Edelleen pidän tätä Tarantinon parhaana ja ylipäätään parhaana näkemänäni elokuvana.
Joskus naapureista tulee tosi rasittavia, olen sitä mietä ettei hän halua tietoisesti puhua yhtään mitään. On ihan tietoisesti varuillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurin ehkä juuri ja juuri vielä ymmärrän em. syistä, hänhän ei tiedä etten ole rasittava jaarittelija. Tosin kyllä nyökkäyksen luulisi silti voivan saada aikaan... Mutta eritoten tämä työkaveri ihmetyttää kyllä. Tervehdin kyllä jatkossakin häntä ystävällisesti, ihan vaan jotta tyyppi joutuu kohtaamaan oman moukkuutensa. :D
-ap
Mä tiedän ihmisiä jotka ei jostain syystä pysty tervehtimään. Tai näin olen päätellyt, kun muuten kuitenkin puhuvat. En tiedä syytä asialle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut 2 vastaavaa tapausta. Molemmat nuorempia naisia eikä kumpikaan ikinä moikannut tai mitään. Päättelin, että ovat niin julmetun ihastuneita meitsiin, etteivät saa sanaa suustaan. Parin kuukauden kuluttua lakkasin moikkaamasta enkä noteerannut mitenkään. Sen jälkeen alkoivat moikkailla ja tulla jopa juttusille oma-aloitteisesti. Ihme sakkia.
Eipä muakaan tervehditty työpaikassa, joten lopetin sellasen jankkaamisen enkä edes katso tälläisen typeryksen suuntaan. Joillekkin ei käytöstavat ole tuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin työpaikalla on tällainen henkilö.
Käytävällä näkee poikkeuksetta todella kohteliaita ihmisiä. Ja sitten on tämä henkilö joka istuu ihan lähellä. Tervehdin häntä aina jos en ole puhelimessa, hän ei koskaan.
Töykeä tapaus
Minä olen usein niin ajatuksissani, etten vain huomaa muita, tai tajua tervehtiä takaisin.
Voi olla, että huomaan työkaverin ja kuulen tervehdyksenkin, mutta ajatukset ovat niin työasioissa,
että en vain tajua, etten tervehtinyt takaisin.
Minulle on aika ajoin tästä huomautettu, vieläpä sanottu että olin vihaisen näköinen.
(Olin tietämättäni kulmat kurtussa pohtinut työongelmaa, enkä edes nähnyt vastaantulijaa).
-Ja noin muutoin olen ystävällinen ja puhelias tyyppi, kun olen esim. tauolla.
Huomautusten jälkeen olen aina skarpannut pari päivää ja kiinnittänyt huomiota kaikkiin työkavereihin jne.
Mutta töiden lomassa ajaudun pian omaan perustyömuudiini ja taaskaan en näe, enkä kuule mitään.
Eli kyse voi olla puhtaasti ihan siitä, että tyyppi on keskittynyt täysillä johonkin muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hyviin käytöstapoihin kuuluu ihmisten takaisintervehtiminen!Itsekin näen töissä vaikka minkäläistä porukkaa ja valitettavasti niihinkin kuuluu just tuollaisia tyyppejä. Pahimmassa tapauksessa eivät sano minulle mitään. Eivät tervehdi, sano kiitosta, ole hyvää tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan itseni kirjoitti:
Minä olen usein niin ajatuksissani, etten vain huomaa muita, tai tajua tervehtiä takaisin.
Voi olla, että huomaan työkaverin ja kuulen tervehdyksenkin, mutta ajatukset ovat niin työasioissa,
että en vain tajua, etten tervehtinyt takaisin.
Minulle on aika ajoin tästä huomautettu, vieläpä sanottu että olin vihaisen näköinen.
(Olin tietämättäni kulmat kurtussa pohtinut työongelmaa, enkä edes nähnyt vastaantulijaa).
-Ja noin muutoin olen ystävällinen ja puhelias tyyppi, kun olen esim. tauolla.
Huomautusten jälkeen olen aina skarpannut pari päivää ja kiinnittänyt huomiota kaikkiin työkavereihin jne.
Mutta töiden lomassa ajaudun pian omaan perustyömuudiini ja taaskaan en näe, enkä kuule mitään.
Eli kyse voi olla puhtaasti ihan siitä, että tyyppi on keskittynyt täysillä johonkin muuhun.
No kyllä sen hein tai moin voi huikata ohituksen jälkeenkin, kyllä sen kuulee. Vain moukka jättää kokonaan tervehtimättä. Jokaiselle toki joskus käy niin, että on vaan ajatuksissaan, mutta toistuvasti... ei mene läpi. Kannattaa harjoitella ja skarpata käytöstapoja jos huomaa usein käyvän noin.
^ Luetun ymmärtäminen??
"...ajatukset ovat niin työasioissa, etten vain tajua, etten tervehtinyt takaisin."
Meillä töissä tuollaisia sanotaan ääliöiksi.
Tiedän yhden ihmisen jonka mielestä on turhaa tervehtiä työkavereita, kun niitähän näkee joka päivä! Kuulostaa minustakin hullulta, mutta tällainen logiikka hänellä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä tuollaisia sanotaan ääliöiksi.
Teillä on sairas työyhteisö.
Minulla on naapuri, joka ei itse koskaan tervehdi ensin. Minä joudun aina tervehtimään. Viime aikoina olen vältellyt. Hänellä ei ole kaikki ihan kunnossa.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki ei vaan osaa tervehtiä, mutta se on sen moukan häpeä. Mutta jos toinen ei ikinä tervehdi takasin niin anna olla, näin minäki alan tekemään muutamien kohdalla.