Lue keskustelun säännöt.
Mikä unikoulu tms auttaisi tällaisessa tilanteessa?
19.02.2020 |
1,5-vuotias lapseni on aina ollut herkkäuninen ja huono nukkumaan. Nykyään hän herää noin 30 %:ssa öitä 10 kertaa itkemään. 30 %:ssa öitä vain 3 kertaa herää itkemään. 40 % öistä nukkuu niin että kun vähän havahtuu hereille niin nukahtaa itse heti uudestaan. Neuvolan ohjeilla on toteutettu tassuttelua mutta kun lapsi herää itkemään niin itkee välittömästi paljon ja tassuttelu pahentaa vain. On pakko ottaa syliin. Se on ainoa millä hysteeriseksi yltyvä itku loppuu. Alan olla itse aivan uupunut kun osana öistä saan nukkua vain 2-3 tuntia kun joudun pitämään itkevää lasta sylissä pitkin yötä.
Kommentit (6)
Tai jos nyt jotain, niin voithan kokeilla nukuttaa lasta parin kuukauden ajan vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti menee ohi iän myötä. Tuntuu, että tuo 1,5 vuoden ikä on juuri se ikä, jolloin vanhemmat kyselevät täälläkin eniten sitä, mitä nyt on vialla, kun lapsi on muuttunut tavalla tai toisella hankalammaksi. Lienee se ikä, jolloin lapsi tajuaa olevansa äidistä erillinen.
Lapseni on aina ollut huono nukkumaan. Nyt nukkuu paremmin kuin koskaan ennen. Vauva-ajan heräsi joka yö "sata" kertaa, kun täytti yksi niin heräsi yhä joka yö vähintään viisi kertaa. Eli ei ole muuttunut hankalammaksi, minä vain muutun koko ajan väsyneemmäksi. Ap
Voimia..Tiedän niin tuon väsymyksen tunteen. Meidän tyttö 1,5 vuotias ( aina vauvasta asti ) nukkuu viikossa noin. 1-3 krt yön kokonaan. On kokeiltu vieressä ja ties mitä keinoja. Mutta lopulta oon vaa hyväksyny sen että tyttö on huono uninen ja piste. Meillä toki myös vaikuttanut hampaiden tulo, flunssat ja erityisresti atooppinen ihottuma.
Nukkuuko omassa huoneessa? Meidän tyttö on ollut syntymästään saakka todella herkkäuninen, esim. ei ole koskaan voitu nukkua samassa sängyssä lapsen kanssa, kun ei se nukahtanut! Samassa huoneessakin pitäminen aiheutti sen, että lapsi heräili sata kertaa yössä (silloinkin, kun ei ollut nälkäinen) ja me ei saatu nukkua oikeastaan ollenkaan. Omassa huoneessaan nukkuu parhaiten, mutta oven täytyy olla kiinni (muuten herää kyllä heti). Välillä havahtuu yöllä vähän itkeskelemään, mutta onneksi rauhoittuu itse alle minuutissa.
Todennäköisesti menee ohi iän myötä. Tuntuu, että tuo 1,5 vuoden ikä on juuri se ikä, jolloin vanhemmat kyselevät täälläkin eniten sitä, mitä nyt on vialla, kun lapsi on muuttunut tavalla tai toisella hankalammaksi. Lienee se ikä, jolloin lapsi tajuaa olevansa äidistä erillinen.