Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun ex-puoliso onkin alkanut kukoistaa eromme jälkeen
11.02.2020 |
On kuin eri ihminen!
Mietin, että olinko minä este hänen kehitykselleen?
Hän oli aina minusta kovin riippuvainen ja jatkuvasti masentunut. Löysin uuden naisen ja se olikin kamala paikka exälleni. Luulin, ettei exäni toivu koskaan tuosta. Mutta nyt, kaksi vuotta eron jälkeen, onkin kuin uusi ihminen. Hänellä näyttää olevan paljon uusia ystäviä, on kaunistunut, sai jopa ylennyksen töissä.
Mietin vaan, että miksi eksäni ei ollut minun kanssa tuollainen? Olinko minä todella este sille? Ajattelin aina, ettei eksäni pärjää ilman minua. Se myös ahdisti minua. Nyt hän vaikuttaa itsenäiseltä ja menestyneeltä.
Jotenkin olen vain katkera, että miksi hän ei muuttunut minun kanssa ollessani. Tuosta ihmisestä, joka ex nyt on, tykkäisin.
Kommentit (25)
Outoa, että reflektoit asiaa. Yleensä jarrut toimivat tahallaan ja haluavat riippuvaisen puolison päteäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaako sua ettei eksä jäänytkään suremaan sun perään
Se este eteenpäinmenolle et ollut sinä yksi , vaan te molemmat yhdessä, ja parisuhde jonka olitte luoneet. Jotkut parisuhteet vaan ajautuu umpikujaan, josta ei tunnu pääsevän eteenpäin. Hyvä kysymys miten tästä umpikujasta pääsee pois. Kommunikaatio on kaiken a ja o, mutta toisaalta kehitystä ja eteenpäinmenoa pitää haluta myös itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että reflektoit asiaa. Yleensä jarrut toimivat tahallaan ja haluavat riippuvaisen puolison päteäkseen.
Sen jälkeen olen alkanut miettiä, kun nykysiestä naisesta on löytynyt eksän kaltaisia piirteitä. Ei hän ollut sellainen alussa. Minussa on jotain vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5 naisen kirjoittama.
Oli naisen kirjotitama tai ei, mutta tämähän on tosi tyypillinen tilanne. Sikäli mielenkiintoinen pohtimisen aihe.
Näinhän monille käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen voivoi-tilanne.
Mies pakenee ja tajuaa myöhemmin tilanteen. Sitten on jo myöhäistä.
Mutta se, että jotkut hankkivat riippuvaisen puolison, jotta saavat päteä, on ihan totta!
Tekevätkö nämä ihmiset sen tietoisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että reflektoit asiaa. Yleensä jarrut toimivat tahallaan ja haluavat riippuvaisen puolison päteäkseen.
Sen jälkeen olen alkanut miettiä, kun nykysiestä naisesta on löytynyt eksän kaltaisia piirteitä. Ei hän ollut sellainen alussa. Minussa on jotain vikaa.
Mitä ilmeisimmin, et anna naisellesi tilaa olla oma itsensä ja vieläpä kasvaa. Eksäni tekee kaikki naisensa "hulluiksi" jatkuvalla kiukuttelulla ja dominoinnilla - lopulta itselleni ei ollut mitään tilaa suhteessa eikä fyysisesti kotona. Erohan siitä tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama homma täällä. En loppujen lopuksi ollut täysin oma itseni suhteessa. Eksä oli liian kova ja minä liuan herkkä.
"Ajattelin aina, ettei eksäni pärjää ilman minua."
Vaikka tämä ajatus. Uskotko itse naiseesi? Ihailetko, rohkaisetko, tuetko, kannustatko jne.?
Ne "oikeat" saavat toisistaan esille parhaat puolet, saavat heidät olemaan paras versio itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kuisaatte AP:ta?
Eikö ole hienoa, että kykenee totuuten ja katsomaan sitä suoraan silmiin sekä tutkimaan iteään ja vaikutusta muihin vaikka se vaikutus olisi negatiivinen.
AP: vaikuttaa, että menetit, mutta tuon pohdintasi ansiosta menetti myös EX.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että reflektoit asiaa. Yleensä jarrut toimivat tahallaan ja haluavat riippuvaisen puolison päteäkseen.
Sen jälkeen olen alkanut miettiä, kun nykysiestä naisesta on löytynyt eksän kaltaisia piirteitä. Ei hän ollut sellainen alussa. Minussa on jotain vikaa.
Meni vuosia, että aloin oireilla suhteessa ja se oli muutaman tekijän yhteissumma. Oli ulkopuolinen tapahtuma ja sitten miehen reaktio siihen ja minun reaktioni miehen reaktioon ja asiat alkoivat mennä pieleen ja riitaisiksi. Sitten mies alkoi sanoa, että olen kuin eksänsä (aina aiemmin ollut sitä mieltä, että nimen omaan en ole). Siinä vaiheessa pyysin häntä etsimään yhteistä tekijää, kuka on ollut aina läsnä paikalla... Tajusi vihdoin oman osuutensa asioihin ja siihen, miten oma käytös saa toisesta esiin parasta tai pahinta.
Joistakin ihmisistä vasta vaikeudet ja kovat paikat hiovat timantin, ovat vahvempia kuin itsekään uskovat. Kun pärjääkin omillaan, vahvistaa se itsetuntoa ja tästä syntyy positiivinen kierre.
Voi olla ettei tilanne liity pohjimmiltaan sinuun, vaan exäsi kasvu vaati itsenäisyyden ja itsestään vastuunottamisen. Suhteissa voi myös olla monenlaista epätervettä dynamiikkaa kuten liiallinen huolehtiminen vs. aito kannustaminen, vaikkei tähän tarkoituksellisesti pyrittäisi.
Luuletko sinä tosiaan, että koko maailma pyörii sinun ympärillä? Sen, mitä teet tai jätät tekemättä?
Olisihan eksä saattanut muuttua myös sinun kanssasi ollessaan.
Minusta taas on surullista, että eksä ei kukoista. Hänellä olisi ollut mahdollisuus kasvuun ja hyvään uuteen suhteeseen kuten minullakin, mutta ulkopäin katsoen hän näyttää pysyvän samana ja uusi vaimo on depressoituneen näköinen.
Alue: Aihe vapaa
Syy oli teidän välisessä dynamiikassa. Hän ehkä koki, ettei voi olla oma itsensä, vaan joutui kutistamaan itsensä.
Näin meillä.