Tuntuuko teistä että elämä valuu jotenkin hukkaan jos olette töissä missä ette oikeasti viihdy?

Tuntuu. Eikä vain tunnu vaan niinhän se onkin.

Työssä pitää olla myös merkityksellisyyttä. Mutta ymmärrän kyllä, että raha saa pysymään tylsemmässäkin tehtävässä...

Ei. 

Elämä on vapaa-ajalla.

Tietty lottomiljonäärinä olisi sekin aika puuhastella kaikkea mukavaa.

Zinc

joo

Tuntuu. Mulla on juuri tuo tilanne päällä ja ykkösprioriteettini elämässä onkin nyt löytää uusi työ.

Aikani on arvokkaampaa kuin mitä tuolla maksetaan, jos työnkuva on tuo. Jostain sopivammasta työstä taas en välttämättä vaatisi yhtä paljon.

Heh.

Joo. Mulla on vieläpä sellainen työ, ettei kukaan huomaa vaikka en tekisi mitään, roikkuisin palstalla koko päivän.

Joku olisi ihan haltioissaan kuinka helpolla raha juoksee tilille, mutta minä kaipaan älyllistä haastetta, eikä työni sitä tarjoa minulle.

Laiskana ihmisenä täytyy sanoa ettei sellaista työtä taida olla olemassakaan jossa viihtyisin, koska työ on työtä ja työ on rankkaa. Elämä on sitten työn ulkopuolella. 

Käyn töissä vain rahan takia. Työni on tylsää ja puuduttavaa, mutta kiva harrastus tuo sille vastapainoa. Jaksan töissä myös sen takia, että teen 4 päiväistä viikkoa, 5 päiväistä en suostuisi enää tekemään.

No täysin tottahan se on että suuri osa elämästä valuu täysin hukkaan jos ei nauti työstään. Itselle se iski oikein kunnolla tajuntaan viime vuonna kuinka onnettomaksi työni minut teki ja nyt olen matkalla yksityisyrittäjäksi. 

Minulla on köynyt hyvä tuuri, kun olen aina löytänyt koulutustani vastaavaa työtä ja siitä on maksettukin ihan hyvin. Pomot ovat olleet reiluja ja työkaverit mukavia. Siltikin tekisin mielummin jotain aivan muuta, jos se vain olisi taloudellisesti mahdollista.

Vaan kun haluamani elämäntyyli maksaa ja jostain on rahat siihen saatava. Niinpä sitten teen työtä elääkseni, enkä elä työlleni.

No kyllähän se valuu hukkaan. 8 tuntia töitä 5 päivänä viikossa ja tunnin työmatka per suunta. Lomaa 5 viikkoa vuodessa, palkatonta ei myönnetä. Suoraan sanottuna välillä vi***taa ihan täysillä. Ja turha tulla nyt saarnaamaan, että monilla menee vielä huonommin ja Aasiassa sitä sun tätä.

4 päiväinen työviikko auttaa muuten kummasti. Voin ja jaksan nykyään paremmin, olen huomannut selkeän eron hyvinvoinnissa. En pidä työstäni, mutta raha motivoi ja ylimääräinen vapaapäivä auttaa kestämään.

Joo, koska työ = elämää. Ei elämää kannata laittaa pauselle 8 h päivässä 5 kertaa viikossa.

Toki, jos saisin iisin mutta kohtuullisesti palkatun työn läheltä kotia tai erittäin joustavilla olosuhteilla, en luopuisi näistä eduista helpolla vaikka työni olisi tylsää. Silloin voisi keskittyä töissä fiilistelyyn ja toteuttaa itseä vapaa-ajalla.

Ei mulla riitä energiaa vapaa-ajalle jos tai kun olen ensin raskaassa työssä min 8h. Siksi mun on pystyttävä kokemaan työni mielekkäänä, osana mun elämää. Koska muuta en jaksa.

Ei tunnu, minäkään en usko, että mikään työ voisi olla sellaista, missä viihtyisin, ja jossa palkka olisi kohdallaan. Minäkin teen 3- tai 4-päiväistä viikkoa ja elän vapaa-ajalla sen mitä elän. Kohta voin alkaa tekemään joka viikko 3 työpäivää, jos vähänkin siltä alkaa tuntumahan, koska sain kivankokoisen perinnön.

Olen ylikoulutettu, työni on helppoa. Pomo on lepsu. Notkun töissä, teen vain sen mikä on pakko. Tylsää on. Mutta vapaa-aikana on kiinnostavia ja vaativia harrastuksia. Elämä ei siis valu hukkaan.

Mulla valuu elämä hukkaan työttömänä. Ilman rahaa ei voi tehdä paljon mitään. Voin tietty käydä metsässä kävelyllä ja kirjastossa, mutta haluaisin tehdä paljon muutakin. 

Jos työ vie henkisen ja fyysinen terveyden, niin kannattaa tehdä kaikkensa, että löytää uuden työpaikan. Helpommin sanottu kuin tehty.

Kyllä. 

Tuntuu, etten kestä enää yhtään työpaikkaa, jossa on huono ilmapiiri, kiusaamista ja ulossulkemista. Olen aivan rauniona sisältä, vaikka yritänkin peittää sen.

Viikatemiestä odotellessa.