Lue keskustelun säännöt.
Lapsen ajoittainen syrjintä
09.02.2020 |
Mitä tekisitte tilanteessa, jossa tosi taitavaa lasta syrjitään ja ilmeisesti kadehditaan koulussa? Hänellä on harrastuksissa hyviä ystäviä ja on niissä todella onnellinen onneksi. Mutta koko alakouluaika on ollut hieman hankalaa, nyt on loppusuora onneksi menossa. Lapsi on luonteeltaan kiltti, pitkäjänteinen ja todella hyväkäytöksinen, saa käytöksestä paljon kehuja ym. Hän saa kokeista aina todella hyviä numeroita ihan kaikissa aineissa, kuluneen vuoden aikana pelkkää kymppiä. Lisäksi hänellä on useita muita taitoja ja harrastuksia, joissa on todella hyvä. Hänellä kyllä on koulussa kavereita, mutta nämä ”kaverit” eivät koskaan ota häntä mihinkään mukaan vapaa-ajalla, lähettelevät sitten hänelle viestejä mitä keskenään tekevät, piilottavat hänen töitään taidetunneilla ym. Pakkaa sekoittaa vielä pari äitiä, jotka ovat keskenään ystäviä ja jotka puhuvat ilkeästi omasta lapsestani ja myös muista lapsista, jos näillä on vaikka kallis harrastus. Opettajalle ei voi millään tällaista kertoa, koska itse saattaa alkaa näyttämään tosi oudolta, koska he eivät tiedä taustatekijöitä ja nämä oppilaat ja pari ilkeää äitiä tietenkin teeskentelevät niin hyvää ihmistä. Toki joistain yksittäisistä asioista on opettajalle puhuttu oppilaiden osalta. Samat äidit ilkeilevät myös minulle itselleni aina, kun harvoin nähdään. Itse en siitä tietenkään aikuisena ihmisenä välitä, kun näen tuon läpi. Muuten luokalla on kyllä kivoja vanhempia.
Kommentit (3)
Olet oikeassa, nämä äidit ovat juuri lapsellisia ja missään tilanteissa eivät ole ottaneet vastuuta lastensa käytöksestä. Siksi sitä kautta on turha yrittää, yritetty on aiemmin. Lapseni ei ole arka, pikemminkin rohkea osallistumaan kaikkeen, mutta epäilen, että hän ”ärsyttävän hyvä” kaikessa, johtuu pitkälti siitä, että hän on saanut kuin synnyinlahjanaan todella hyvän keskittymiskyvyn ja on myös pitkäjänteinen. Onneksi hän on valoisa luonne ja noita ystäviä
on muualla kuten juuri harrastuksissa. Mutta koulussa erityisesti nyt viimeisinä vuosina on kokenut syrjintää ja kiusaamista, ulkopuolelle jättämistä jne ja usein kertoo siitä minulle. Mutta tuo oli hyvä idea, että varmaan rohkenen puhua noille kivoimmille äideille, vaikka lapseni ei heidän porukkaan, siis lasten porukkaan, varsinaisesti kuulukaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein syrjiminen lähteekin lasten vanhemmista, eli jos perheissä puhutaan pahaa lapsesta tai vanhemmista ja lapset sitten ottavat vanhemmista mallia ja ikään kuin saavat näiltä luvan kiusaamiselle ja syrjinnälle.
Ei noi oikeita kavereita ole, mä ainakin neuvoisin että ei tarvitse edes yrittää olla heidän kaveria. Noi äidit kuulostavat tosi lapsellisilta ja tuskin he ovat valmiita ottamaan vastuuta lastensa huonosta käytöksestä.
Niiden kivojen vanhempien kanssa voisit vaikka olla yhteydessä ja pyytää jos heidän lapsensa ottaisi /pyytäisi lastasi päivän aikana mukaan yhteisiin tekemisiin. Monesti arka lapsi vaan ei tee itse aloitetta. Ja vanhemmat yleensä ymmärtää tämän ja haluavat myös opettaa lapsiaan ottamaan muut huomioon.