Pienet lapset ja työ

Muuta maalle ja jää työttömäksi. Ei oo työpaikkoja niin saat olla rauhassa.

Osittainen hoitovapaa

Onnistuisiko 80 % työaika?

Lyhentäkää työaikaa, toinen aamusta ja toinen illasta.

Hyvä että opetatte lapsillenne, että työnteko on se normaali juttu. Itse teen töitä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa. Eivät halua ammattia tai työtä. Haluavat elää tuilla kotona. Kuten vanhempansa. Eivät osaa ajatella muuta.

Meidän lapset ovat kokeneet ihan normaalin päiväkotiuran. Tosi ihania, onnellisia teinejä. Elämä on mennyt hyvin. Yhteistä aikaa on ollut riittävästi. Välimme ovat hyvät.

Eka se tuntuu kamalalta, sitten ihan hyvältä ja normaalilta.

Vierailija kirjoitti:

Osittainen hoitovapaa

Nuorempikin jo 3v

Vierailija kirjoitti:

Onnistuisiko 80 % työaika?

Valitettavasti ei onnistu. Pomo ilmoitti jo että en saa myöskään ensi vuonna tehdä lyhennettyä vaikka esikoinen aloittaa koulun..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainen hoitovapaa

Nuorempikin jo 3v

Sitä saa tokan luokan loppuun asti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuisiko 80 % työaika?

Valitettavasti ei onnistu. Pomo ilmoitti jo että en saa myöskään ensi vuonna tehdä lyhennettyä vaikka esikoinen aloittaa koulun..

Ap

Pitää olla peruste

Eikö miedkään saa?

Joudatte te mammatkin tulla töihin kantamaan kortenne kekoon ja pyörittämään yhteiskunnan rattaita samoin kuin me muutkin kuolevaiset. Lapset on ennenkin viety hoitoon eikä se ole ollut mikään kriisin paikka. Parempi vaan, että piltitkin tottuvat mahdollisimman nuoresta olemaan muissakin ympyröissä kuin pelkästään äitimuorin helmoissa neljän seinän sisällä.

Onneksi tuli uusi työaika laki, ettei illasta voi enää mennä meillä aamuvuoroon. Aikaisemmin näin lastani esim. ma aamuna klo 7.30, ennenkuin lähti kouluun ja itse iltaan. Ja jos seuraavana päivänä minulla oli aamu, niin nähtiin taas seuraavan kerran ti klo 16 aikoihin.

Ap, anteeksi nyt että sanon näin mutta jos tämä on suuri huoli elämässäsi niin hyvin menee. Suomalainen yhteiskunta on tarjonnut sinulle valtavasti tukea siihen että olet voinut olla kotona noin pitkään, nyt on aika sinun tehdä taas töitä suomalaisen yhteiskunnan eteen muutenkin kuin lapsiasi hoitamalla. Olen itsekin äiti ja tiedän kyllä miten raastavaa on siirtyä pois kotiäitiydestä, mutta siitä kyllä selviää. Vanhemmuus on luopumista, lapset kasvavat koko ajan meistä poispäin, ja siksi äidinkin elämässä ja identiteetissä pitää olla muutakin kuin äitiys. Nauti siitä että sinulla on lapset, että et ole reissu- etkä vuorotyössä ja että lapsillasi on myös isä lähellä. Jos on ihan kamalaa, irtisanoudu ja pyydä miestäsi elättämään teidät, tai etsi työtä jota voisit tehdä joustavammin tai osa-aikaisesti. Mutta älä liikaa vello angstissa tämän asian suhteen, koska se ei ole sen arvoinen.

Millä alalla olet? Onnistuisiko keikkatyö? Riittäisikö pienet tulot, miten mies tienaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainen hoitovapaa

Nuorempikin jo 3v

Miksi vastailet, kun et mitään tiedä.

https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut-vapaat-tyosta/perhevapaat/ositt…

Kolme vuotiaaksi kotihoidossa on jo pitkä ja hyvä juttu. Silloin kun oman joutui vuoden ikäisenä laittamaan hoitoon ja menemään töihin toisten lapsia hoitamaan, tuli mietittyä, että onko tässä hommassa mitään järkeä. Mutta äkkiä ne lapset kasvaa ja rutiineihin tottuu, nyt on lähinnä ruoka pöytään, harrastukset ja iltapala ja nukkumaan. Silti tuntuu, että lasten kanssa ehtii olla.

Tuo vaihe tuntuu varmasti jokaisessa vanhemmassa raastavimmalta.. Kyllä se siitä. Ei mene kauaa, kun kohta lapset kinuaa päiväkotiin ja kavereiden kanssa touhuamaan. Lapset ovat vain lainassa ja mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän alkaa muut asiat kiinnostamaan, kun omat vanhemmat, niin se vaan menee. Vanhempana oleminen on luopumista. Iloitse siis niistä hetkistä, joita saat lastesi kanssa viettää. Heillä on varmasti kaikki hyvin siellä päikyssä. Minusta sinä annat töitä tekemällä lapsillesi hienoa mallia, asenteestasi työtä kohtaan he oppivat suhtautumaan siihen samoin kun sinä. Jos olet ylpeä siitä, että teet töitä, tulee lapsesikin sitä aikuisena olemaan ja saavat luvan nauttia työn tekemisestä, sitähän se on parhaimmillaan ja kukapa äiti ei haluaisi, että omalapsi nauttisi työn teosta aikuisena?

Tuon ikäiset kaipaa muutakin kuin vanhempiaan. Kavereita, touhua ja tekemistä. Meillä on samanikäiset lapset ja he todella nauttii myös päiväkotipäivistä. Kun päiväkotiin ja uuteen arkirutiiniin tottuu, ei pieninkään ole niin uupunut päivän jälkeen enää vaan ehditte touhuta kotonakin kaikenlaista. Päiväkoti ei tuhoa sinun suhdettasi lapsiisi, vaan päiväkoti ja kaverit tuo heidän elämäänsä paljon sellaista mitä vanhemmat ei pysty tarjoamaan. Lapset kasvaa ja vanhemmuus on luopumista.