Niin paha olla etten kestä, apua! :(
En edes tiedä, mistä aloittaisin. Vuosia kestänyt yksinäisyys on varmaan kaiken takana. Tuntuu, etten kelpaa kenellekkään. Uusia ystäviä on vaikea löytää kun käy töissä ja koulussa. Siellä tulee toki juteltua ihmisille, mutta se syvempi yhteys puuttuu.
Pitäiskö mun vaan antaa olla? Olla yksin? En haluaisi olla, mutta en tiedä mistä löytää ihmisiä. Joku harrastus? Tää on niin kurja tunne kun kukaan ei kaipaa.
Kommentit (13)
Ilmoittaudu jollekkin kurssille, harrastukseen, mikä sinya kiinnostaa. Yleensä ihmiset alkaa juttelee ja näin saa uusia ystäviä. Ystävät ovat elämän suola. Järjestöt tarvitsevat vapaaehtoisia. Esimerkiksi alzheimer yhdistys Helsingissä ja sivujaostot muistiluotsit etsivät ystäviä muistisairaille. Tälläisten kautta saa ystäviä, tutustuu ihmisiin. Edellä mainittuun muistisairaan ystäväksi käydään muutaman tunnin tietopaketti. Lähetän sinulle hyvää mieltä ap.
Voimia, tiedän tunteen. Onko sinulla mitä kiinnostuksen kohteita? Voisit esim kursseilta, tai netistä, esim facebookista löytää jonkun ryhmän saman henkisille.
Kutsu luokkakavereita kylään! Tai kysy onko jotain illanistujaisia. Monet varmasti samassa tilanteessa, mutta eivät uskalla tehdä aloitetta.
Mene juttelemaan niille tai pyydä vaikka syömään kanssasi lounastunnilla.
Itse olen saanut ystäviä Facebookista eri harrastusryhmistä.
Hei ap.
En osaa sanoa muuta, kun että ajattelen sinua ja toivon sinulle sylin täydeltä parempaa tulevaisuutta! Toivottavasti jonain päivänä elämä on sinulle mielekkäämpää ja ystäviäkin on siunaantunut.
Uskallatko kertoa mistä päin olet? Idästä, pohjoisesta, etelästä, lännestä?
Facebookissa on erilaisia kaupunkien sisäisiä ystävä- ja puuharyhmiä, sellaiseen kannattaa liittyä. Vaikket heti löytäisi sydänystäviä, niin sekin auttaa että näkee tuttuja kasvoja ja pääsee juttelemaan ihan niitä näitä ja päivän kuulumisia. On myös erilaisia harrastus- tai kulttuurikavereita, joita voi pyytää mukaan, sekin auttaa.
Hakeudu johonkin seurakuntaan; isoissa kaupungeissa paljonkin erilaista toimintaa.
Mene uusiin harrastuksiin tai hakeudu vapaaehtoistyöhön.
Etsi netistä muita yksinäisiä, mutta ole toki varovainen.
Täysi-ikäiset yksinäiset ihmiset voisivat mennä mukaan toimintaan, jossa esim. yksinäisille vanhuksille etsitään ystäviä, näin oppii paljon sosiaalisista suhteista ja saa perspektiiviä elämään.
Yksinäinen - muista, että olet hyvä ja kelpaat, et ole yhtään muita ihmisiä huonompi, rakasta itseäsi!
Jeesuskin rakastaa ja oli valmis kuolemaan yksin Sinun puolestasi ristillä.
Monilla urheiluseuroilla on ihan aloittelijoillekin esim eri palloilulajeja. Siellä tutustuu ihmisiin ja saa ystäviä. Suosittelen ainakin semmoista. Pää pystyyn vaan, sinä olet hyvä tyyppi. Tuo on vain vaikea elämäntilanne.
Jos käy koulussa ja töissä niin ei varmaan jaksa harrastuksissa kierrellä. Huonolla, ja aika todennäköisellä, tuurilla niissä ihmiset keskittyy vaan omaan juttunsa eivätkä pahemmin ystävysty. Kokemusta on. Ihmiset vain vaivautuvat jos yrittää tehdä tuttavuutta.
Ikävää, voin samaistua kaverittomuuteen. Olen huono jakamaan neuvoja tässä asiassa, kun olen itse hieman samassa tilanteessa.
Kun juttelet koulussa ja töissä muille, oletko saanut toisten kanssa pidempiä keskusteluja aikaan. Jos jaat toisen kanssa jonkun saman kiinnostuksen kohteen, voit ehdottaa jotain asiaan liittyvää koulun ulkopuolella.
Et anna olla ja luovuta. Toivon että löydät ystävän.
Voimia sinulle ap, pystyn itsekin yksinäisenä samaistumaan kokemusmaailmaasi! Oletko yhtään kiinnostunut hengellisistä asioista, kokeillut esim. rukoilemista? Ehkä Jumala kutsuu sinua nyt puoleensa ja olet etsikkoajassa...Usein kriisit kääntyvät mahdollisuuksiksi ja rukoilen että saat ystäviä ja elämäsi paranee <3
Sinulle on kirjoitettu yksinäisyys. Ala tehdä jotain mukavaa.
Me hyvät tyypit kyllä autettais, mutta ei pystytä, kun se kuitenkin estettäis.
Zinc