Miten kauan olet jaksanut helvetillisessä työssä jossa palkka on hyvä?
Kolme vuotta nyt mennyt ja alkaa tuntuu siltä et vaik tienais kymppitonnin kuussa niin pakko ottaa loparit.
Kommentit (12)
Mulla palkka bruttona pyörii siellä neljässä tuhannessa eurossa ja kokoajan tekee mieli lopettaa. Ei se raha tunnu missään jos työpaikkaan meno todenteolla ottaa päähän.
Kolme vuotta tein äitiys- ja hoitovapaasijaisuutta. Riitti. Sen jälkeen kunto meni. Ei olisi kannattanut. Alunperin piti olla vuoden äitiysvapaasijaisuus...
Tosi pitkään. Ja jatkan edelleen. Raha ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Mulla palkka bruttona pyörii siellä neljässä tuhannessa eurossa ja kokoajan tekee mieli lopettaa. Ei se raha tunnu missään jos työpaikkaan meno todenteolla ottaa päähän.
Sama. Kohta neljä vuotta mennyt ja päivittäin mietin työpaikan vaihtoa. En vaan pääse samaan ansiotasoon muualla.
12 vuotta, sit palo lopullisesti kiinni.
Tulee pari vuotta täyteen nyt, työstäni pidän, mutta tämä uusi esimies on jostain helvetin esikartanosta. Vielä pari vuotta niin otan loparit, silloin lapsi omillaan ja pärjään pienemmällä liksalla. Vaatii kyllä mielenlujuutta laittaa toisesta korvasta sisään ja toisesta pihalle ton tietämättömän v ittuilija jutut. Meditaatiota.
Puoli vuotta paikallisen setlementin ylläpitämällä asukastuvalla. Sain 9 euroa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla palkka bruttona pyörii siellä neljässä tuhannessa eurossa ja kokoajan tekee mieli lopettaa. Ei se raha tunnu missään jos työpaikkaan meno todenteolla ottaa päähän.
Sama tilanne mulla. Menettäisin hyvän palkan lisäksi myös "megalomat" kun olen julkisella puolella töissä. 4 vuotta takana, toivottavasti ei paljoa edessä.
Ilmoitin tänään, että lopetan kun määräaikaisuus loppuu. Helpotti.
Tosin mun palkka huono, mutta tälle alalle palkka kumminkin kohtuullinen.
Raha ei ratkaise.
Meillä on töissä sitkeitä sissejä. Kohta tulossa kesätyöntekijät ja vakituiset tekevät vielä vähemmän töitä...ehkä 4 H/pv.
Itse määräaikainen ja kauhulla katson mihin jatko tässä työssä voi johtaa...lopetan.
Ensin 7 vuotta ja sitten otin loparit ja yritin uudestaan. Kuuden vuoden jälkeen uudestaan kouluttautuneena ja intoa täynnä romahdin totaalisesti toistaiseksi työkyvyttömäksi. Olisi pitänyt viisastua jo ekasta kerrasta kuinka paljon kestän stressiä.
Nyt jo viisi vuotta. Kymppitonni kuussa lämmittää.