Parisuhde kaksisuuntaisen=bibon kanssa

Riippuu tapauksesta. Itse en ainakaan seurestelisi kaltaiseni kanssa. Tämä on omakohtainen mielipiteeni itsestäni.

Jos lääkitys on kunnossa ja on hoitomyönteinen niin kai siinä mahdollisuuksia on.

mikä hemmetin bibo???

Kysy onko hänellä maanisia vai hypomaanisia jaksoja ja onko lääkitys ja hoito kunnossa. Jos olisi ”vain” hypomaniaa ja sairaus hoidossa niin en näkisi ongelmaa. Jos taas maanisia jaksoja (jolloin hoitomyöntyvyyskin yleensä häviää) tai muutenkin hoito vähän niin ja näin niin en lähtisi ainakaan lapsia suunnittelemaan kuvioon mukaan ja pidempää seurusteluakin harkitsisin tarkkaan.

Itse seurustelen kaksisuuntaisen bim bon kanssa ja on kyllä varsin mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Itse seurustelen kaksisuuntaisen bim bon kanssa ja on kyllä varsin mielenkiintoista.

Löytyykö hänestä kenties uusia yllättäviä piirteitä melkein päivittäin? :D

Millä tavoin mielenkiintoista?

Jatkoon vaan, kyllä se siitä ikääntyessään rauhoittuu.

Bipo (bipolaari), ei bibo eikä pipo.

Riippuu tapauksesta. Täällä on takana 15 vuotta enimmäkseen onnellista parisuhdetta kakkostyypin kanssa, mutta edelleen juoksisin ykköstyyppiä karkuun ihan itsesuojelusyistä.

Olen kakkostyyppiä ja 18 vuotta parisuhdetta takana.

Milestäni ihan "tavallisilla ihmisillä" on enemmän ongelmia kuin meillä on. Mutta heitä ei kiinnosta tutustua itseensä, tai muihinkaan sen syvemmin.

Itselläni on kakkostyypin bipo ja olen naimisissa, parisuhdetta takana 6 vuotta. Edellistä suhdetta kesti 5 vuotta. Ainakin nykyinen puolisoni ja exäni ovat minua rakastaneet ja pystyneet elämään kanssani hyvin ja jaksaneet. Tosin kärsin vain hypomanioista harvoin, sairauteni on masennuspainotteinen. Pystyn kuitenkin "peittämään" masennukset koska en halua kuormittaa muita. Pääni sisällä elelen sitten hyvin syvissä vesissä.

Lääkityksestä ja hoitosuhteesta on paljon apua.

Ykköstyypin sairaus taas, se on oikeasti vaikea. Ystäväni oli parisuhteessa muutaman vuoden miehen kanssa, jolla on ykköstyypin sairaus ja olihan se kamalaa vuoristorataa, vaikka mies todella ihana olikin muuten ja hän on minunkin hyvä ystäväni. Kärsi kuitenkin tosi pahoista manioista ja masennuskausista ja joutui usein osastohoitoon. Mania-aikoina saattoi kadota moneksi päiväksi sekoilemaan baareihin, nukkui ulkona ja oli todella holtiton. Lääkityksen kanssa oli hankalaa kun sopivaa lääkeyhdistelmää ei meinannut löytyä :(

Parisuhde Bim.bon kanssa on vaikeaa. 

Zinccis

Paheneeko sairaus niikkuin monet sairaudet iän myötä. Ja entä lääkitys miten sen kanssa kun jotkut sanovat ettei tarvitse ja sitten onkin tilanne jo toinen.