Tarvitseeko ihminen kavereita, ystäviä?
Tarvitseeko oikeasti vai onko se vain median luoma uskomus, jota harvoin kyseenalaistetaan? Ajatellaan, että on jotenkin huono juttu, jos ei ole kavereita, ystäviä? Eikö se riitä jos on omaisia ja sukulaisia, työtovereita, asiakassuhteita jne.? Kaikilla toki ei ole niitäkään, mutta jos on, eikö se riitä?
Kommentit (9)
pari hyvää kaveria tarvii ei 10+ feikkiä
Mies tarvitsee vain yhden ystävän, eikä hänenkään tarvitse olla elossa.
Ihminen kuten tämän lajin muutkin lähisukulaiset ovat sosiaalisia laumaeläimiä. Jokaisella on kuitenkin oma vastuunsa löytää se oma paikkansa tässä sosiaalisessa laumassa.
Itse ainakin tarvitsen ystäviä, ja varmasti tulen aina pitämään ystävyyttä tärkeänä. Kummastelen aina niitä, joiden mielestä aikuisena ei ystävät enää ole tärkeitä, että ne ihmiset on vain asia jotka saakin jäädä kun ne "tärkeämmät" eli se oma puoliso ja lapset tulee kuvioihin. En tajua tätä yhtään. Ja sama porukka saattaa vielä puhua "ihmissuhteiden kertakäyttökulttuurista" tarkoittaen että ihmiset joskus eroaa parisuhteista 😂
jos on sukulaisiin normaalit välit ei tarvitse ystäviä. ystävät ovat sukulaisten korvike.
Jonkun tarvitsee 100% yksin ei voi olla,itsellä tasan 0 kaveria ja sukulaista mutta yksi hmm no tressin purku henkilö on.
Puhun vain itsestäni, mutta tarvitsen. Pari hyvää ystävää on ja se riittää, ei tarvitse olla kymmenittäin kavereita. Itse en edes jaksa nähdä ihmisiä kovin usein, mutta hyvien ystävien kanssa jutut jatkuu aina siitä mihin jäätiin vaikka ei oltaisi nähty välillä muutamaan kuukauteen.
Vierailija kirjoitti:
jos on sukulaisiin normaalit välit ei tarvitse ystäviä. ystävät ovat sukulaisten korvike.
Minä en koe ollenkaan näin. Vaikka sukulaiset on mulle rakkaita, eivät he ole "sukulaissieluja" jotka ymmärtäisivät minua täysin. Valitut ystävät ovat niitä joiden kanssa ollaan samalla aaltopituudella, me ollaan valittu toisemme omiin elämiimme ja sukulaiset on tulleet elämään vain sattuman kautta.
Eikö ne sukulaisetkin silloin ole kavereita?