Täytyykö kristityn antaa anteeksi sellainenkin teko jota se toinen ei ole pyytänyt anteeksi/tunnustanut?

Hoitokokoukset ovat helvetistä ja pirun keksimä kiditus.

Ei tietenkään. Monelle väärintekijälle se anteeksianto merkitsee hyväksyntää ja sama paska jatkuu. 

Haluaisitko että lapsesi antaisi tekijälle anteeksi sen teon? Niin.

Täytyy.

Rukoile että jaksat antaa anteeksi.

Itselleni eräs henkilö ei ole antanut anteeksi. Joka loukkasi minua todella syvästi.

Tässä ei sitten auta kuin itse antaa anteeksi.

Tietysti, eihän kukaan toisen vuoksi anna anteeksi vaan itsensä. Jumala on vain armollisille armollinen. Niinhän siellä Raamatussa sanotaan, että Jumalan pelko on viisauden alku.

Anteeksianto on tärkeää ja oleellista vain aidon katumuksen yhteydessä, ja silloin se on myös helppoa. Useimmiten henkilö ei kuitenkaan ymmärrä tekoaan tai kadu, vaan ainoastaan pyytää tavan vuoksi ja saattaa käyttää jopa henkilön hyvää luonnetta hyväkseen tietoisesti.

Anteeksiannolla on siis kaksi aspektia: se mikä on suhteessa tekijään, ja tällöin tietysti katumus ja anteeksipyyntö ovat merkityksellisessä roolissa. Toinen on uhrin sisäinen kokemus.

Uhri voi antaa anteeksi tekijälle ja esimerkiksi poistaa tekijän elämästään suojellakseen itseään ilman tekijän lupaa, hyväksyntää tai edes tietoisuutta. On tärkeää suojata itseään väkivallalta ja toistuvilta väärinkäytöksiltä. Yhtä tärkeää on kuitenkin puhdistaa sielunsa katkeruudesta ja vihasta. Sen vuoksi myös anteeksianto on tärkeää, tuli anteeksipyyntöä tai ei. Tätä ei kuitenkaan tarvitse kertoa sille tekijälle, oleellista on se oman sielunsa puhdistaminen.

Tulee. Mutta on myös rakennettava tavalla tai toisella sikäli vahvat suojaukset, jotta tämä ei toistu tai ainakin vahinkoja rajoitetaan merkittävästi.  

Ja lisään vielä, että tuota prosessia EI tarvitse kiirehtiä. Voit olla oma inhimillinen itsesi ja sanoa, että tätä kohti pyrit, mutta tarvitset siihen esim. jumalan apua ja aikaa. Kun näit apua anteeksiantoon pyydät apua, sen varmasti saat. Älä ole myöskään julma ja vaativa itsellesi, että sinun pitäisi reagoida hirviötekoihin kuin niitä ei olisi tapahtunutkaan.

Omassa suvussa on myös ollut näitä väkivaltaisia, jotka anteeksi pyytämisen sijaan ovat haukkuneet anteeksiantamattomuudesta (= lisää väkivaltaa). Ei tällaista tarvitse sietää. Kaikilla on oikeus elää rauhassa ja hyvyydessä, eikä toistuvaa väkivaltaa todellakaan tarvitse toivottaa tervetulleeksi elämäänsä. 

Kiva nähdä että näin paljon tuli oikeita vastauksia! Eli vastaus on: täytyy. Puhe on siis kristitystä ja siitä mitä Raamattu opettaa. Se on eri asia kuin mitä joku uskomaton psykologi sanoo.

ap

Sanotaanko Raamatussa, että saat valita rusinat pullasta?

Anteeksi antaminen ei tarkoita että täytyy jatkaa kyseisen ihmisen kanssa tekemisissä olemista (jolloin hän voi mahdollisesti jatkaa sinun vahingoittamistasi) enemmän ja syvemmin kuin on välttämätöntä. Tässä kohtaa menee helposti puurot ja vellit sekaisin.

ap

Itse ratkaisin asian näin:

En ole missään tekemisissä toksisten ihmisten kanssa.

Tiedän kokemuksesta että on tyyppejä joilla ei ole koskaan mitään tarkoitustakaan parantaa tapojaan, selvittää asioita jne.

Mikään keskustelu eikä selvitys koskaan johda mihinkään.

Sama rundi jatkuu loputtomiin. Loputtomia loukkauksia ja "selvittelyjä" ilman tulosta ja tilanne pahenee koko ajan.

Ainoa ratkaisu oli tehdä täydellinen pesäero.

Ja tehdä parhaansa, että pystyi itse antamaan anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi antaminen ei tarkoita että täytyy jatkaa kyseisen ihmisen kanssa tekemisissä olemista (jolloin hän voi mahdollisesti jatkaa sinun vahingoittamistasi) enemmän ja syvemmin kuin on välttämätöntä. Tässä kohtaa menee helposti puurot ja vellit sekaisin.

ap

Edes siinä tapauksessa ei tarvitse jatkaa tekemisissä olemista (enempää ja syvemmin kuin on välttämätöntä) jos se toinen on parantanut tapansa, anteeksipyynnöllä tai ilman, jos luottamus on mennyt. Eli vielä kerran: anteeksi antaminen ei tarkoita että täytyy olla ystävyyssuhteessa sen toisen kanssa. Se tarkoittaa vain että olet antanut anteeksi hänelle ne teot mitä hän on aiemmin tehnyt sinua kohtaan.

ap

Täytyy. Kristityt on kutsuttu antamaan anteeksi. Se erottaa meidät muista. 

Vierailija kirjoitti:

Omassa suvussa on myös ollut näitä väkivaltaisia, jotka anteeksi pyytämisen sijaan ovat haukkuneet anteeksiantamattomuudesta (= lisää väkivaltaa). Ei tällaista tarvitse sietää. Kaikilla on oikeus elää rauhassa ja hyvyydessä, eikä toistuvaa väkivaltaa todellakaan tarvitse toivottaa tervetulleeksi elämäänsä. 

Sietäminen on aivan eri asia kuin anteeksiantaminen. 

Minä en aina pysty. Joskus olen pystynyt ja silloin ovat asiat aina menneet hyvään suuntaan. Minun itseni takia on parempi antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi antaminen ei tarkoita että täytyy jatkaa kyseisen ihmisen kanssa tekemisissä olemista (jolloin hän voi mahdollisesti jatkaa sinun vahingoittamistasi) enemmän ja syvemmin kuin on välttämätöntä. Tässä kohtaa menee helposti puurot ja vellit sekaisin.

ap

Edes siinä tapauksessa ei tarvitse jatkaa tekemisissä olemista (enempää ja syvemmin kuin on välttämätöntä) jos se toinen on parantanut tapansa, anteeksipyynnöllä tai ilman, jos luottamus on mennyt. Eli vielä kerran: anteeksi antaminen ei tarkoita että täytyy olla ystävyyssuhteessa sen toisen kanssa. Se tarkoittaa vain että olet antanut anteeksi hänelle ne teot mitä hän on aiemmin tehnyt sinua kohtaan.

ap

Raamatusta:

Teille on opetettu: Silmä silmästä, hammas hampaasta. 39Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. 40Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. 41Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. 42Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.

43Teille on opetettu: Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi. 44Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, 45jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. 46Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? 47Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? 48Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.

Joskus ammoisina aikoina anteeksiantoon liittyi katumus, mutta nykyään kaiken maailman naisenhakkaajille ja lapsiinsekaantujille kuuluu antaa heti ja kyselemättä anteeksi. Se on kuulemma kristillistä.

Kukaan sinua siihen pakota. Oman ittes vuoksi hyvä antaa anteeksi, vihassa ja surussa vellominen on ylipäätänsä mielenterveydelle rankkaa. Anna anteeksi, mutta älä unohda. Jos se naapuri ei palauttanut sitä suokuokkaa edelliskesänä, älä enää lainaa mitään hänelle, mutta ei varmaan tarvetta polttaa latoa naapurilta kostoksi.