Olen vastavalmistunut sh ja psykiatrinen osasto on ollut pettymys!

Sanokaas kokeneet, että tuotako se akuutin touhu tulee olemaan?

Ap.

Ehkä heillä on ongelmia, jotka ajavat huumeidenkäyttöön, mutta mistäs siihen apua kun Suomen mt-hoito ja -hoitajat ovat tällaista pinnallista paskaa.

Onneksi olkoon, olet tutustunut tosimaailmaan. Nyt kannattaa viimeistään alkaa sisäistää se, että kaikkia ei voi pelastaa mutta kaikkia on hoidettava ja kunnioitettava. Kysypä niiltä nisteiltä, miksi ovat alkaneet nisteiksi. Varmasti monella on vaikka millaisia huonoja kokemuksia, traumoja sun muuta taustalla. Ovat olleet joskus ihan hyviä lapsia kuten kaikki muutkin.

Mikäli koet suurta inhoa näitä ihmisiä kohtaan, suosittelen heti vaihtamaan alaa toiseen. Nistitkin kuitenkin ansaitsevat hoidon kuten kuka tahansa muukin.

Olen ollut pari päivää osastolla ja hoitajat oli kivoja. Osasta ei kyllä tiennyt, oliko ne potilaita vai hoitajia. Lääkärit oli aika nuivia. En ole nisti.

Vaihda alaa. Kukaan ei halua tollasta valmiiks kyynistä hoitajaa, joka ei halua vilpittömästi auttaa toista ammattinsa puolesta. T. Samalla alalla, mutta ajattelen aivan eri tavalla

Avohoidossa työ on monipuolisempaa ja pitkäjänteisempää. Akuuttiosasto on tänä päivänä sisään ja ulos osasto.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olkoon, olet tutustunut tosimaailmaan. Nyt kannattaa viimeistään alkaa sisäistää se, että kaikkia ei voi pelastaa mutta kaikkia on hoidettava ja kunnioitettava. Kysypä niiltä nisteiltä, miksi ovat alkaneet nisteiksi. Varmasti monella on vaikka millaisia huonoja kokemuksia, traumoja sun muuta taustalla. Ovat olleet joskus ihan hyviä lapsia kuten kaikki muutkin.

Mikäli koet suurta inhoa näitä ihmisiä kohtaan, suosittelen heti vaihtamaan alaa toiseen. Nistitkin kuitenkin ansaitsevat hoidon kuten kuka tahansa muukin.

Nistit alkaa nisteiksi koska diggaavat olla sekaisin, haluavat säpinää ja vastaavaa. Hyvin harva alkaa vetämään koska "on huono olla". Halutaan elämyksiä ja sitä kama antaa. Tämän on ainakin 10 nistiä minulle sanonut itse.

-ohis

Jos harmittaa että psykiatrisella osastolla olevilla on pahoja psykologisia ongelmia eivätkä vain parane hetken osastojakson jälkeen niin kannattaa ehkä tosiaan harkita jotain muuta hommaa

Ymmärrän ap:n pointin. Tyypit vetää itsensä sekaisin, hoidetaan kuntoon ja heti kun ovesta ulos astelee, lopetetaan lääkkeet ja aletaan vetämään aineita taas. Sitten uusi hoitojakso ties monettako kertaa. Kaipa tuo alkaa tuntua siltä, että hoitaminen on turhaa ja joku muu tarvitseva menettää paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vaihda alaa. Kukaan ei halua tollasta valmiiks kyynistä hoitajaa, joka ei halua vilpittömästi auttaa toista ammattinsa puolesta. T. Samalla alalla, mutta ajattelen aivan eri tavalla

Kiitos vinkistä, mutta en aio vaihtaa alaa tai luopua oikeudestani omaan ajatteluun. Ap

Sitä se psykiatrinen hoito on. Yritystä pitää ongelmaisia ihmisraunioita elävien kirjoissa.

Ne, jotka oikeasti paranevat, ovat jossain työterveyshuollossa tai käyvät yksityisellä psykoterapeutilla.

Toivottomat tapaukset hoidetaan sairaaloissa ja kunnallisissa mielenterveysneuvoloissa.

Ohis, mun mielestä ne nistit pitäis jättää oman onnen nojaan. Levittävät ympärilleen vain väkivaltaa ja rikoksia sekä pahaa hajua.

Noo kohta kollegat opettaa sulle kivoja sadistisia lähestymistapoja ja alat viihtyä yhteisössä.

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mun mielestä ne nistit pitäis jättää oman onnen nojaan. Levittävät ympärilleen vain väkivaltaa ja rikoksia sekä pahaa hajua.

Nistithän ei oikeastaan kuuluisi mielisairaalaan ollenkaan, vaan päihdepuolelle. Mutta koska hyvin monella mt-ongelmaisella on myös joku päihdeongelma, niin siellähän niitä on.

Sama täällä. Olen pitkän linjan mt-potilas ja viimeinen hoitojakso oli kyllä täydellinen pettymys. Nyt tuntuu että viiraa entistä enemmän ja ryynitkin on jotenkin miedompia.

Yllätys että psykiatrisella asiakkaat on hulluja?

No joskus voi kuitenkin käydä sellainen ihme että joku nisteistä havahtuu näkemään oman tilansa ja oikeasti haluaa muutosta. Jos tällaista ihmistä voi auttaa niin oma työ tuntuu merkitykselliseltä. Yrittää pitää auttaa kuitenkin kaikkia, ei voi etukäteen tietää kuka heistä on se joka vielä muuttaa elämänsä suunnan. 

On hyvä oppia tunnistamaan mikä on enemmän tai vähemmän oma juttu. Miksi työskentelet päihdepsykiatrisella jos päihteidenkäyttäjät menee sulla ihon alle? Erityisesti vastavalmistuneena kannattaa avoimesti mennä monenlaisiin paikkoihin ja reflektoida tuntemuksiaan.

Toisten ihmisten elämä on vain sellaista. Jotkut ihmiset viettävät ison osan elämästään pää sekaisin ja osastolla. Elämänsä voi käyttää niinkin. Todennäköisyys säilyä elossa yhteiskunnan elätettävänä kasvaa, jos pääsee välillä osastolle vahdittavaksi.

Samaa näkee alkoholistien hoidossa. Ihmiset tulevat useamman kerran hoitoon ja lähdettyään päätyvät samaan tilaan kuin ennen hoitoa. Addiktit eivät ole yhden hoitokerran ihmisiä. Jokin hoitokerroista voi kuitenkin olla se muutoksen tuoja. Addiktioiden kanssa täytyy silti hyväksyä se, kuten joku jo totesi, että kaikkia ei voi pelastaa. Jokaista tulee silti auttaa.

Vaikka ihmiset olisivat lähteneet huumekokeiluihin saadakseen päänsä sekaisin ja saadakseen elämäänsä menoa, eivätkä turruttaakseen jostain traumoista johtuvia suruja, he eivät kuitenkaan ole ruvenneet tietoisesti addikteiksi. Näihin aineihin opetellaan yleensä nuorena ja nuoret ovat usein kuvitelmissaan sellaisia, ettei heille voi käydä mitään. He eivät usko, että he jäävät huumeisiin koukkuun. Siksi on turha halveksia huumeidenkäyttäjiä ihmisinä, jotka ovat tietoisesti muka tuhonneet elämänsä. He ovat olleet tyhmiä ja tyhmyydestä sakotetaan, mutta eiköhän huumeiden kanssa elämisessä ole tarpeeksi rangaistusta. Edes hoitohenkilöstöltä kuuluu saada asiallista kohtelua.