Kysymys opettajille sosiaalisten tilanteiden pelkojen aiheuttamista poissaoloista (toisen ketjun vastauksien pohjalta)

On paljon nuoria joiden koulunkäyntiä sos.pelot vaikeuttaa, mutta harvinaisempaa että koulussa käynti olisi vain satunnaista - mitä harvemnin koulussa käy, sitä vaikeammaksi menee lähteminen, miksi käydä siis satunnaisesti? Voidaan tehdä järjestelyjä niin että koulussakäynti helpottuu (esim. opetus erityisopen luokassa, lyhennetty päivä), voi opiskella etänäkin vaikka se ei kyllä edistä kuntoutumista, tai osastolla voi käydä sairaalakoulua. Useimmat voivat käydä koulua tietyin ehdoin, esim. ei tarvitse tulla bussilla, saa istua luokan takaosassa ja opet ei kysy viittaamatta.

Ei todellakaan ole paljon. Lisäksi "laitoksiin" toisinaan joutuvilla on yleensä todella vakavia ongelmia, muitakin kuin "pelkkä" sosiaalisten tilanteiden pelko.  Suurin osa sosiaalisia tilanteita pelkäävistä/jännittävistä käy ihan normaalisti koulua. Päällisin puolin he vaikuttavat vain ujoilta ja hiljaisilta. He jännittävät ääneen lukemista yms. ja eivät ehkä pysty pitämään esitelmiä tai pitävät sen vain opettajalle.  

Ei ole paljon. Syyt jäädä pois koulusta ovat muita, esim. masennus tai vaikea tilanne kotona. En tiedä yhtään tapausta 15 vuoden ajalta, että sosiaalisten tilanteiden pelko olisi ollut syynä. Erilaisia järjestelyjä, menetelmiä ja sopimuksia on kyllä joskus käytetty.

-aineenope

Vierailija kirjoitti:

Ei ole paljon. Syyt jäädä pois koulusta ovat muita, esim. masennus tai vaikea tilanne kotona. En tiedä yhtään tapausta 15 vuoden ajalta, että sosiaalisten tilanteiden pelko olisi ollut syynä. Erilaisia järjestelyjä, menetelmiä ja sopimuksia on kyllä joskus käytetty.

-aineenope

No minulla oli syynä juuri sosiaalisten tilanteiden pelko. En vaan kertonut sitä opettajille. Yliopisto (pakollisia paikalla(poissa)oloja myös)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole paljon. Syyt jäädä pois koulusta ovat muita, esim. masennus tai vaikea tilanne kotona. En tiedä yhtään tapausta 15 vuoden ajalta, että sosiaalisten tilanteiden pelko olisi ollut syynä. Erilaisia järjestelyjä, menetelmiä ja sopimuksia on kyllä joskus käytetty.

-aineenope

No minulla oli syynä juuri sosiaalisten tilanteiden pelko. En vaan kertonut sitä opettajille. Yliopisto (pakollisia paikalla(poissa)oloja myös)

Minun kokemukseni ei sulje pois sinun kokemustasi. Tässä kysyttiin nyt opettajilta, jotka vastaavat sen tiedon varassa, joka heille on annettu.

Yleensä sosiaalisten tilanteiden pelko ja siihen liittyvä ahdistus johtuu ensi kädessä vanhemmista. Onneksi näitä tapauksia on määrällisesti vähän, ehkä enintään viisi per koulu. Eihän siitä mitään auta tehdä, voi tehdä lastensuojeluilmoituksia mutta ne eivät yleensä mitään auta, vanhemmat kun ovat mitä ovat. Joillakin se alkaa sitten aikuisena helpottamaan kun vanhempien vaikutuspiiristä on päästy pois. Silloin oppininenkin edistyy ihan eri tavalla.

En ole tällaiseen opettajan urani aikana vielä törmännyt. Oppilaisiin, joilla paljon poissaoloja muista mielenterveydellisistä syistä kylläkin.

No kaikillahan ei ole diagnoosia. Tai diagnoosi on jotain muuta, esim. juuri masennus, vaikka kaikki on alkanut sosiaalisten tilanteiden pelosta. Ja mitä se sosiaalisten tilanteiden pelko sitten on...sehän on aika pitkälti juuri ujoutta ja jännittämistä, introverttiuttakin, voi olla ahdistusta ja ihan vain väsymistä siihen jatkuvaan meteliin mitä koulussa usein on, liikaa ihmisiä sullottuna pieniin tiloihin ja lisäksi jotkut väsyvät nykykoulussa siihen jatkuvaan "härdelliin". Joillekin sopisi paremmin se vanhanajan koulu, jossa lähinnä istuttiin ja opiskeltiin, eikä koko ajan ollut jotain tapahtumia, vaihtelua, elämyksiä jne. 

Kun joku tuossa oli sitä mieltä, että tämä johtuu vanhemmista, niin tuota en kyllä ainakaan täysin allekirjoita. Ihan tavallisten, ns. hyvien perheiden lapsetkin oireilevat, monestakin syystä ja joillakin nimenomaan koulumaailma on sen aiheuttaja. En tarkoita itsessään koulua tai opettajia, vaan sitä mitä se koulu nykyään on ja siihen liitettynä sosiaalinen media. Tietyssä mielessä kylläkin osasyynä on vanhemmat, mutta ne on ne vanhemmat, jotka eivät kasvata lapsistaan hyvin tai edes kohtuullisesti käyttäytyviä. Meissä aikuisissakin on eroja sen suhteen miten paljon jaksamme olla suuressa joukossa, jossa jatkuvasti sattuu ja tapahtuu. Minä en ikimaailmassa jaksaisi/pystyisi työskentelemään yläkoulun opettajana ja kaikki kunnia heille. Ja vielä rankempaa se on herkälle ja rauhalliselle, hiljaisuudesta nauttivalle nuorelle. Olisiko sosiaalisten tilanteiden pelko/jännittäminen edes mikään ns. sairaus, jos lapsen ei tarvitsisi olla päivittäin noiden paineiden alaisena? Meillä ainakin nuoren oireilut liittyivät nimenomaan kouluun, muuten ei ollut mitään isompia vaikeuksia ja oireet loppuivat samalla kun peruskoulu päättyi ja lukio alkoi.

Minkälaiset vanhemmat voivat näitä aiheuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Minkälaiset vanhemmat voivat näitä aiheuttaa?

Kaikin eri tavoin turvattomat. Epävarmat, epävakaat, helikopterivanhemmat, välttelevät vanhemmat. Olennaista on se, että lapsi ei pysty käsittelemään ikäviä tunteita ja vastoinkäymisiä, jolloin hän alkaa välttelemään niitä vimmatusti. Vanhemmat tietenkin huolestuvat kun koulu ei suju ja tarkoittamattaan pahentavat omilla reaktioillaan tilannetta. 

Antakaa lapselle bentsodiatsepiinia vaikka diapam, Aspam, Stesolid, Valium.

10-20 mg koulupäiväksi vaikka kahdessa erässä.

Ei koko ongelmaa, enää.

N. Opettajana 30 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaiset vanhemmat voivat näitä aiheuttaa?

Kaikin eri tavoin turvattomat. Epävarmat, epävakaat, helikopterivanhemmat, välttelevät vanhemmat. Olennaista on se, että lapsi ei pysty käsittelemään ikäviä tunteita ja vastoinkäymisiä, jolloin hän alkaa välttelemään niitä vimmatusti. Vanhemmat tietenkin huolestuvat kun koulu ei suju ja tarkoittamattaan pahentavat omilla reaktioillaan tilannetta. 

Oman kokemukseni mukaan samanikäisten huono kohtelu nuorta kohtaan vaikuttaa paljon. Alemmilla luokkatasoilla sosiaalisinakin olleet, mutta ehkä hieman herkät lapset muuttuvat helposti sosiaalisesti pelkääviksi. Vanhemmat saattavat olla hyvinkin asiansa osaavia ja suhde vanhempiin hyvä.