Tipaton vuosi
Nyt 3. Viikko takana uutta elämää. Vanha tuttava, alkoholi, jäi viime vuosikymmenelle.
Uutta tämä tosiaan on. Alkoholia join ensimmäisen kerran 7. Luokan syksyllä, siitä sitten pari vuotta pari kertaa kuukaudessa humalahakuisesti, kunnes ysiluokasta eteenpäin käytännössä joka viikonloppu kova humala vähintään toisena päivänä, usein pe-la. Kesäisin viikonkin juopottelureissuja.Tätä menoa jatkui yliopistoon saakka. Opiskeluaikoina viikonloppukännien lisäksi kuvioon tuli mukaan viikolla tissuttelu. Viimeiset viisi-kuusi vuotta kovia humaloita on tullut juotua harvemmin, noin pari-kolme kertaa kuussa, mutta tissuttelua noin 4 iltaa viikossa, usein kolmiolääkkeiden kanssa.
Nyt tämä on ohi. Mietityttää miten elämä muuttuu? Tajusin että olen viettänyt alkoholinhuuruista elämää paljon pidempään, kuin raitista. Aivot ovat varmaan shokissa. En ikinä pitänyt itseäni alkoholistina.
Kokemuksia toivon jaettavan. Mitä on syytä odottaa?
Kommentit (9)
Kiitos kannustuksesta. Pitäisittekö noilla kuvaamillani juomamäärillä käyttöä ongelmallisena vai jopa alkoholistisena?
Nyt suunnitelmissa olla siis vähintään tämä vuosi ilman.
Ap
Ihmeellisen paljon pelkkää hyvää. Joskus otan ykkösoluen tai onnittelumaljan, eli täysin tipaton en ole. Saunaoluiksi kelpaavat alkoholittomat oluet.
Ystävät ja suku ymmärsivät helposti. Mies ei kykene kertomaan muille, eli välttelee sukunsa seuraa. Mies oli siis alkoholisti ja kun ei mikään muu auttanut, niin pistin valitsemaan alkoholin tai perheen. Näin on menty vuosi.
Jaksetaan lasten kanssa, matkustellaan paljon ja pysytään terveempinä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kannustuksesta. Pitäisittekö noilla kuvaamillani juomamäärillä käyttöä ongelmallisena vai jopa alkoholistisena?
Nyt suunnitelmissa olla siis vähintään tämä vuosi ilman.
Ap
Eihän se ainakaan normaalia ole ollut 😐 Ongelmasta kertoo se, että aiot olla vain määräajan eli vuoden juomatta. Siihen pystyy alkoholistikin.
Tavallaan sama täällä. Alkoholia on viimeisen 12 vuoden ajan kulunut käytännössä päivittäin. Joskus "vain" pari olutta illassa, usein enemmän, määrät kasvaneet koko ajan. Viikonloppuisin "tietysti" vieläkin enemmän. Olen työelämässä menestynyt hyvin, ura on koko ajan ollut nousujohteinen ja olen opiskellutkin työn ohessa.
Pari viikkoa sitten tein positiivisen raskaustestin. Juominen loppui kuin seinään, en näe minkäänlaisena vaihtoehtona, että edes maistaisin mitään alkoholipitoista. Alkoholitonta olutta olen viikonloppuisin juonut - tapa tölkin sihahtamiseen on tiukassa. Vähintään tipaton 2020 edessä, toivottavasti pidempikin ajanjakso. Samanlaista alkoholistin elämää en tule enää koskaan elämään, minusta (toivottavasti) tulee äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kannustuksesta. Pitäisittekö noilla kuvaamillani juomamäärillä käyttöä ongelmallisena vai jopa alkoholistisena?
Nyt suunnitelmissa olla siis vähintään tämä vuosi ilman.
Ap
Eihän se ainakaan normaalia ole ollut 😐 Ongelmasta kertoo se, että aiot olla vain määräajan eli vuoden juomatta. Siihen pystyy alkoholistikin.
Onko siis aina ongelma, jos pitää mahdollisena että joskus vielä juo?
Ekan kerran join kännit 11 vuotiaana.
16 vuotiaana dokasin joka viikonloppu kerran tai kaks.
22 vuotiaana dokasin vuoden verran melkein joka päivä.
Siitä eteenpäin viikonloput kännissä, viikot töissä. Lomilla enempi vähempi kännissä.
Muutama vuosi sitten lopetin dokaamisen miltei kokonaan. Nyt menee ehkä 6 olutta/kk.
Havaintoja raittiudesta:
-juomatta pitää olla useampi kuukausi ennenkuin mieli ehtii mukaan
-eka kuukausi raittiina on vaikein
-tutut et pidä enää yhteyttä
-rahaa säästyy useita satasia kuussa
-ei masenna enää yhtään
-liikunta tuntuu kivalta
-ei tee mieli vetää itseään kiikkuun puolet ajasta
-ei ole vatsa sekaisin jatkuvasti
-Olen tajunnut kuinka idiootti olen ollut kännissä ja pitänyt käytöstäni normaalina
-Selvänä olo on kyllä parasta aikaa, en vaihtais takaisin vanhaan!
Kiitos edelliselle.
Samoja havaintoja, tuttavapiiri on nykyisellään rajoittunut lähinnä juomakavereihin, joten saa nähdä loppuuko yhteydenpito.
Laskin että viimeisen 20 vuoden aikana juomiseen, reissuihin, takseihin, tupakoihin yms. On mennyt vähintään 120 tuhatta nettoeuroa.
Pysäyttävin havainto on ollut se, kun jokaisen tilaisuuden arvioi aina ensin siitä näkökulmasta voiko siellä juoda ja paljonko. Ihan kuin koko muu elämä olisi vain pakollista juopporeissujen välissä.
Ap
Tsemppiä. Itsellä ei samaa ongelmaa mutta olen ajatellut pitää alkoholittoman vuoden.
Onnea! Odotettavissa pelkkää hyvää. Jossain vaiheessa unohdat alkon tuomat murheet ja ajattelet, "no yksi. Ei mulla tee edes mieli, ei se yksi haittaa tee."
Ei ole olemassa yhtä drinkkiä! Niinkuin ei ole olemassa vain yhtä tupakkaa.
Suosittelen erittäin lämpimästi kirjaa; Allen Carr how to control alcohol. Edullinen pokkari, mutta muuttaa ihmisen elämän.