Mies 29v + 5v miettii; työmarkkinat vs. pariutumismarkkinat

Joskus on rinnastettu siten, että kun nettideitissä ei pääse treffeille se vastaa sitä, että "valinta ei kohdistunut teihin" työpaikkaa hakiessa.

Ja toki yhtäläisyyksiä tietysti varmaan on paljonkin, mutta itse työstäisin nyt tässä sellaista hypoteesiä, että parisuhdemarkkinat ovat tavallaan vähemmän ankarat kuin työmarkkinat, vaikka moni varmaan ajattelee toisin ja tarkoitan tätä nimenomaan miehen perspektiivistä, koska naisellehan voi hyvinkin olla juuri niin, että parisuhdemarkkinat ovat paljon helpommat kuin työmarkkinat paitsi jos on ulkonäöltä vaatimaton nainen ja todella hyväosainen koulutuksen ja työelämäverkostojen suhteen.

Tässä joitakin esimerkkejä joita tulee mieleen:

-Jos joku toimisi valeammattilaisena jossain lainsuojatussa ammatissa ja se selviäisi, siitä voisi tulla julkinen käräjäjuttu, mutta jos joku valehtelisi ikänsä, muokkailisi kuvaansa vähän turhan paljon tai kertoisi muuten kaunisteltua totuutta ja pääsisi suhteen, suhde saattaisi jatkua noiden paljastuttua

-keskeytettyjä opintoja ei välttämättä nähdä rekrytoinnissa (myös koulutus) kokemuksena, vaan epäonnistumisena. Mutta jos on aiemmin seurustellut tai vaikka käynyt sinkkutapahtumissa, se ei haittaa parin löytämistä.

-pariutumismarkkinoilla ei ole välttämättä väliä mitä kautta hyvät ominaisuudet tai taidot on saatu, kunhan niitä on. On sama onko lihakset hankittu kotisalilta vai kalliilta ketjusalilta. Sen sijaan työelämässä voidaan nauraa päin naamaa, jos löytyy pelkkä tietotaito eikä tutkintotodistusta.

Jatka listaa?